Julius Tallberg

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Julius Tallberg vuonna 1898. (Valokuva Daniel Nyblin.)

Mathias Julius Hjalmar Tallberg (26. toukokuuta 1857 Turku3. toukokuuta 1921 Bad Nauheim, Saksa) oli suomalainen liikemies ja kauppaneuvos.[1] Tallberg perusti 1880 Helsinkiin rakennusainekaupan (nyk. Oy Julius Tallberg Ab) ja myöhemmin muun muassa sementtivalimon, muurilaastitehtaan sekä rakennuslevy- ja sementtitehtaan. Hän oli Helsingin kaupunginvaltuuston jäsenenä 18881912.

Varhaiset vuodet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tallberg perusti oman yrityksen saatuaan nuorena miehenä potkut Stockmannilta. Potkujen syy oli Kaivopuiston rannan uintiretkestä johtunut myöhästyminen. Tallberg tunsi kaupungin tuolloin ehkä tunnetuimman arkkitehtitoimiston osakkaat Constantin Kiseleffin ja Elia Heikelin. Kiseleff ja Heikel suostuivat Tallbergin pyynnöstä osakkaiksi rakennustarvikeliikkeeseen, jonka Tallberg päätti perustaa irtisanomisensa jälkeen. Oy Julius Tallberg Ab aloitti toimintansa 13. maaliskuuta 1880.[2] Vuonna 1887 kolmekymmentä vuotta täyttävä Tallberg lunasti Kiseleffin ja Heikelin osakkaiden osuudet. Osakeyhtiömuodon rakennustarvikeliike sai vuosina 1923–25 toteutetuissa järjestelyissä. Ensimmäinen toimipaikka sijaitsi Kiseleffin ja Heikelin rakennusliikkeen yhteydessä Kruununhaassa, talossa Konstantininkatu 14.[2] Vaurastuttuaan, Tallbergista tuli Kiseleff & Heikelin merkittävin toimeksiantaja moneksi vuodeksi. Toimisto suunnitteli mm. Tallbergin liiketalon Aleksanterinkatu 21, vuonna 1899.

Lauttasaaren omistaja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1911 Tallberg osti Lauttasaaren kartanon saaden haltuunsa yli puolet Lauttasaaren maista. Näihin aikoihin Lauttasaaressa oli lähinnä vain kesähuviloita eikä Helsingin kaupunki ollut kiinnostunut alueesta. Tallberg teetti arkkitehti Birger Brunilalla alueen rakennussuunnitelman ja perusti saareen kahvilan ja merikylpylän. Hän rakennutti Lauttasaareen myös hevosraitiotien ja hankki Drumsö-nimisen höyrylautan joka alkoi liikennöidä Ruoholahden ja Lauttasaaren väliä. Raitiotie oli toiminnassa vain vuosina 1913-1917, mutta höyrylautta jatkoi liikennöintiä vuoteen 1935 saakka, jolloin Lauttasaaren silta valmistui.

Muuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aleksanterinkatu 21 Helsingissä.

Kauppaneuvos Gunnar Tallberg oli Julius Tallbergin poika.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjallisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Suomi-Fakta. WSOY, 2002.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Hoffman, Kai: Tallberg, Julius (1857–1921). Kansallisbiografia-verkkojulkaisu. 19.1.2009. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
  2. a b 25-vuotista liikemiehenä-olon juhlaa. Helsingin Kaiku, 18.03.1905, nro 11, s. 3–4. Kansalliskirjasto Viitattu 24.01.2015.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]