Tikkurila–Hakkila-rata

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Hakkilan rata
Tight railway curve of Hakkila industrial rail in Jokiniemi, Vantaa, Finland, 2021 June.jpg
Perustiedot
Reitti TikkurilaHakkila
Rakennettu 1910
Avattu 1910
Ylläpitäjä Väylävirasto
Liikenne
Tavarajunia / vrk 0–1
Tekniset tiedot
Pituus 3 km
Raiteiden lkm 1
Raideleveys 1 524 mm
Sähköistys ei sähköistetty
Sallittu nopeus 35 km/h
Liikenteenohjaus
Ohjauskeskus Helsinki (pääsy pääradalle)
Kulunvalvonta ei ole

Tikkurila–Hakkila-rata (tunnettu myös nimillä Hakkilan rata ja Santarata[1]) on leveäraiteinen Vantaalla sijaitseva teollisuusrautatie, joka erkanee Tikkurilan rautatieasemalta kaakkoon, ylittää Keravanjoen, kääntyy koilliseen ja päättyy Hakkilan sorakuopalle. Yhteyttä käytetään tavarakuljetuksiin muutaman kerran vuodessa, ja rataosuudesta vastaa Väylävirasto.[2] Radalta on haarautunut myös lyhyitä pistoraiteita, mutta 2010-luvulla viimeisimmätkin niistä purettiin, lukuun ottamatta Hakkilan montun pienen sepelinlastausratapihan raiteita.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rata päättyy Hakkilan hiekkakuopalle, edelleen käytössä olevalle sepelinlastausratapihalle.

Lähes kolme kilometriä pitkä rata valmistui vuonna 1910.[2] Hakkilan harjuun oli jo 1800-luvun lopulla kaivettu sorakuoppa,[3] josta VR alkoi kuljettaa soraa eri ratatöihin.[2] Hiekka- ja sorakuljetuksista rata sai liikanimen Santarata.[2] Hiekkakuopan rata-aluetta leimaavat soranotosta aiheutuneet jyrkät ja maisemoimattomat maastoleikkaukset.[4]

Ensimmäisen maailmansodan syttymisen aikoihin vuonna 1914 Hakkilan radalla seisoi ajoittain useitakin sotilasjunia Pietariin lähtöä odottamassa. Vuonna 1944 Helsingin ensimmäisen suurpommituksen aikana marsalkka Mannerheimin juna oli suojassa Hakkilan sorakuopassa yön 6.–7. helmikuuta.[2][5][6] Entistä suurempien pommitusten pelossa useita patsaita vietiin pois Helsingin keskustasta, ja kesällä 1944 Kolmen sepän patsas piilotettiin Hakkilan hiekkakuopalle.[2]

Kaupallinen liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Soran ottaminen Hakkilasta loppui todennäköisesti vasta 1970–1980-luvuilla.[2] Hiekkakuoppaan siirtyi yrityksiä, kuten metalliromu- ja kivenlouhintaliikkeitä.[2][7][8] Vuonna 1972 teräsmyyjä Kontino perusti Hakkilaan keskusvaraston ja myyntikonttorin.[7] 1980-luvulla alueelle valmistuivat myös sinko- ja maalauslinja, esikäsittelyhalli ja sahauspalvelukeskus.[7] Vielä 2000-luvun alussa rataa käyttivät kuljetuksiinsa Kontinon lisäksi logistiikkayritys DHL sekä jonkin verran Tikkurila Oyj. Teräsmateriaalia kuljetettiin suoraan Länsisatamasta, jossa vielä 2000-luvun alussa oli konttisatama ja suora ratayhteys pääradalle. Vuosaaren satamaradan valmistuminen vuonna 2008 muutti yhteyksiä niin, ettei tavaran kuljettaminen ollut enää kannattavaa.[2] Vuosaaresta tavara kuljetettiin ensin tunnelissa Keravalle ja sieltä edelleen junan kääntämistä varten Riihimäelle ja vasta sitten Tikkurilan kautta Hakkilaan.[2] Lähiliikenneruuhkien vuoksi tavaraliikenne hoidettiin öisin.[2] Lopulta VR päätti lopettaa junarahtipalvelunsa Hakkilaan.[2] Kaupallinen tavaraliikenne radalla lakkasi 11. elokuuta 2011, jolloin Dv12-veturi nouti viimeisen kerran vaunuja Kontinolta.

Pistoraiteiden purku ja maankunnostustyöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tikkurilan maalitehtaan pistoraide purettiin vuonna 2018. Kaupallinen liikenne radalla on päättynyt.

2000-luvulla radasta on purettu useita aiemmin kaupallisessa käytössä olleita pistoraiteita, kuten maalitehtaan raide valoyksiköineen vuonna 2018.[9] Myös DHL:n varaston sivuraide Hakintiellä on purettu. Yksi pistoraiteista johti alun perin myös Keskon varastolle.[2] Kontinon sivuraiteella junat ajettiin sisälle halliin Kontinon omalla veturilla.[2]

Rautatieliikennealueen käyttö aiheutti myös maaperän pilaantumista. Kuusakoski Oy:n käytössä olleelta metalliromuvarastoalueelta pilaantuneet maat poistettiin lähes kokonaisuudessaan vuonna 2002. Nykyisen sähkölinjan alla olevan maa-alueen täyttöön käytettiin puhtaita kitkamaita. Rautatieliikennealueella sijaitsee myös VR:n entinen kaatopaikka. Senkin maaperää on kunnostettu muun muassa massanvaihdoilla. Alueelle on kapseloitu pilaantuneita maita sekä jätettä, lähinnä rautaromua ja rakennusjätettä. Alue on asfaltoitu tila- ja nosturikeskuksen rakentamisen yhteydessä vuonna 2010. Eristetty alue toimii varastokenttänä.[10]

VR:n käytössä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaupallisten yhteyksien päättymisen jälkeen VR-Rata on yhä käyttänyt Hakkilan sepelinlastauspaikkaa sepelin ja raide-elementtien lastaukseen.[11] Radalle on myös muutaman kerran tehty yksittäisiä museoajoja, joista viimeisin oli Porvoon museorautatien lättähattu. 2010-luvun puolivälissä rataa kunnostettiin vaihtamalla ratapölkkyjä ja lisäämällä sepeliä. Kesällä 2017 Dv12-veturi kuljetti Hakkilaan Osg-suurkuormavaunussa muuntajan. Muuntaja jatkoi Hakkilasta kuorma-autoilla Vantaan Länsisalmeen Fingridin sähkönsiirtoasemalle.[12]

Vuoden 2020 keväällä ja kesällä Hakkilan radalla havaittiin niin sanottuja hellekäyriä. Raide suljettiin liikenteeltä 21. heinäkuuta 2020 asti, kunnes raide saatiin korjattua.

Nykytilanne ja tulevaisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sepelijuna syksyllä 2021. Hakkilan ratapiha on yksi Väyläviraston neljästä radan kunnossapidon tukikohdasta pääkaupunkiseudulla.[13]

Rataa käytetään hyvin vähän ja lähinnä kesäisin.[2] Huolto- ja työkoneliikennettä Hakkilaan on pääsääntöisesti ilta- ja yöaikaan, jotta liikenne häiritsisi mahdollisimman vähän matkustajajunaliikennettä ja Jokiniemen alueen autoliikennettä. Hakkilan ratapihan varastoalue on Väylävirastolle välttämätön.[2] Hakkilassa säilytetään pääradan kunnostuksessa tarvittavia työkaluja ja materiaaleja, kuten sepeliä, kiskoja ja betonipölkkyjä.[2]

Santaradan tulevaisuus on ollut pitkään vaakalaudalla Vantaan kaupungin kaavoitustoimen pitäessä sitä haittana Tikkurilan aseman ympäristön kaavoituksessa ja maankäytön kehittämisessä.[2][1][14][15] Rata poistettiin uudesta yleiskaavasta 2020, jossa Santaradantien varteen oli kaavoitettu asuinalue.[16] Kaupungin tavoitteena on löytää tavarankuljetustoiminnoille uudenlainen järjestely, joka veisi kiskot kauemmaksi Tikkurilan keskustasta.[14] Minkäänlaisia järjestelyitä ei kuitenkaan ole merkitty yleiskaavaan, ja radan siirtäminen tai rata-alueen muokkaaminen vaatisi myöhemmin muutoksen voimassaolevaan kaavaan.[14] Nykyisen ratajärjestelyn kaupunki toivoo poistettavaksi vuoteen 2024 mennessä.[2] Väylävirasto kuitenkin haluaa radan säilyvän Vantaan yleiskaavassa[17] ja teki valituksen Helsingin hallinto-oikeudelle, joka puolsi Santaradan säilyttämistä kaavassa.[16]

Vantaan kaupunki ja Väylävirasto laativat vuonna 2021 selvityksen radan ja sepelinkuormausalueen korvaamisen mahdollistavista sijainneista, mutta korvaavaa paikkaa ei löytynyt.[18] Vaatimus on, että varastoalue sijaitsee pääkaupunkiseudulla. Väylävirasto laatii vuoden 2022 aikana uuden selvityksen radan siirtämisestä ja sen nykyisistä aluevarauksista luopumisesta.

Suunniteltu Vantaan pikaraitiotie kulkisi osittain radan linjausta noudattaen Jokiniemenkadun vieressä.[19] Raitiotielle on suunniteltu oma ajoura Hakkilan-radan ja kadun väliin.[20][21] Raitiotien reitti ylittää myös Keravanjoen, ja sitä varten rakennettaisiin uusi silta vanhan rautatiesillan pohjoispuolelle.[21][22] Jokiniemessä Väritehtaankadun ja Lauri Korpisen kadun välissä, Hakkilan-radan aidatun rautatiekäytävän pohjoispuolella, raitiotie laskeutuisi tunneliin Santaradan ja Tikkurilan aseman alitse.[23] Santaradan purkaminen kuitenkin helpottaisi raitiotien rakentamista.[18]

Tekniikkaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rata ylittää Keravanjoen erillisellä terässillalla.

Sillat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Radalla on kaksi siltaa. Tikkurilan aseman pohjoisen alikäytävän läheisyydessä on pistoraiteen teräsbetoninen alikäytäväsilta. Keravanjoen kohdalla ennen Jokiniemenkadun tasoristeystä on perinteinen niitattu terässilta. Vuonna 1961 terässillan siltaelementiksi vaihdettiin ennen Laitaatsillassa Savonlinna–Huutokoski-rataosuudella ollut silta. Vuonna 1990 silta vaihtui raskaamman liikenteen kestävään Leppälahden penkereen aukon siltaan rataosalta Jyväskylä–Pieksämäki.[24]

Opastimet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tasoristeysopastin on tarkoitettu veturinkuljettajalle. Taustalla Santaradantien tasoristeys.
Raideopastin ”Seis”-asennossa Jokiniemessä hieman ennen pääradan vaihdetta.

Tikkurilantien ja Santaradantien tasoristeysten yhteydessä on teollisuusradoille ominaiset tasoristeysopastimet, jotka osoittavat veturinkuljettajille onko varoituslaitos varoittamassa ja onko se varoittanut riittävän kauan. Tikkurilan asemalle tultaessa on vaihteita suojaava raideopastin.

Tasoristeykset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rautatiellä on viisi tasoristeystä.[25] Niistä kaksi risteää merkittävien tieliikennekatujen kanssa: Tikkurilantiellä Jokiniemessä ja Jokiniemenkadulla Hakkilassa. Molemmat on puolipuomitettu. Santaradantien ja Kanervantien mutkassa Hakkilassa on valo- ja äänivaroituslaitos. Varoituslaitoksia ei ole vähemmän liikennöidyllä teollisuusalueella Hakintiellä, joka on lähellä radan päätepistettä eli sepelinlastausratapihaa.

Radan alkupäässä oleva kevyen liikenteen ylikäytävä Väritehtaankadun ja Lauri Korpisen kadun välissä on vartioimaton. Se saatetaan muuttaa puomi- tai valo-ohjatuksi risteykseksi, mikäli Lauri Korpisen kadun ja Väritehtaankadun välille tulee tieliikennettä.[26]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Teija Norvanto: Kaartista kabinettiin, Viljo Sohkasen elämäntaival 1900–1989. Gummerus Kirjapaino Oy, 1997. ISBN 952-90-8840-X.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Maarinkunnas - Hakkila maankäyttöselvitys 27.5.2004. Vantaan kaupunki. Viitattu 14.1.2021.
  2. a b c d e f g h i j k l m n o p q r s Kangasluoma, Emilia: Vantaa on yrittänyt päästä jo vuosikymmeniä eroon ”avohaavasta” – Kasvavaa Tikkurilaa halkoo haamurata, jota käytetään muutaman kerran kesässä Helsingin Sanomat. 15.3.2021. Viitattu 16.3.2021.
  3. Rataverkon pohjavesialueiden riskienhallinta (pdf) (s. 23) väylä.fi. 2009. Ratahallintokeskus. Viitattu 22.2.2022.
  4. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Hakkilaan laadittavasta asemakaavan ja tonttijaon muutoksesta nro 002118, joka sisältää osan korttelia 66019 (pdf) vantaa.fi. 16.1.2012. Vantaan kaupunkisuunnittelu. Viitattu 22.2.2022.
  5. Helminen, Martti & Lukander, Aslak: Helsingin suurpommitukset helmikuussa 1944. Helsinki: WSOY, 2004. ISBN 951-0-28823-3.
  6. Pohjanpalo, Hannu: Helmikuu 1944 Päämajan sotapäiväkirja. Ilmatorjuntayhdistys. Arkistoitu 11.10.2003. Viitattu 15.1.2021.
  7. a b c 002118 Hakintie 6-8 16.3.2015. Vantaan kaupunkisuunnittelu. Viitattu 3.6.2021.
  8. Ruonala, Pauli: Romua Hakkilassa vuonna 1982 (jpg) vaunut.org. 22.12.2008. Viitattu 13.5.2012.
  9. Ahokas, Jari: Hakkila (jpg) vaunut.org. 27.12.2018. Viitattu 20.7.2021.
  10. Rautatieliikennealueen muuttaminen teollisuus- ja suojaviheralueeksi 8.9.2009. Vantaan kaupunkisuunnittelu. Viitattu 27.5.2021.
  11. Nummelin, Markku: Tasoristeys-palsta. Resiina, 30.9.2011, 43. vsk, nro 3/2011, s. 46. Helsinki: SRHS ja MRY. ISSN 0356-0600.
  12. Länsisalmen muuntajan kuljetus 11.6.2017 11.6.2017. FingridOyj. Viitattu 20.7.2021.
  13. Ratapihojen kehityskuva ja verkollinen rooli (pdf) (s. 20) 2019. Väylävirasto. Viitattu 6.8.2021.
  14. a b c Vantaan yleiskaava 2020: Luonnoksen lausunnot ja vastineet (pdf) Vantaan kaupunki (vantaa.fi). 23.3.2020. Viitattu 15.1.2021.
  15. Radanpidon varastoalueet ja kaluston huoltopisteet (pdf) (s. 28) 27.11.2009. Valtioneuvoston kanslia. Viitattu 20.7.2021.
  16. a b Salomaa, Marja: Vantaan yleiskaavan valitukset pääosin nurin, kaupan suur­yksiköitä vain keskustojen tuntumaan Helsingin Sanomat. 28.6.2022. Viitattu 30.6.2022.
  17. 062700 Tikkurilan kaavarunko 2020 (pdf) (s. 37) 4.5.2021. Vantaan kaupunki. Viitattu 6.8.2021.
  18. a b Helsingin seudun MAL-sopimus 2020-2023 (pdf) (s. 33) 30.5.2022. Helsingin seudun ympäristöpalvelut. Viitattu 14.6.2022.
  19. Vantaan ratikka Vantaan karttapalvelu. Viitattu 27.5.2021.
  20. Vantaan ratikan yleissuunnitelma (pdf) (s. 36) 18.9.2019. Vantaan kaupunki. Viitattu 6.8.2021.
  21. a b Vantaan ratikan katususuunnitelmaluonnokset 7.10.2021: Santaradantie ja Jokinimenkatu YouTube. 7.10.2021. Vantaan kaupunkiympäristö. Viitattu 8.10.2021.
  22. Vantaan ratikan yleissuunnitelma (pdf) (s. 46) 18.9.2019. Vantaan kaupunki. Viitattu 6.8.2021.
  23. Vantaan ratikka: Tikkurilanraitio (pdf) 18.5.2021. Vantaan kaupunki. Viitattu 5.8.2021.
  24. Nummelin, Markku: Tasoristeys-palsta. Resiina, 30.1.1991, 23. vsk, nro 1/1991, s. 50. Helsinki: SRHS ja MRY. ISSN 0356-0600.
  25. Tasoristeykset kartalla Tasoristeys.fi. Väylävirasto. Viitattu 5.8.2021.
  26. 002313 Kolmiotontti (pdf) (s. 6) Vantaan kaupunki. 6.4.2018. Viitattu 20.7.2021.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]