Tikkurila–Hakkila-rata

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Hakkilan rata
Perustiedot
Reitti Tikkurila – Hakkila
Rakennettu 1910
Avattu 1910
Ylläpitäjä Liikennevirasto
Liikenne
Tavarajunia / vrk 0–1
Tekniset tiedot
Pituus 3 km
Raiteiden lkm 1
Raideleveys 1 524 mm
Sähköistys ei sähköistetty
Sallittu nopeus 35 km/h
Liikenteenohjaus
Ohjauskeskus Helsinki (pääsy pääradalle)
Kulunvalvonta ei ole
Rataa.
Maalitehtaan pistoraide kesällä 2012.

Tikkurila–Hakkila-rata on leveäraiteinen Vantaalla sijaitseva teollisuusrautatie, joka erkanee Tikkurilan rautatieasemalta kaakkoon, ylittää Keravanjoen, kääntyy koilliseen ja päättyy Hakkilan sorakuopalle. Radalta on haarautunut myös joitain pistoraiteita. Viimeisin käytössä ollut sivuraide oli Tikkurila Oyj:n maalitehtaan raide, joka nykyisellään on purettu. Nykytilassa sivuraiteita ei ole lukuun ottamatta Hakkilan montun pienen sepelinlastausratapihan raiteita.

Historia ja radan tulevaisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähes kolme kilometriä pitkä rata valmistui vuonna 1910. Alkuaan rataa on käytetty soran kuljetukseen ratatöihin Hakkilan harjuun kaivetusta sorakuopasta. Ensimmäisen maailmansodan syttymisen aikoihin vuonna 1914 Hakkilan radalla seisoi ajoittain useitakin sotilasjunia Pietariin lähtöä odottamassa. Vuonna 1944 Helsingin ensimmäisen suurpommituksen aikana marsalkka Mannerheimin juna oli suojassa Hakkilan sorakuopassa yön 6.–7.2.[1] Myöhemmin rataa ovat käyttäneet montussa toimivat yritykset, kuten romualan liikkeet.[2]

Radan ainoa silta, eli Keravanjoen silta, on perinteinen niitattu terässilta. Vuonna 1961 siltaelementiksi vaihdettiin ennen Laitaatsillassa Savonlinna–Huutokoski-rataosuudella ollut silta ja vuonna 1990 silta vaihtui raskaamman liikenteen kestävään Leppälahden penkereen aukon siltaan rataosalta Jyväskylä–Pieksämäki.[3]

Radan tulevaisuus on ollut jo pidemmän aikaa vaakalaudalla Vantaan kaupungin kaavoitustoimen pitäessä rataa haittana Tikkurilan asemanseudun kaavoituksessa[4]. Kaupallinen tavaraliikenne radalla lakkasi 11. elokuuta 2011, jolloin Dv12-veturi nouti viimeisen kerran vaunuja Kontinolta. Viime vuosina rataa käyttivät kuljetuksiinsa teräsmyyjä Kontino, logistiikkayritys DHL ja jonkin verran Tikkurila Oyj. Radalle on muutaman kerran tehty yksittäisiä museoajoja, joista viimeisin oli Porvoon museorautatien lättähattu Tikkurilan päädyssä. Kesällä 2017 Dv12-veturi kuljetti Hakkilaan Osg-suurkuormavaunussa muuntajan. Muuntaja jatkoi Hakkilasta kumipyörillä Vantaan Länsisalmeen Fingridin sähkönsiirtoasemalle.

Kaupallisen liikenteen päättymisestä huolimatta VR-Rata käyttää yhä sepelinlastauspaikkaa Hakkilassa sepelin ja raide-elementtien lastaukseen ratatöiden yhteydessä.[5] 2010-luvun puolivälissä rataa kunnostettiin vaihtamalla ratapölkkyjä ja lisäämällä sepeliä, joten rataa ei purettane lähitulevaisuudessa. Maalitehtaan raide valoyksiköineen purettiin kesällä 2019. Myös DHL:n varaston sivuraide Hakintiellä on purettu. Huolto- ja työkoneliikennettä Hakkilaan on ainoastaan yöaikaan, jotta radan satunnainen liikenne häiritsisi mahdollisimman vähän autoliikennettä.lähde?

Radan turvalaitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nykyisin purettu Jokiniementien tasoristeys erikoisine valojärjestelyineen.

Rautatiellä on viisi tasoristeystä, joista Tikkurilantien ja Jokiniementien tasoristeyksissä ovat puolipuomilaitokset ja Santaradantiellä on valo-/äänivaroituslaitos. Entisellä maalitehtaan pistoraiteella oli aikoinaan erikoinen järjestely, jossa tasoristeyksessä olivat turvalaitteina normaalit liikennevalot. Teollisuusalueella Hakintiellä sekä Väritehtaanpolun ylikäytävässä lähellä Tikkurilan asemaa ei ole varoituslaitoksia. Tikkurilantien tasoristeys ei nykyisin ole toiminnassa. Muut tasoristeykset vilkuttavat vielä valkoisia huomiovalojaan.

Tikkurilantien ja Santaradantien tasoristeysten yhteydessä ovat teollisuusradoille ominaiset tasoristeysopastimet, jotka näyttävät junamiehistölle onko varoituslaitos varoittamassa ja onko se varoittanut riittävän kauan. Tikkurilan asemalle tultaessa on vaihteiden asentoa osoittava raideopastin.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Martti Helminen, Aslak Lukander: Helsingin suurpommitukset helmikuussa 1944. Helsinki: WSOY, 2004. ISBN 951-0-28823-3.
  2. Pauli Ruonala: Romua Hakkilassa vuonna 1982 (jpg) vaunut.org. Viitattu 13.5.2012.
  3. Nummelin, Markku: Tasoristeys-palsta. Resiina, 30.1.1991, 23. vsk, nro 1/1991, s. 50. Helsinki: SRHS ja MRY. ISSN 0356-0600.
  4. Vantaan kaupunkisuunnittelu: Maarinkunnas-Hakkila maankäyttöselvitys, s. 4 (pdf) 27.4.2004. Vantaa: Vantaan kaupunki. Viitattu 13.5.2012.
  5. Nummelin, Markku: Tasoristeys-palsta. Resiina, 30.9.2011, 43. vsk, nro 3/2011, s. 46. Helsinki: SRHS ja MRY. ISSN 0356-0600.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä rautateihin tai rautatieliikenteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.