Siirry sisältöön

Länsisatama

Wikipediasta
Tämä artikkeli kertoo Helsingissä sijaitsevasta satama-alueesta. Sanan muita merkityksiä on täsmennyssivulla.
Länsisatama
Silja Europa Terminaali 1:n edustalla vuonna 2013.
Silja Europa Terminaali 1:n edustalla vuonna 2013.
Sijainti
Sijainti Jätkäsaari, Helsinki (laitureita myös Hernesaaressa)
Koordinaatit 60°09′21″N, 024°54′51″E
Yksityiskohtia
Avattu 1910-luvulla
Omistaja Helsingin Satama
Tyyppi matkustaja- ja rahtisatama
Maapinta-ala 15 hehtaaria[1]
Työntekijöitä yli 800[2]
Tilastoja
Matkustajamäärä noin 7 miljoonaa[3]
Kotisivut

Länsisatama on matkustajasatama Helsingin Länsisataman kaupunginosassa, pääosin Jätkäsaaren ja osittain myös Hernesaaren osa-alueella. Se palvelee pääasiassa matkustaja-autolauttojen reittiliikennettä Tallinnaan; Maarianhaminaan ja Tukholmaan sen sijaan liikennöidään keskustassa sijaitsevasta Eteläsatamasta.[4]

Länsisatama perustettiin 1910-luvulla pääasiassa tavaraliikenteen satamaksi, mutta myöhemmin se on kasvanut matkustajamääriltään Suomen suurimmaksi matkustajasatamaksi; Jätkäsaaren ja Tallinnan sataman välillä liikennöi vuosittain noin seitsemän miljoonaa matkustajaa.[3] Yhdessä Eteläsataman ja Vuosaaren sataman kanssa Länsisatama muodostaa Helsingin Sataman, joka on joinakin vuosina ollut koko Euroopan vilkkain matkustajasatama.[5]

Terminaalit ja laiturit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Länsisatamassa on yksi matkustajaterminaali, helmikuussa 2017 valmistunut Länsiterminaali 2 (T2),[6] joka on Suomen vilkkain matkustajaterminaali.[7] Se on varattu reittiliikenteelle Helsingin ja Tallinnan välillä.

Aiemmin alueella sijaitsi myös Länsiterminaali 1 (T1), mutta sen käyttö hiipui Länsiterminaali 2:n avaamisen myötä, ja rakennus purettiin vuonna 2025. Se korvataan uudella terminaalilla, jonka rakennustöiden on määrä alkaa vuoden 2025 aikana ja päättyä 2028.[8] Uuden terminaalin valmistuttua Länsisatamassa olisi viisi laivapaikkaa.[9]

Satama-alueisiin kuuluu myös Jätkäsaaren itäpuolella sijaitseva Hernesaari, jonka länsireunalla sijaitsee kolme kansainvälisten risteilyalusten käyttämää laituria.[10] Jopa 360-metrisiä aluksia palveleva LHD-laituri otettiin käyttöön Hernesaaressa huhtikuussa 2019.[2][11]

Costa Luminosa Hernesaaren laiturissa vuonna 2012.

Satamasta liikennöivät laivat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Varustamo Laiva Reitti
Viro Tallink M/S Megastar Helsinki–Tallinna
M/S MyStar
M/S Victoria I
Suomi Eckerö Line M/S Finlandia

Käyttö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Satamaa käyttää vuodessa noin 7 miljoonaa matkustajaa säännöllisessä linjaliikenteessä sekä 400 000 kansainvälisen risteilyliikenteen matkustajaa.[2] Lisäksi sataman kautta kulkee vuosittain noin 1,3 miljoonaa ajoneuvoa.[2] Erityisesti raskaan liikenteen määrä on sataman vuoksi Jätkäsaaressa niin merkittävä, että se pyritään viemään maan alle: Helsingin kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Jätkäsaaresta Länsiväylälle ulottuvan satamatunnelin rakentamisen.[12] Nykyistä laiturirakennetta myös laajennetaan ja sataman eteläkärkeen rakennetaan uusi kenttäalue.[13][14] Kun Eteläsataman Olympiaterminaalin käyttö meriliikenteessä päättyy ja Tallinnan-reittiliikenne siirtyy täysin Länsisatamaan 2030-luvulla, Helsingin kaupungin mukaan Länsisatamassa tulee liikennöimään noin 4 000 henkilöautoa, 1 000 kuorma-autoa ja vajaat 30 000 matkustajaa vuorokaudessa.[15]

Länsisatama työllistää yli 800 henkilöä.[2]

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sataman rakennustöitä vuonna 1913.
Satamanosturi ja konttipinoja Jätkäsaaressa lokakuussa 2008, alle kuukausi ennen muuttoa Vuosaareen.

Länsisatama oli aiemmin merkittävä tavaraliikenteen satama, joka tunnettiin myös Jätkäsaaren satamana.[16] Se syntyi vuonna 1911, kun kaupunginvaltuusto myönsi varoja alueen tasoitustöihin.[17] Seuraavana vuonna Hietasaari ja Jätkäsaari yhdistettiin penkereellä mantereeseen.[16] Asemakaava hyväksyttiin ja rakennustyöt aloitettiin vuonna 1913.[18] Töihin myönnettiin kokonaisuudessaan yli kaksi miljoonaa markkaa.[17] Järjestely perustui kaupungininsinööri Gabriel Idströmin lausuntoon siitä, ettei Eteläsataman kapasiteetti tulisi tulevaisuudessa riittämään merenkulun ja kaupan tarpeisiin.[18]

Hietasaari ja Saukko-saaret sulautettiin Jätkäsaaren satama-alueeseen tasoittamalla ja täyttämällä. Merenpohjaa ruopattiin suuria valtamerialuksia varten. Vuonna 1916 satama yhdistettiin päärataan Kampin läpi kulkeneella Helsingin satamaradalla.[17] Sataman rakennustyöt valmistuivat 1920-luvun alkupuolella.[19] Länsisatama kasvoi nopeasti 1920-luvun nousukauden myötä, ja Jätkäsaari-nimitys vakiintui koko satamalle vuonna 1928.[17] Maantäytöt ja Länsisataman rakentaminen olivat ratkaisu kapasiteettiongelmaan, sillä viereisestä 1800-luvulla perustetusta Hietalahden satamasta oli loppumassa tila.[17]

Lars Sonck suunnitteli satama-alueelle kaksi tiilimakasiinia, jotka valmistuivat 1920- ja 1930-luvulla. Niistä vanhempi, vuonna 1924 valmistunut L3-makasiini on Jätkäsaaren vanhin säilynyt rakennus.[20] Myös L2-makasiini vuodelta 1936 on edelleen olemassa.[21] Myös Gunnar Taucher suunnitteli satamaan varastorakennuksen, joka valmistui vuonna 1941. Se muutettiin 1990-luvulla T1-matkustajaterminaaliksi.

1930-luvulla satama-alue jakaantui kahteen osaan: valtameriliikenteen linjalaivoille varattuun Hietalahden satamaan ja Saukon hiilisatamaan, joka oli avattu vuonna 1925. Ennen toista maailmansotaa alue oli kehittymässä Helsingin suurimmaksi satamaksi. Sota keskeytti kehityksen, ja 1930-luvun huippulukemiin päästiin uudelleen vasta vuonna 1955.[17] 1950-luvulla Länsisatama muutettiin pääasiassa kappaletavarasatamaksi, kun hiilisatama siirrettiin Hanasaareen.[17] Liikenteellisesti satama oli Helsingin suurin 1960-luvulta lähtien, ja sen laajentaminen jatkui 1970-luvulla.[17] Samaan aikaan kantakaupungin toisella puolella laajennettiin Sörnäisten satamaa, jonka ympäriltä täytettiin merialueita ja yhdistettiin saaria.

Marraskuussa 2008 konttisataman toiminnot siirtyivät uuteen Vuosaaren satamaan, ja myös satamarata purettiin. Jätkäsaaresta vapautui tilaa tuhansille uusille asunnoille.[22] Samaan aikaan myös Sörnäisten satama lakkautettiin. Kaupunkikuvan kannalta muutos oli merkittävä, sillä rahtilaivaliikenne oli keskittynyt yksinomaan kantakaupunkiin vuosisatojen ajan. Rahtisatamatoimintojen väistyessä Jätkäsaarta alettiin kehittää asuinalueena mutta myös matkustajaliikenteen tarpeisiin, erityisesti Tallinnan-liikennettä ja risteilyaluksia varten. Vuonna 2017 käyttöönotettu Länsiterminaali 2 oli Helsingin Satamalle merkittävin investointi heti Vuosaaren sataman jälkeen. Matkustajaliikenne kasvoi voimakkaasti 2010-luvulla ennen koronaviruspandemian vuosia 2020–2021.[23][24]

Joukkoliikenne

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Länsisataman joukkoliikenne on 2010-luvulta alkaen perustunut raitiolinjoihin 7 ja 9, jotka liikennöivät satamasta keskustan suuntaan. Niin kutsutun Bunkkerin kääntöpaikan valmistuessa raitiovaunuilla aletaan liikennöidä myös sataman ja Ruoholahden metroaseman välillä. Lisäksi Länsisataman ja päärautatieaseman välille suunnitellaan pikaraitiotietä.[25]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Kajastie, Veeti: HU vieraili suljetulla satama-alueella ja kysyi kysymyksen, johon Helsingin Satamalla ei ole vastausta Helsingin Uutiset. 22.5.2025. Viitattu 25.5.2025.
  2. ↑ a b c d e Länsisatama Itämeren sujuvinta matkailua (pdf) Helsingin satama. Arkistoitu 6.5.2021. Viitattu 2.4.2021.
  3. ↑ a b Hellström, Pekka: Länsisatamassa valmistaudutaan vanhan terminaalirakennuksen purkuun Helsingin Satama. 19.9.2024. Viitattu 22.9.2024.
  4. ↑ Lähtevät ja saapuvat matkustajalaivat Helsingin Satama. Viitattu 3.6.2025.
  5. ↑ Euroopan suurimmat matkustajamäärät Helsingin Satama. Viitattu 3.6.2025.
  6. ↑ Helsingin Sataman Länsiterminaali 2 avautuu maanantaina 27.2. 24.02.2017. Helsingin satama. Arkistoitu 10.6.2017. Viitattu 22.6.2017.
  7. ↑ Länsiterminaali 2 Helsingin Satama. Viitattu 3.6.2025.
  8. ↑ Jompero-Lahokoski, Sanna: Upeat kuvat Länsisataman suunnitelmista: uusi terminaali ja kaksi kilometriä pitkän tunneli – hinta 600 miljoonaa euroa Helsingin Uutiset. 28.8.2023. Viitattu 29.8.2023.
  9. ↑ Sanna Jompero-Lahokoski: Tällainen on Länsisatamaan suunniteltu uusi terminaali – bilettäjien palvelut eri paikkaan kuin perheiden, perinteinen laivaanousujono historiaan Helsingin Uutiset. 9.3.2022. Viitattu 10.3.2022.
  10. ↑ Risteilylaiturit Helsingin satama. Viitattu 2.4.2021.
  11. ↑ Hernesaaren risteilysatama valmiina vilkkaaseen kauteen 23.04.2019. Helsingin satama. Arkistoitu 15.5.2021. Viitattu 2.4.2021.
  12. ↑ Bäckgren, Noona: Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi Jätkäsaaren satamatunnelin rakentamisen, Eteläsataman satamatoiminnot lakkautetaan Helsingin Sanomat. 2.3.2021. Viitattu 20.7.2021.
  13. ↑ Länsisataman kapasiteetin nostaminen | Ympäristövaikutusten arviointiohjelma (PDF) lokakuu 2022. Helsingin Satama Oy. Viitattu 20.12.2022.
  14. ↑ Helsingin Satama Oy:n Länsisataman laajentaminen, Helsinki 15.12.2022. Ympäristöhallinto. Viitattu 20.12.2022.
  15. ↑ Satamatunnelin kaavaehdotus päätöksentekoon 7.2.2025. Helsingin kaupunki. Viitattu 21.5.2025.
  16. ↑ a b Pohjanpalo, Olli: Kiskot tiensä päässä | Helsingin rantoja kiertävät syrjäraiteet katoavat metri metriltä Helsingin Sanomat. 7.4.1990. Viitattu 2.4.2021.
  17. ↑ a b c d e f g h Bysa ja Sandis ja Uttern – sittemmin Jätkäsaari Uutta Helsinkiä. 11.9.2017. Arkistoitu 5.12.2022. Viitattu 26.8.2021.
  18. ↑ a b Erävuori, Jukka: Helsingin sataman ja satamahallinnon historia, s. 77–79. Helsingin kaupunki, 1981. ISBN 951-771-285-5
  19. ↑ Nyström, Samu & Ilmolahti, Oona: Jyskettä, pauketta ja nostureita – satamarataverkosto rakentuu Helsingin Satama. Viitattu 3.6.2025.
  20. ↑ Pietarila, Päivikki: Yhden euron kiinteistökauppa Helsingissä: Jätkäsaaren vanhin rakennus kaupattiin poikkeuksellisen halvalla – ”Tämän hetken markkinahinta” Kauppalehti. 29.5.2023. Viitattu 3.6.2025.
  21. ↑ Satamamakasiinin L3 historiallinen arvo (PDF) 2019. Helsingin kaupunkiympäristö. Viitattu 3.6.2025.
  22. ↑ Toivio, Tuula: Länsisataman ruuhkia ratkotaan. Metro, 30.8.2013, 15. vsk, nro 158, s. 4 i. Sanoma. Artikkelin verkkoversio. (PDF) Viitattu 30.8.2013. [vanhentunut linkki]
  23. ↑ Uudistamme satamaa Helsingin Satama. Viitattu 6.6.2025.
  24. ↑ Uuden vuosituhannen Helsingin satama Helsingin Satama. Viitattu 6.6.2025.
  25. ↑ Suunnittelu- ja kaavoituskatsaus 2024 (s. 14) Helsingin kaupunkiympäristö. Viitattu 30.5.2025.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Länsisatama&oldid=23364002”