Länsisatama

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli kertoo Helsingissä sijaitsevasta satama-alueesta. Sanan muita merkityksiä on täsmennyssivulla.
Länsisatama
Risteilyalus Terminaali 1:n edustalla vuonna 2013.
Risteilyalus Terminaali 1:n edustalla vuonna 2013.
Sijainti
Sijainti Jätkäsaari, Helsinki (laitureita myös Hernesaaressa)
Koordinaatit 60°09′21″N, 024°54′51″E
Yksityiskohtia
Avattu 1912
Omistaja Helsingin Satama
Tyyppi matkustaja- ja rahtisatama
Työntekijöitä yli 800[1]
Tilastoja
Matkustajamäärä noin 7 miljoonaa[1]
Kotisivut

Länsisatama on matkustajasatama Helsingin Länsisataman kaupunginosassa, pääosin Jätkäsaaren osa-alueella. Se on toinen kantakaupungin kahdesta matkustajasatamasta: aluksia liikennöi myös Kauppatorin ympäristössä sijaitsevassa Eteläsatamassa.

Terminaalit ja laiturit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Länsisatamassa on kaksi matkustajaterminaalia, joista molemmat sijaitsevat Jätkäsaaressa. Länsiterminaali 1:ä (T1) käyttää pääasiassa Helsingistä Pietariin kulkeva matkustaja-alus, mutta myös Helsingistä Tallinnaan kulkevia aluksia. Helmikuussa 2017 valmistui uusi Länsiterminaali 2 (T2)[2], joka on varattu nopealle reittiliikenteelle Helsingin ja Tallinnan välillä.

Terminaali T1 on tarkoitus purkaa ja tilalle valmistua uusi, jonka rakennustöiden on määrä alkaa vuonna 2024 ja ottaa käyttöön vuonna 2026. Uuden terminaalin valmistuttua Länsisatamassa olisi viisi laivapaikkaa.[3]

Satama-alueisiin kuuluu myös Jätkäsaaren itäpuolella sijaitseva Hernesaari, jonka länsireunalla sijaitsee kolme kansainvälisten risteilyalusten käyttämää laituria.[4] Jopa 360-metrisiä aluksia palveleva LHD-laituri otettiin käyttöön Hernesaaressa huhtikuussa 2019.[1][5]

Costa Luminosa Hernesaaren laiturissa vuonna 2012.

Käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Satamaa käyttää vuodessa noin 7 miljoonaa matkustajaa säännöllisessä linjaliikenteessä sekä 400 000 kansainvälisen risteilyliikenteen matkustajaa.[1] Lisäksi sataman kautta kulkee vuosittain noin 1,3 miljoonaa ajoneuvoa.[1] Erityisesti raskaan liikenteen määrä on sataman vuoksi Jätkäsaaressa niin merkittävä, että se pyritään viemään maan alle: Helsingin kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Jätkäsaaresta Länsiväylälle ulottuvan satamatunnelin rakentamisen.[6]

Länsisatama työllistää yli 800 henkilöä.[1]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Satamanosturi ja konttipinoja Jätkäsaaressa lokakuussa 2008, alle kuukausi ennen muuttoa Vuosaareen.
Katso myös: Jätkäsaaren historia

Länsisatama oli aiemmin merkittävä tavaraliikenteen satama, joka tunnettiin myös Jätkäsaaren satamana.[7] Se syntyi vuonna 1911, kun kaupunginvaltuusto myönsi varoja alueen tasoitustöihin.[8] Seuraavana vuonna Hietasaari ja Jätkäsaari yhdistettiin penkereellä mantereeseen.[7] Asemakaava hyväksyttiin ja rakennustyöt aloitettiin vuonna 1913. Töihin myönnettiin kokonaisuudessaan yli kaksi miljoonaa markkaa.[8]

Hietasaari ja Saukko-saaret sulautettiin Jätkäsaaren satama-alueeseen tasoittamalla ja täyttämällä. Merenpohjaa ruopattiin suuria valtamerialuksia varten. Vuonna 1916 satama yhdistettiin päärataan Kampin läpi kulkeneella Helsingin satamaradalla.[8] Satama kasvoi nopeasti 1920-luvun nousukauden myötä, ja Jätkäsaari-nimitys vakiintui koko satamalle vuonna 1928.[8] Maantäytöt ja Länsisataman rakentaminen olivat ratkaisu kapasiteettiongelmaan, sillä viereisestä 1800-luvulla perustetusta Hietalahden satamasta oli loppumassa tila.[8]

1930-luvulla satama-alue jakaantui kahteen osaan: valtameriliikenteen linjalaivoille varattuun Hietalahden satamaan ja Saukon hiilisatamaan, joka oli avattu vuonna 1925. Ennen toista maailmansotaa alue oli kehittymässä Helsingin suurimmaksi satamaksi. Sota keskeytti kehityksen, ja 1930-luvun huippulukemiin päästiin uudelleen vasta vuonna 1955.[8] 1950-luvulla Länsisatama muutettiin pääasiassa kappaletavarasatamaksi, kun hiilisatama siirrettiin Hanasaareen.[8] Liikenteellisesti satama oli Helsingin suurin 1960-luvulta lähtien, ja sen laajentaminen jatkui 1970-luvulla.[8] Samaan aikaan kantakaupungin toisella puolella laajennettiin Sörnäisten satamaa, jonka ympäriltä täytettiin merialueita ja yhdistettiin saaria.

Marraskuussa 2008 konttisataman toiminnot siirtyivät uuteen Vuosaaren satamaan, ja myös satamarata purettiin. Jätkäsaaresta vapautui tilaa tuhansille uusille asunnoille.[9]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ a b c d e f Länsisatama Itämeren sujuvinta matkailua (pdf) Helsingin satama. Viitattu 2.4.2021.
  2. ↑ Helsingin Sataman Länsiterminaali 2 avautuu maanantaina 27.2. 24.02.2017. Helsingin satama. Viitattu 22.6.2017.
  3. ↑ Sanna Jompero-Lahokoski: Tällainen on Länsisatamaan suunniteltu uusi terminaali – bilettäjien palvelut eri paikkaan kuin perheiden, perinteinen laivaanousujono historiaan Helsingin Uutiset. 9.3.2022. Viitattu 10.3.2022.
  4. ↑ Risteilylaiturit Helsingin satama. Viitattu 2.4.2021.
  5. ↑ Hernesaaren risteilysatama valmiina vilkkaaseen kauteen 23.04.2019. Helsingin satama. Viitattu 2.4.2021.
  6. ↑ Bäckgren, Noona: Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi Jätkäsaaren satamatunnelin rakentamisen, Eteläsataman satamatoiminnot lakkautetaan Helsingin Sanomat. 2.3.2021. Viitattu 20.7.2021.
  7. ↑ a b Pohjanpalo, Olli: Kiskot tiensä päässä | Helsingin rantoja kiertävät syrjäraiteet katoavat metri metriltä Helsingin Sanomat. 7.4.1990. Viitattu 2.4.2021.
  8. ↑ a b c d e f g h Bysa ja Sandis ja Uttern – sittemmin Jätkäsaari Uutta Helsinkiä. 11.9.2017. Viitattu 26.8.2021.
  9. ↑ Toivio, Tuula: Länsisataman ruuhkia ratkotaan. Metro, 30.8.2013, 15. vsk, nro 158, s. 4 i. Sanoma. Artikkelin verkkoversio (PDF) Viitattu 30.8.2013. [vanhentunut linkki]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Länsisatama&oldid=20472419”