Eteläsatama
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. Tarkennus: Lähteitä uupuu historiasta ja teknisistä tiedoista, kuten pituuksista ja syvyyksistä. |
| Eteläsatama | |
|---|---|
 |
|
| Sijainti | |
| Sijainti | Helsinki |
| Koordinaatit | |
| Yksityiskohtia | |
| Omistaja | Helsingin Satama |
| Tyyppi | matkustaja- ja rahtisatama |
| Kotisivut | |
Helsingin Eteläsatama on merenlahti ja henkilöliikenteen satama-alue kaupungin keskustan vieressä. Eteläsataman kautta kulkee vuosittain 4,7 miljoonaa säännöllisen linjaliikenteen matkustajaa sekä reilut 37 000 kansainvälisen risteilyliikenteen matkustajaa. Lisäksi sen kautta kulkee vuosittain reilut miljoona tonnia yksiköityä tavaraa. Satamasta matkustetaan pääasiassa Tukholmaan ja Tallinnaan ja erilaisille muille risteilyille. Myös pienten alusten liikenne on varsinkin kesäisin vilkasta.
Merenlahtea rajaavat neljän kaupunginosan (Katajanokan, Kaartinkaupungin, Ullanlinnan ja Kaivopuiston) rannat. Helsingin Kauppatori sijaitsee lahden pohjukassa, ja Katajanokan kanava johtaa sieltä Pohjoisrantaan. Avomereltä Eteläsatamaan johtavan väylän kulkusyvyys on 9,6 metriä. Väylän kriittisin paikka on Kustaanmiekan salmessa oleva kapeikko, jonka leveys on 80 metriä. Nopeusrajoitus Eteläsataman alueella on 10 km/h.
Satamatoiminnot Eteläsatamassa on päätetty osittain lopettaa: kaikki liikennöinti Tallinnaan lähtee tulevaisuudessa Länsisatamasta, Helsingin suurimmasta henkilöliikenteen satamasta.[1]
Lähtöpaikat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Terminaalit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Eteläsatamassa on kaksi matkustajaliikenteen terminaalia: Katajanokan terminaali ja Olympiaterminaali. Katajanokalla liikennöivät Viking Linen autolautat, kun taas Olympiaterminaalia käyttävät Silja Linen lautat. Lisäksi Olympiaterminaalin lähellä sijaitsee liikennekäytöstä poistunut Makasiiniterminaali, joka on aikaisemmin ollut pika-alusten käytössä.[2]
Laiturit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Eteläsatamassa on kahdeksan nimettyä laituria.
Lähes koko Katajanokan mittaisen Katajanokanlaiturin pituus on 740 metriä ja vesisyvyys 8,8 metriä. Laiturin kauimmaisen, merenpuoleisen osan muodostaa Risteilyaluslaituri, jonka vesisyvyys on 10,3 metriä. Kauppatorin puoleisessa päässä oli aikaisemmin myös Kanavaterminaali, joka oli nimetty Katajanokan kanavan mukaan.
Presidentinlinnan edessä on Linnanallas, jota käyttävät vierailevat pienveneet. Altaan ja meren välissä on Linnanlaituri, josta liikennöidään Korkeasaareen ja Porvooseen.
Kauppatorin rannassa on Keisarinluodonlaituri. Nimensä se on saanut luodosta, johon keisari Nikolai I:stä kuljettanut laiva osui vuonna 1833. Nykyisin luoto on rantaan tuodun täytemaan alla. Laituria käyttää esimerkiksi Suomenlinnaan liikennöivä lautta.
Entisen satamaradan kääntösillan toisella puolella on Kolera-allas. Nimi on muistona koleraan kuolleesta laivurista, jonka pelättiin saastuttaneen altaan veden.[3] Allasta käyttävät tuotteitaan myyvät kalastajat ja turisteja kuljettavat pienet saaristoristeilyalukset.
Vanhan kauppahallin vieressä on vierailuveneiden käytössä oleva Vironallas. Lyypekinlaituriksi kutsutaan Vironaltaan ja entisen rautatiesillan välistä osaa. Sitä käyttivät entisinä aikoina Lyypekkiin liikennöivät laivat. Vironaltaan ja meren välissä oleva laituri on nimeltään Pakkahuoneenlaituri. Sen pituus on 135 metriä ja vesisyvyys 6,0 metriä
Makasiiniterminaalin vierellä olevan Makasiinilaiturin pituus on 270 metriä ja vesisyvyys 7,2–7,5 metriä. Sen päässä on autolauttojen lastaukseen käytettävä Matkustajalaituri. Olympiaterminaalin vieressä sijaitsee Olympialaituri, jonka pituus on 370 metriä ja vesisyvyys 7,5–8,8 metriä. Olympiaterminaalin edustalla sijaitsevassa Valkosaaressa on Helsingin vanhimman pursiseuran Nyländska Jaktklubbenin (NJK) kotisatama ja ravintola. Kesäisin saareen on säännöllinen veneyhteys terminaalin eteläpuolelta.
Linnanlaituri
Keisarinluodonlaituri
Lyypekinlaituri
Pakkahuoneenlaituri ja Vironallas
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Merenlahtea kutsuttiin 1600-luvulla Kaupunginlahdeksi. Sen rannat olivat niin matalia, että se soveltui vain rannikon ja saariston asukkaiden veneiden satamapaikaksi. Laitureita käyttivät myös kalastajat ja jäteproomut.[5] Vakinaisena lastauspaikkana rannalla oli 1700-luvulla Erhardtin laituri. Saman vuosisadan puolivälissä lahtea kutsuttiin jo Eteläiseksi kaupunginsatamaksi. Sen asema satamana oli kuitenkin pitkään toissijainen. Liikenteen kasvaessa tämänkin lahden rannoille rakennettiin laivojen kiinnityspaikkoja ja satamamakasiineja tavaroiden varastointipaikoiksi.
Helsingin tultua pääkaupungiksi lahden rantoja alettiin täyttää ja varustaa ne aluksi puulaitureilla, myöhemmin kivilaitureilla. Toisarvoisesta satamasta haluttiin tehdä ensiluokkainen, ja lahtea alettiin ruopata vuonna 1813.[6] Tällaiselle täytemaalle syntyi 1800-luvun alkupuolella Kauppatorikin. Pieni mullistus oli se, kun vuonna 1827 täytemaan alla ollut pohja petti ja maamassat vajosivat mereen. Samalla vajosi mereen Makasiinilaituri. Toinen harmi satamassa kävijöille olivat laivahylyt, jotka saattoivat lojua pohjassa vuosiakin.
Merenlahden eteläosassa sijaitsi pitkään Ullanlinnan laivaveistämö, joka vuonna 1847 sai nimekseen Ullanlinnan Varviyhtiö. Katajanokan puolella rantoja täytettiin, rannoille rakennettiin laitureita ja komeita tavaramakasiineja. Sataman yhteydet paranivat huomattavasti, kun sinne vuosina 1891–1894 rakennettiin rautatie. Rahapajanrannan laiturin pituus oli jo tuolloin 700 metriä. Vuonna 1900 Katajanokalle valmistui uusi tulli- ja pakkahuone. Samoihin aikoihin satamaa ruopattiin ja Etelärannan puoli tuli valmiiksi. Näin Eteläsatama sai nykyisen muotonsa.
Vuonna 1922 Helsinkiin hankittiin satamajäänmurtaja Hercules, jotta laivat voisivat kulkea talvellakin. Raskaiden tavaroiden siirtelyä varten satamaan oli vuonna 1894 hankittu 25 tonnin nosturi. Nostureita hankittiin 1920-luvulta alkaen lisää niin, että niitä oli Eteläsatamassa vuonna 1939 jo 14 kappaletta.
Vuonna 1936 valtuusto päätti laajentaa Eteläsataman Helsingin laivaveistämön alueelle. Tähän liittyi laajoja rautateiden ratatöitä, jotka valmistuivat vasta vuonna 1952. Samana vuonna sortui laituri Katajanokalla mereen ja osa pitkästä laiturista jouduttiin sulkemaan. Autolauttojen aikakausi Suomen ja Ruotsin välisessä liikenteessä alkoi 1960-luvun alussa. Tavaraliikenne Katajanokalla lopetettiin ja rautatie sinne purettiin 1980-luvun alussa. Siitä lähtien Eteläsatama on ollut matkustajalaivojen ja autolauttojen käytössä.
Tulevaisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Helsingin kaupunginvaltuusto päätti helmikuussa 2021, että Eteläsataman satamatoiminnot lopetetaan.[1] Tukholman matkustajaliikenne siirtyy Olympiaterminaalista Katajanokalle ja Tallinnan liikenne Länsisatamaan. Satama-alueelle jää kuitenkin varaus pika-aluksille.[7] Vanha rakennus Makasiiniterminaali puretaan, kun taas Kaivopuistoon kuuluvat Satamatalo ja Olympiaterminaali ovat suojeltuja.[7]
Maaliskuussa 2021 käynnistyi Eteläsataman alueen laatu- ja konseptikilpailu. Toiseen vaiheeseen pääsi yhteensä neljä ehdotusta, joista ”Saaret” valittiin voittajaksi marraskuussa 2022.[8][9] Ehdotukseen kuuluu avointa ranta-aluetta, ravintoloita, liike- ja toimistotiloja, hotelli ja kulttuuritiloja. Lisäksi alueelle rakennetaan uusi arkkitehtuuri- ja designmuseo.[10] Vanhan kauppahallin ympäristöön Lyypekinlaiturille toivotaan vilkasta kaupunkiaukiota.[7] Purettavan Makasiiniterminaalin ja sen parkkipaikkojen tilalle rakennetaan uutta, mutta uudisrakentamisen korkeus on rajattu Pohjoisesplanadin empirerakennusten tasolle.[7] Rakentaminen alkaa aikaisintaan vuonna 2025.[8]
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Mustonen, Pertti: Satama – Sitkeä taistelu yhteishyvän puolesta. Kustannusosakeyhtiö Otava, 2009. ISBN 978-952-223-187-1.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Bäckgren, Noona: Kuntapolitiikka | Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi Jätkäsaaren satamatunnelin rakentamisen, Eteläsataman satamatoiminnot lakkautetaan Helsingin Sanomat. 3.2.2021. Viitattu 20.7.2021.
- ↑ Matkustajaliikenne Port of Helsinki. Viitattu 20.7.2021.
- ↑ Kolera-allas Kysy.fi. Arkistoitu 31.10.2014. Viitattu 30.10.2014.
- ↑ Pohjanpalo, Olli: Kiskot tiensä päässä | Helsingin rantoja kiertävät syrjäraiteet katoavat metri metriltä Helsingin Sanomat. 7.4.1990. Viitattu 20.7.2021.
- ↑ Mustonen 2009, s. 18
- ↑ Mustonen 2009, s. 24
- ↑ a b c d Salomaa, Marja: Eteläsataman kilpailuohjelma estää pilvenpiirtäjät ja korostaa epäkaupallisuutta Helsingin Sanomat. 28.3.2021. Viitattu 2.4.2021.
- ↑ a b Karppi, Tiina: Miltä Helsingin Kauppatorin alue näyttää tulevaisuudessa? Joku näistä neljästä suunnitelmasta toteutuu lähivuosina Yle Uutiset. 17.3.2022. Viitattu 18.3.2022.
- ↑ Salomaa, Marja: Eteläsataman kilpailun voitti ”Saaret” – HS esittelee voittajan havainnekuvin Helsingin Sanomat. 24.3.2022. Viitattu 25.11.2022.
- ↑ Aromaa, Jonni: Jättimäinen alue vapautuu rakentamiselle Etelä-Helsingissä ja muuttaa merellisen maiseman täysin – tutkija: “tässä rakennetaan lähiökaupunkia” Helsingin Sanomat. 4.2.2021. Viitattu 12.6.2021.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Eteläsatama Wikimedia Commonsissa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta