Eteläsatama

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Eteläsatama
Sijainti
Sijainti Helsinki
Koordinaatit 60°09′53″N, 024°57′30″E
Yksityiskohtia
Omistaja Helsingin Satama
Tyyppi matkustaja- ja rahtisatama
Kotisivut

Helsingin Eteläsatama on merenlahti ja henkilöliikenteen satama-alue kaupungin keskustan vieressä. Eteläsataman kautta kulkee vuosittain 4,7 miljoonaa säännöllisen linjaliikenteen matkustajaa sekä reilut 37 000 kansainvälisen risteilyliikenteen matkustajaa. Lisäksi sen kautta kulkee vuosittain reilut miljoona tonnia yksiköityä tavaraa. Satamasta matkustetaan pääasiassa Tukholmaan ja Tallinnaan ja erilaisille muille risteilyille. Myös pienten alusten liikenne on varsinkin kesäisin vilkasta.

Merenlahtea rajaavat neljän kaupunginosan (Katajanokan, Kaartinkaupungin, Ullanlinnan ja Kaivopuiston) rannat. Helsingin Kauppatori sijaitsee lahden pohjukassa, ja Katajanokan kanava johtaa sieltä Pohjoisrantaan. Avomereltä Eteläsatamaan johtavan väylän kulkusyvyys on 9,6 metriä. Väylän kriittisin paikka on Kustaanmiekan salmessa oleva kapeikko, jonka leveys on 80 metriä.

Satamatoiminnot Eteläsatamassa on päätetty osittain lopettaa: kaikki liikennöinti Tallinnaan lähtee tulevaisuudessa Länsisatamasta, Helsingin suurimmasta henkilöliikenteen satamasta.[1]

Lähtöpaikat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eteläsatama Olympiaterminaalilta kuvattuna. Etualalla Vironallas ja Pakkahuoneenlaituri.

Terminaalit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eteläsatamassa on kaksi matkustajaliikenteen terminaalia: Katajanokan terminaali ja Olympiaterminaali. Katajanokalla liikennöivät Viking Linen autolautat, kun taas Olympiaterminaalia käyttävät Silja Linen lautat Tukholmaan[2][3].

Laiturit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eteläsatamassa on kahdeksan nimettyä laituria.

Lähes koko Katajanokan mittaisen Katajanokanlaiturin pituus on 740 metriä ja vesisyvyys 8,8 metriä.lähde? Laiturin kauimmaisen, merenpuoleisen osan muodostaa Risteilyaluslaituri, jonka vesisyvyys on 10,3 metriä.lähde? Kauppatorin puoleisessa päässä oli aikaisemmin myös Kanavaterminaali, joka oli nimetty Katajanokan kanavan mukaan. Kesäkaudella Katajanokalla vierailee jonkin verran alle 250-metrisiä risteilyaluksia.[4]

Presidentinlinnan edessä on Linnanallas, jota käyttävät vierailevat pienveneet. Altaan ja meren välissä on Linnanlaituri, josta liikennöidään Korkeasaareen ja Porvooseen.

Kauppatorin rannassa on Keisarinluodonlaituri. Nimensä se on saanut luodosta, johon keisari Nikolai I:stä kuljettanut laiva osui vuonna 1833. Nykyisin luoto on rantaan tuodun täytemaan alla. Laituria käyttää esimerkiksi Suomenlinnaan liikennöivä lautta.

Entisen satamaradan kääntösillan toisella puolella on Kolera-allas. Nimi on muistona koleraan kuolleesta laivurista, jonka pelättiin saastuttaneen altaan veden.[5] Allasta käyttävät tuotteitaan myyvät kalastajat ja turisteja kuljettavat pienet saaristoristeilyalukset.

Vanhan kauppahallin vieressä on vierailuveneiden käytössä oleva Vironallas. Lyypekinlaituriksi kutsutaan Vironaltaan ja entisen rautatiesillan välistä osaa. Sitä käyttivät entisinä aikoina Lyypekkiin liikennöivät laivat. Vironaltaan ja meren välissä oleva laituri on nimeltään Pakkahuoneenlaituri. Sen pituus on 135 metriä ja vesisyvyys 6,0 metriä.lähde?

Entisen Makasiiniterminaalin alueella sijaitsevan Makasiinilaiturin pituus on 270 metriä ja vesisyvyys 7,2–7,5 metriä.lähde? Sen päässä on autolauttojen lastaukseen käytettävä Matkustajalaituri. Olympiaterminaalin vieressä sijaitsee Olympialaituri, jonka pituus on 370 metriä ja vesisyvyys 7,5–8,8 metriä.lähde? Olympiaterminaalin edustalla sijaitsevassa Valkosaaressa on Helsingin vanhimman pursiseuran Nyländska Jaktklubbenin (NJK) kotisatama ja ravintola. Kesäisin saareen on säännöllinen veneyhteys terminaalin eteläpuolelta.

  • Linnanlaituri

    Linnanlaituri

  • Keisarinluodonlaituri

    Keisarinluodonlaituri

  • Kolera-allas

    Kolera-allas

  • Lyypekinlaituri

    Lyypekinlaituri

  • Pakkahuoneenlaituri ja Vironallas

    Pakkahuoneenlaituri ja Vironallas

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katajanokanlaituri oli vuoteen 1980 asti satamarataan kytketty rahtisatama.[6]
Eteläsatama vuonna 1972. Etualalla Olympiaterminaali.
S/S Turso toimi satamahinaajana Eteläsatamassa 15.3.–4.12.1944, minkä jälkeen se luovutettiin sotakorvauksena Neuvostoliitolle. Alus ostettiin takaisin Suomeen 2004.

Merenlahtea kutsuttiin 1600-luvulla Kaupunginlahdeksi. Sen rannat olivat niin matalia, että se soveltui vain rannikon ja saariston asukkaiden veneiden satamapaikaksi. Laitureita käyttivät myös kalastajat ja jäteproomut.[7] Vakinaisena lastauspaikkana rannalla oli 1700-luvulla Erhardtin laituri. Saman vuosisadan puolivälissä lahtea kutsuttiin jo Eteläiseksi kaupunginsatamaksi. Sen asema satamana oli kuitenkin pitkään toissijainen. Liikenteen kasvaessa tämänkin lahden rannoille rakennettiin laivojen kiinnityspaikkoja ja satamamakasiineja tavaroiden varastointipaikoiksi. Kaupungin pääsatama oli pitkään Pohjoissatama – tuolloin nimellä itäsatama –, joka nykyisin tunnetaan Pohjoisrannan venesatamana.[8]

1750-luvun puolivälissä Kaupunginlahden länsirannalle suunniteltiin Ulriikkaporin linnoitusta. Työt kuitenkin keskeytettiin, kun linnoitus päätettiin keskittää Suomenlinnaan. Ulriikkaporin jäänteet purettiin 1800-luvun alussa.[9] Kun Helsingistä tuli pääkaupunki vuonna 1812, lahden rantoja alettiin täyttää ja varustaa ne aluksi puulaitureilla, myöhemmin kivilaitureilla. Johan Albrecht Ehrenströmin laatiman asemakaavan mukaan rannat tuli reunustaa kivellä Katajanokalta Ullanlinnaan asti.[10] Toisarvoisesta satamasta haluttiin tehdä ensiluokkainen, ja lahtea alettiin ruopata vuonna 1813.[11] Merta täytettiin, ja uusi ranta työntyi merelle kymmeniä metrejä.[9] Tällaiselle täytemaalle syntyi 1800-luvun alkupuolella Kauppatorikin. Sataman läntistä rantaa eli Makasiinirantaa alettiin rakentaa vuonna 1816.[9] Täyttö- ja rakennustöiden aikana Kaupunginlahden nimi muutettiin Eteläsatamaksi. Pieni mullistus oli se, kun vuonna 1827 täytemaan alla ollut pohja petti ja maamassat vajosivat mereen.lähde? Samalla vajosi mereen Makasiinilaituri. Toinen harmi satamassa kävijöille olivat laivahylyt, jotka saattoivat lojua pohjassa vuosiakin.lähde?

Merenlahden eteläosassa sijaitsi pitkään Ullanlinnan laivaveistämö, joka vuonna 1847 sai nimekseen Ullanlinnan Varviyhtiö. Katajanokan puolella rantoja täytettiin, ja rannoille rakennettiin laitureita ja tavaramakasiineja. Sataman yhteydet paranivat huomattavasti, kun Helsingin satamarata vihittiin käyttöön vuonna 1894. Aluksi se ylettyi kauppahallin kohdalle, mutta jatke Katajanokalle valmistui syksyllä 1895.[12] Rahapajanrannan laiturin pituus oli jo tuolloin 700 metriä. Vuonna 1900 valmistui Katajanokan tulli- ja pakkahuone. Samoihin aikoihin satamaa ruopattiin ja Etelärannan puoli tuli valmiiksi. Näin Eteläsatama sai nykyisen muotonsa. Katajanokasta tuli kappaletavarasatama, jonka tärkein liikennöinti kohdistui Hampuriin.[13]

Vuonna 1922 Helsinkiin hankittiin satamajäänmurtaja Hercules, jotta laivat voisivat kulkea talvellakin. Raskaiden tavaroiden siirtelyä varten satamaan oli vuonna 1894 hankittu 25 tonnin nosturi. Nostureita hankittiin 1920-luvulta alkaen lisää niin, että niitä oli Eteläsatamassa vuonna 1939 jo 14 kappaletta.

Vuonna 1936 valtuusto päätti laajentaa Eteläsataman Helsingin laivaveistämön alueelle. Tähän liittyi laajoja rautateiden ratatöitä, jotka valmistuivat vasta vuonna 1952. Samana vuonna sortui laituri Katajanokalla mereen ja osa pitkästä laiturista jouduttiin sulkemaan. Sortumisen aiheutti kasvanut kuormitus, joka oli moninkertaistunut sen rakentamisen ajoista. Korjaustyöt, joiden aikana tehtiin myös katu- ja raiderakennustöitä, valmistuivat vuonna 1956.[14]

Autolauttojen aikakausi Suomen ja Ruotsin välisessä liikenteessä alkoi 1960-luvun alussa. Vuonna 1972 päätettiin Olympialaiturin tavaraliikenteen pienentämisestä minimiin, ja vuosina 1972–1975 purettiin laiturin kaikki kuusi nosturia ja merkittävästi myös raiteistoa.[15] Viking Line alkoi liikennöidä Katajanokanlaiturilta Tukholmaan kesällä 1974.[16] Tavaraliikenne Katajanokalla lopetettiin ja rautatie sinne purettiin 1980-luvun alussa. Siitä lähtien Eteläsatama on ollut matkustajalaivojen ja autolauttojen käytössä. 1990-luvulla Makasiiniterminaali muutettiin matkustajaliikenteen käyttöön, ja sieltä liikennöitiin pika-aluksia Tallinnaan.[17][18]

Toteutumattomia suunnitelmia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1960-luvulla julkaistussa Smithin–Polvisen liikennesuunnitelmassa Eteläsataman ali kaavailtiin tieliikennetunnelia, joka olisi johtanut Tervasaaren kupeeseen rakennettavaan eritasoliittymään. 2010-luvulla Eteläsatamaan suunniteltiin Guggenheim-museota. Museosuunnitelma kuitenkin hylättiin kaupunginvaltuustossa syksyllä 2016.[9]

Tulevaisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Satamatalolle ja Olympiaterminaalille suunnitellaan uusiokäyttöä kulttuuritiloina.

Helsingin kaupunginvaltuusto päätti helmikuussa 2021, että Eteläsataman satamatoiminnot lopetetaan.[1] Tukholman matkustajaliikenne siirtyy Olympiaterminaalista Katajanokalle ja Tallinnan liikenne Länsisatamaan. Satama-alueelle jää kuitenkin varaus pika-aluksille.[19] Vanha rakennus Makasiiniterminaali purettiin, kun taas Kaivopuistoon kuuluvat Satamatalo ja Olympiaterminaali ovat suojeltuja.[19]

Maaliskuussa 2021 käynnistyi Eteläsataman alueen laatu- ja konseptikilpailu. Toiseen vaiheeseen pääsi yhteensä neljä ehdotusta, joista ”Saaret” valittiin voittajaksi marraskuussa 2022.[20][21] Puretun Makasiiniterminaalin ja sen parkkipaikkojen tilalle rakennetaan neljä kolmionmuotoista rakennusta.[9] Ehdotukseen kuuluu avointa ranta-aluetta, ravintoloita, liike- ja toimistotiloja, hotelli, kulttuuritiloja sekä arkkitehtuuri- ja designmuseo.[22] Vanhan kauppahallin ympäristöön Lyypekinlaiturille toivotaan vilkasta kaupunkiaukiota.[19] Uudisrakentamisen korkeus on rajattu Pohjoisesplanadin empirerakennusten tasolle.[19] Rakentaminen alkaa aikaisintaan vuonna 2025.[20]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Erävuori, Jukka: Helsingin sataman ja satamahallinnon historia. Helsingin kaupunki, 1981.
  • Mustonen, Pertti: Satama – Sitkeä taistelu yhteishyvän puolesta. Kustannusosakeyhtiö Otava, 2009. ISBN 978-952-223-187-1.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ a b Bäckgren, Noona: Kuntapolitiikka | Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi Jätkäsaaren satamatunnelin rakentamisen, Eteläsataman satamatoiminnot lakkautetaan Helsingin Sanomat. 3.2.2021. Viitattu 20.7.2021.
  2. ↑ Viking Line www.vikingline.fi. Viitattu 29.5.2023.
  3. ↑ Helsinki Eteläsatama - Tallink & Silja Line fi.tallink.com. Viitattu 29.5.2023.
  4. ↑ Helsingin satama purkaa Makasiiniterminaalin – matkustajalaivajärjestelyt Helsingissä muuttumassa osin merkittävästi moottori.fi. 5.3.2023. Viitattu 24.4.2023.
  5. ↑ Kolera-allas Kysy.fi. Arkistoitu 31.10.2014. Viitattu 30.10.2014.
  6. ↑ Pohjanpalo, Olli: Kiskot tiensä päässä | Helsingin rantoja kiertävät syrjäraiteet katoavat metri metriltä (Maksullinen artikkeli) Helsingin Sanomat. 7.4.1990. Viitattu 20.7.2021.
  7. ↑ Mustonen 2009, s. 18
  8. ↑ Erävuori 1981, s. 28, 40
  9. ↑ a b c d e Takala, Sami: Mikään ei ole kelvannut Helsingin paraatipaikalle – Katso ilmasta, miten ikonen merimaisema mullistuu (Maksullinen artikkeli) Helsingin Sanomat. 24.6.2023. Viitattu 3.7.2023.
  10. ↑ Erävuori 1981, s. 44
  11. ↑ Mustonen 2009, s. 24
  12. ↑ Erävuori 1981, s. 71
  13. ↑ Erävuori 1981, s. 183
  14. ↑ Erävuori 1981, s. 157–158
  15. ↑ Erävuori 1981, s. 193
  16. ↑ Erävuori 1981, s. 194
  17. ↑ Matkustajaliikenne Port of Helsinki. Viitattu 20.7.2021.
  18. ↑ Perttu, Jukka: Helsingin paraatipaikalta puretaan vanha laivaterminaali (Maksullinen artikkeli) Helsingin Sanomat. 10.2.2023. Viitattu 5.10.2023.
  19. ↑ a b c d Salomaa, Marja: Eteläsataman kilpailuohjelma estää pilvenpiirtäjät ja korostaa epäkaupallisuutta Helsingin Sanomat. 28.3.2021. Viitattu 2.4.2021.
  20. ↑ a b Karppi, Tiina: Miltä Helsingin Kauppatorin alue näyttää tulevaisuudessa? Joku näistä neljästä suunnitelmasta toteutuu lähivuosina Yle Uutiset. 17.3.2022. Viitattu 18.3.2022.
  21. ↑ Salomaa, Marja: Eteläsataman kilpailun voitti ”Saaret” – HS esittelee voittajan havainne­kuvin Helsingin Sanomat. 24.3.2022. Viitattu 25.11.2022.
  22. ↑ Aromaa, Jonni: Jättimäinen alue vapautuu rakentamiselle Etelä-Helsingissä ja muuttaa merellisen maiseman täysin – tutkija: “tässä rakennetaan lähiökaupunkia” Helsingin Sanomat. 4.2.2021. Viitattu 12.6.2021.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Eteläsatama&oldid=21954138”