Pohjoisesplanadi

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Pohjoisesplanadi itäpäästään Katajanokan kanavan rannalta katsottuna. Oikealla etualalla Presidentinlinna, sen jälkeen Korkein oikeus, Lampan talo, Ruotsin suurlähetystö, Govinuksen talo ja kaupungintalo. Vasemmalla etualalla Kauppatori, kauempana Esplanadin puisto.
Pohjoisesplanadi Unioninkadun risteyksestä länteen katsottuna. Oikealla Aschanin, Cavoniuksen, Palmqvistin ja Grönqvistin talot, vasemmalla Esplanadin puiston puita.
Grönqvistin talo Pohjoisesplanadin varrella

Pohjoisesplanadi (ruots. Norra Esplanaden) on noin kilometrin pituinen katu Helsingin keskustassa. Se ulottuu Katajanokan kanavalta Mannerheimintielle. Kadun itäosa kulkee Kauppatorin, länsiosa Esplanadin puiston pohjoisreunaa pitkin. Katu on Kaartinkaupungin pohjoisrajana Kruununhakaa ja Kluuvia vastaan. Sen länsiosa on yksisuuntainen idästä länteen; päinvastaiseen suuntaan ajetaan Esplanadin puiston toisella puolella olevaa Eteläesplanadia pitkin.

Aivan Esplanadin länsipäässä olevaa Ruotsalaista teatteria lukuun ottamatta Pohjoisesplanadin varrella on rakennuksia vain kadun pohjoispuolella, ja kaikkien muiden rakennusten osoitenumerot ovat parittomia. Monet rakennukset ovat historiallisesti ja arkkitehtonisesti merkittäviä. Monet Kauppatorin ja Kappeliesplanadin kohdalla olevat rakennukset ovat empiretyylisiä, ja huomattavimpia niistä ovat Carl Ludvig Engelin suunnittelema Helsingin kaupungintalo, entinen hotelli Seurahuone, sekä aivan kadun itäpäässä sijaitseva Presidentinlinna. Kadun keskiosan varrella on Theodor Höijerin suunnittelemia uusrenessanssityylisiä rakennuksia, joista suurimpia ovat Grönqvistin talo sekä alkuperäisen näköiseksi uudelleen rakennettu Hotelli Kämp. Kadun länsipään varrella on myös moderneja liikerakennuksia kuten Alvar Aallon suunnittelema Akateeminen kirjakauppa sekä vuonna 1989 valmistunut Stockmannin tavaratalon laajennus.

Nimen alkuperä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pohjois- ja Eteläesplanadi ovat saaneet nimensä niiden välissä olevan Esplanadin puiston mukaan. Sana esplanadi tarkoittaa alun perin linnoituksen ympärillä olevaa avointa aluetta, mutta myös kahden kadun välissä olevaa puistovyöhykettä.[1] Ruotsinkielisessä muodossa Esplanaden se vahvistettiin Helsinkiin suunnitellun puistovyöhykkeen nimeksi vuonna 1820. Puiston reunaa pitkin kulkevat kadut saivat vuonna 1836 erilliset nimet Norra Esplanadgatan ja Södra Esplanadgatan, joille vuonna 1909 vahvistettiin suomenkieliset vastineet Pohjoinen ja Eteläinen Esplanaadikatu.[2] Vuonna 1965 kirjoitusasut muutettiin kielenhuollon ohjeiden mukaisesti muotoon Pohjoinen ja Eteläinen Esplanadikatu.[2] Nykyiseen muotoonsa sekä suomen- ettää ruotsinkielinen nimi lyhennettiin vuonna 1972.[3]

Poikkikadut ja rakennukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hotelli Kleineh (Pohjoisesplanadi 9) noin vuonna 1900.
eteläpuoli pohjoispuoli
Mannerheimintie
Pohjoisesplanadi 2,
Svenska Teatern
P
o
h
j
o
i
s
e
s
p
l
a
n
a
d
i
Pohjoisesplanadi 41,
Argoksen talo (osa Stockmannin tavarataloa)
Keskuskatu
Pohjoisesplanadi 39,
Akateeminen kirjakauppa
Teatteri-
esplanadi
Pohjoisesplanadi 37
Pohjoisesplanadi 35,
Wreden pasaasi
Korkeavuorenkatu Mikonkatu
Runebergin
esplanadi
Pohjoisesplanadi 33,
Merkuriuksen liikepalatsi eli Böckermannin talo
Pohjoisesplanadi 31,
Catanin talo
Pohjoisesplanadi 29,
Hotelli Kämp
Kluuvikatu
Pohjoisesplanadi 25-25,
Grönqvistin talo
Fabianinkatu Fabianinkatu
Kappeli-
esplanadi
Pohjoisesplanadi 23,
Palmqvistin talo
Pohjoisesplanadi 21,
Cavoniuksen talo
Pohjoisesplanadi 19,
Uschakoffin talo (Jugendsali)
Unioninkatu Unioninkatu
Havis
Amandan

aukio
Pohjoisesplanadi 17,
Aschanin talo
Pohjoisesplanadi 15,
Brofeldtin talo
Eteläranta Sofiankatu
Kauppatori Pohjoisesplanadi 11-13,
Helsingin kaupungintalo
Katariinankatu
Pohjoisesplanadi 9,
Govinuksen talo, ent. Hotelli Kleineh
Pohjoisesplanadi 7,
Ruotsin suurlähetystö
Pohjoisesplanadi 5,
Lampan talo
Helenankatu
Linnanallas Pohjoisesplanadi 3,
Korkein oikeus
Pohjoisesplanadi 1,
Presidentinlinna
Mariankatu,
Päävartiontori
Katajanokan kanava

Lähde nimille:[4]

Pohjoisesplanadin itäpään (Kauppatorin) varrella olevat talot Kolera-altaan toiselta puolelta katsottuna itsenäisyyspäivänä 2011. Vasemmalta: Helsingin kaupungintalo, Goviniuksen talo (huputettu), Ruotsin suurlähetystö, Lampan talo, Korkein oikeus ja Presidentinlinna.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Iso tietosanakirja, 3. osa (Edom - Gotthielf), s. art. Esplanaadi. {{{Julkaisija}}}, 1933.
  2. a b Helsingin kadunnimet, Helsingin kaupungin julkaisuja nro 24. Helsingin kaupungin nimistötoimikunta, 1970.
  3. Helsingin kadunnimet 2, Helsingin kaupungin julkaisuja nro 34. Helsingin kaupungin nimistötoimikunta, 1979. ISBN 951-771-156-5.
  4. Esplanadipuisto ja -kadut Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt 1993 -luettelo. Museovirasto. Viitattu 20.8.2012.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]