Viking Line

Viking Line Abp
Yritysmuoto	julkinen osakeyhtiö
Osake	OMXH: VIK1V
Perustettu	1959
Toimitusjohtaja	Jan Hanses
Puheenjohtaja	Ben Lundqvist
Kotipaikka	Maarianhamina, Ahvenanmaa, Suomi
Toiminta-alue	Suomi, Ruotsi, Viro
Toimiala	matkailu
Liikevaihto	549,4 milj. euroa (2013)
Liikevoitto	34,7 milj. euroa (2013)
Tilikauden tulos	27,5 milj. euroa (2013)
Henkilökuntaa	3 104 (2013)
Tytäryhtiöt	Viking Line Skandinavien AB Viking Rederi AB OÜ Viking Line Eesti Viking Line Finnlandverkehr GmbH Viking Line Buss Ab
Kotisivu	www.vikingline.fi
Infobox OKVirheellinen NIMI-arvo

M/S Mariellan havainnekuva.

M/S Gabriellan havainnekuva.

M/S Rosellan havainnekuva.

M/S Amorellan havainnekuva.

Viking Line Abp on ahvenanmaalainen varustamokonserni, joka liikennöi Itämerellä. Vuonna 2016 varustamolla on käytössään seitsemän alusta. Yhtiön toimintaan kuuluvat reittimatkat, virkistysmatkat ja rahti. Viking Line työllisti vuonna 2013 maissa ja merellä keskimäärin 3 104 ihmistä.

Viking Linen osakkeet noteerataan Helsingin pörssissä.

Historia

Viking Linen M/S Mariella Helsingin Katajanokalla toukokuussa 2004.

Viking Linen voidaan katsoa aloittaneen toimintansa vuonna 1959, kun merikapteeni Gunnar Eklundin aloitteesta perustettiin varustamo Rederi AB Vikinglinjen ja varustamolle hankittiin käytetty alus, vuonna 1924 rakennettu S/S Viking, joka aloitti liikennöinnin Suomen ja Ruotsin välillä reitillä Korppoon Galtby–Maarianhamina–Gräddö ja oli ensimmäinen autolautta lounais-Suomen ja Ruotsin välisessä liikenteessä. Neljä päivää S/S Vikingin ensimmäisen matkan jälkeen Rederi AB Slite aloitti liikennöinnin M/S Slite -nimisellä autolautaksi muunnetulla rahtilaivalla Simpnäsin ja Maarianhaminan välillä. Vuonna 1962 Gunnar Eklund jätti riitojen vuoksi Rederi AB Vikinglinjenin, joka jäi Rederi AB Sallyn omistajan Algot Johanssonin haltuun. Vikinglinjenistä lähdettyään Gunnar Eklund perusti vuonna 1963 uuden varustamon, Ålandsfärjan AB:n, ja hankki yhtiölle vuonna 1933 rakennetun autolautan S/S Ålandsfärjanin, joka asetettiin Maarianhaminan ja Gräddön väliseen liikenteeseen.

Kapella ja Viking 2 törmäsivät toisiinsa Maarianhaminassa, koska Kapellaan oli tullut tekninen vika. Onnettomuudesta ei aiheutunut henkilövahinkoja. Huhtikuun lopulla valmistui Rederiaktiebolaget Sliten uudisrakennus M/S Apollo. Apollolla oli aluksi kokonaan punainen savupiippu – vasten Vikinglinjan sääntöjä. Piipun alaosa maalattiin pian valkoiseksi. M/S Visbyn vuokrauksesta luovuttiin. 12. elokuuta Rederiaktiebolaget Sallyn, mutta Rederiaktiebolaget Solstadin hallinnoima uudisrakennus M/S Viking 1 aloitti liikenteen. Tällöin S/S Viking lopetti liikennöinnin. Rederiaktiebolaget Sally julkisti 11. syyskuuta tilanneen Meyer Werftilta sisaraluksen M/S Viking 1:lle. M/S Marella valmistui 26. marraskuuta ja varsinainen linjaliikenne alkoi 09. joulukuuta. 17. joulukuuta Rederiaktiebolaget Slite allekirjoitti sopimuksen uudisrakennuksesta.

Viking Linen M/S Cinderella Tukholman saaristossa.

Kolme varustamoa (Vikinglinjen, Slite, Ålandsfärjan) kilpaili 1960-luvun alkuvuosina paitsi keskenään, myös Silja Linea ja sen kolmea osakasvarustamoa vastaan. Niinpä vuonna 1966 Rederi AB Vikinglinjen, Rederi AB Slite ja Ålandsfärjan AB aloittivat yhteistyön ja perustivat yhtiön, Vikinglinjen Ab:n, markkinoimaan aluksiensa liikennettä. Uusi yhtiö merkittiin kaupparekisteriin 19. elokuuta 1966 ja sen osakepääoma oli 30 000 markkaa, josta kukin osakasvarustamo merkitsi kolmasosan. Samalla kaikki uudessa Vikinglinjen-markkinointiyhtiössä mukana olevat varustamot maalasivat laivansa Sliten mallin mukaisesti punavalkoisiksi ja Rederi AB Vikinglinjen muutti nimensä Rederi AB Solstadiksi, ja siitä tuli Rederi AB Sallyn tytäryhtiö, kunnes varustamo lopulta sulautui täysin emoyhtiöönsä.

Naantali–Maarianhamina–Kapellskär-reitillä liikennöinyt M/S Kapella kuljetti Viking Linen 500 000. henkilöauton 3. toukokuuta 1970 Naantalin satamaan.

Viking Linen toiminta kasvoi 1970- ja 1980-luvuilla kolmen varustamon yhteistyöllä, kunnes taloudellisiin vaikeuksiin ajautunut Rederi AB Sally tuli Silja Linen omistajien ostamaksi 1987. Sen jälkeen kaksi muuta Viking Linessä mukana ollutta yhtiötä, Rederi AB Slite ja SF Line AB:ksi nimensä muuttanut Ålandsfärjan AB, osti Rederi AB Sallyn osuuden Viking Line -markkinointiyhtiöstä. Rederi AB Slite puolestaan ajautui konkurssiin 1993, ja jäljelle jäi vain SF Line AB, joka muutti nimensä Viking Line Abp:ksi ja lakkautti vanhan yhteistyöyrityksen.

Presidentti Urho Kekkonen myönsi yhtiön perustajalle Gunnar Eklundille merenkulkuneuvoksen arvonimen vuonna 1980.

Konserni

Viking Line Abp:hen kuuluvat varustamoyhtiöt Viking Rederi Ab (ent. Finlandshamnen), OÜ Viking Line Eesti, Viking Line Skandinavien Ab, Saksan myynnistä ja markkinoinnista vastaava Viking Line Finnlandverkehr Gmbh sekä bussiliikennettä hoitava Viking Line Buss Ab. Jokaisen aluksen toiminnasta ja käytöstä vastaa aluksen johto, johon kuuluvat aluksen päällikkö, konepäällikkö ja intendentti. Viking Linella on oma satamaterminaali Tukholmassa ja Turussa. Helsingissä, Maarianhaminassa, Kapellskärissä ja Tallinnassa yhtiö vuokraa terminaalitoimintaa varten tarvitsemansa tilat.

Yhtiön toimitusjohtajana on toiminut 20. maaliskuuta 2014 lähtien Jan Hanses, joka korvasi erotetun Mikael Backmanin. Hallituksen puheenjohtaja on Ben Lundqvist. Viking Linen pääkonttori sijaitsee Maarianhaminassa.

Vuonna 2014 yhtiö kuljetti noin 6 610 146 matkustajaa ja rahtia 129 255 yksikkökuormaa.

Tavaramerkki

Viking Linen laivat tunnetaan punaisesta väristä.

Punainen väri on peräisin vuodelta 1964, jolloin uuden Apollo-laivan värisävy otettiin osakasvarustamon toimitusjohtajan sisaren huulipunasta.

Viking Linen nimi esiintyy toisinaan osittaisessa muodossa NG LI, joka on yhtiön rekisteröity tavaramerkki. Käytössä on ollut myös logo: keltainen vinoneliö, jonka sisällä on musta V-kirjain.

Liiketoiminta ja reitit

Yhtiö harjoittaa aluksillaan risteily-, matkustajalautta- ja rahtiliikennettä Itämerellä reiteillä Turku–Maarianhamina/Långnäs–Tukholma, Helsinki–Maarianhamina–Tukholma, Maarianhamina–Kapellskär, Maarianhamina–Tukholma ja Helsinki–Tallinna.

Viking Line tilasi laivanrakennusyhtiö STX Europelta matkustajalautan M/S Viking XPRS Helsinki–Tallinna-reitille. Alus rakennettiin Helsingin telakalla, ja se valmistui huhtikuussa 2008.

Viking Line teki 29. tammikuuta 2007 sopimuksen espanjalaistelakka Astilleros de Sevillan kanssa uuden aluksen toimittamisesta (M/S Viking ADCC). Aluksen toimittamisen viivästymisen vuoksi Viking Line kuitenkin purki laivanrakennussopimuksen 8. helmikuuta 2010.

Vuonna 2013 M/S Isabellan korvannut M/S Viking Grace.

Lokakuussa 2010 Viking Line ilmoitti tilaavansa STX Europen Turun telakalta Turku–Maarianhamina–Tukholma-reitille uuden matkustaja-aluksen, joka korvasi M/S Isabellan. Uusi matkustaja-alus valmistui vuonna 2013 ja kuljettaa yhteensä 2 800 matkustajaa. Sopimuksen arvo oli 240 miljoonaa euroa. Alus sai nimekseen M/S Viking Grace, ja se käyttää polttoaineenaan nesteytettyä maakaasua.

Viking Line ilmoitti 5. huhtikuuta 2013, että M/S Isabella myydään virolaiselle Tallinkille noin 30 miljoonalla eurolla.

Viking Line teki 23. marraskuuta 2016 aiesopimuksen kiinalaisen laivanrakennusyhtiö Xiamen Shipbuilding Industryn kanssa uuden maktustaja-autolautan tilaamisesta Turku–Långnäs–Tukholma -reitille. Uuden matkustaja-autolautan on määrä valmistua vuonna 2020 ja kuljettaa yhteensä 2 800 matkustajaa. Sopimuksen arvo on 190 miljoonaa euroa.

10. huhtikuuta – 22. lokakuuta 2017 väliselle ajalle Viking Line vuokrasi Helsinki–Tallinna-reitille nopean katamaraanin, joka liikennöi nimellä HSC Viking FSTR. Matka-aika on tunti ja 45 minuuttia.

Alukset reiteillä

M/S Gabriella Kustaanmiekan salmessa.

M/S Amorella Tukholman saaristossa.

M/S Rosella

M/S Rosellan keväällä 2008 korvannut M/S Viking XPRS lähestymässä Kustaanmiekan salmea.

Toista mediaa

M/S Gabriella Kustaanmiekan kohdalla.

Reitti	Reitin alukset
Korppoo–Maarianhamina–Gräddö	S/S Viking (1959)
Maarianhamina–Simpnäs	M/S Slite (1959–1963), M/S Boge (1961–1963), M/S Apollo (1) (1964)
Korppoo–Maarianhamina–Kapellskär	S/S Viking (1960–1961)
Parainen–Maarianhamina–Kapellskär	S/S Viking (1962–1967), M/S Apollo (1) (1964–1967), M/S Kapella (1967)
Maarianhamina–Gräddö	S/S Ålandsfärjan (1963)
Maarianhamina–Kapellskär	S/S Ålandsfärjan (1964–1972), S/S Drotten (1964–1965), M/S Viking 2 (1969–1977), M/S Marella (1980), M/S Ålandsfärjan (1987–2008), M/S Rosella (2008–)
Maarianhamina–Tukholma	S/S Drotten (1964–1965), M/S Apollo (2) (1975–1976), M/S Apollo III (1976–1989), M/S Athena (1989–1993), M/S Rosella (1997–2003), M/S Cinderella (2003–)
Naantali–Maarianhamina–Kapellskär	S/S Viking (1967–1970), M/S Kapella (1968–1979), M/S Viking 2 (1968), M/S Apollo (2) (1970–1974), M/S Viking 1 (1970–1982), M/S Marella (1970–1973, 1979–1980), M/S Viking 3 (1972–1979), M/S Diana (1972–1979), M/S Aurella (1973–1981), M/S Viking 4 (1979–1980), M/S Viking 5 (1980–1981), M/S Turella (1980–1988), M/S Rosella (1980–1981, 1988–1993, 1995, 1996), M/S Diana II (1981–1992)
Turku–Maarianhamina–Tukholma	M/S Marella (1973–1979), M/S Viking 4 (1973–1979), M/S Turella (1979–1980), M/S Diana II (1979–1981), M/S Rosella (1981–1988, 1994–1997), M/S Viking Sally (1980–1990), M/S Amorella (1988–1999), M/S Kalypso (1990–1993), M/S Isabella (1997–1999)
Helsinki–Tukholma	M/S Viking 5 (1974–1980), M/S Viking 6 (1974–1980), M/S Viking Saga (1980–1986), M/S Viking Song (1980–1985), M/S Mariella (1985–1999), M/S Olympia (1986–1993), M/S Cinderella (1989–1994), M/S Isabella (1994–1997), M/S Gabriella (1997–1999)
Naantali–Tukholma	M/S Isabella (1989–1990, 1991)
Turku–Maarianhamina-Kapellskär	M/S Rosella (1997–2002)
Helsinki–Tallinnan edusta	M/S Cinderella (1989–1993, 1994–1995), M/S Isabella (1990–1994)
Helsinki–Muuga	M/S Isabella (1995–1996), M/S Cinderella (1995–1999)
Turku–Maarianhamina/Långnäs–Tukholma	M/S Amorella (1999–), M/S Isabella (1999–2013), M/S Viking Grace (2013–)
Helsinki–Maarianhamina–Tukholma	M/S Mariella (1999–), M/S Gabriella (1999–)
Helsinki–Tallinna	M/S Cinderella (2000–2003), M/S Rosella (2003–2008), M/S Viking XPRS (2008–), Viking FSTR (2017)

Laivat

Tämänhetkiset laivat

Laiva	Rakennettu	Käytössä Viking Linella	Nykyinen reitti	Kotisatama
M/S Rosella	1980	1980–	Maarianhamina–Kapellskär	Maarianhamina, Ahvenanmaa
M/S Mariella	1985	1985–	Helsinki–Maarianhamina–Tukholma	Maarianhamina, Ahvenanmaa
M/S Amorella	1988	1988–	Turku–Maarianhamina/Långnäs–Tukholma	Maarianhamina, Ahvenanmaa
M/S Gabriella	1992	1997–	Helsinki–Maarianhamina–Tukholma	Maarianhamina, Ahvenanmaa
M/S Cinderella	1989	1989–2003, 2003–	Maarianhamina–Tukholma	Tukholma, Ruotsi
M/S Viking XPRS	2008	2008–	Helsinki–Tallinna	Tallinna, Viro
M/S Viking Grace	2013	2013–	Turku–Maarianhamina/Långnäs–Tukholma	Maarianhamina, Ahvenanmaa
Viking FSTR	1998	2017	Helsinki–Tallinna, vuokrattuna reitillä 10.4. – 22.10.2017	Uppsala, Ruotsi

Tilattu, mutta ei koskaan liikenteessä

Laiva	Rakennettu	Nykyinen tilanne	Suunniteltu reitti
M/S Europa	1993	Telakka ei luovuttanut alusta tilaajalle, vaan se siirtyi Silja Linelle Rederi Ab Sliten konkurssin takia.	Helsinki–Tukholma
M/S Viking ADCC	2009 (suunniteltu)	Viking Line perui sopimuksen, eikä alusta rakennettu valmiiksi.	Maarianhamina–Kapellskär
M/S Hansa Express	1962	Siirtyi Finnlinesin omistukseen.	Parainen–Maarianhamina–Kapellskär, Kapellskär–Maarianhamina

Tilatut uudet alukset

Laiva	Arvioitu valmistumisaika	Arvioitu käyttöönottoajankohta	Suunniteltu reitti	Muuta
Ei vielä nimeä	2020	vuoden 2020 aikana	Turku–Maarianhamina/Långnäs–Tukholma	Tulee liikennöimään M/S Viking Gracen työparina Turku–Tukholma-välillä.

Aikaisemmat laivat

Vihreällä korostusvärillä on merkattu yhä liikennöiviä aluksia.

Laiva	Rakennettu	Käytössä Viking Linellä	Nykyinen tilanne
S/S Viking	1924	1959–1970	Romutettu 1973.
M/S Slite	1955	1959–1963	Romutettu M/S Elena -nimisenä 2006.
M/S Boge	1956	1961–1963	Kaatui ja upposi 1981.
M/S Linden	1951	1963–1966	Romutettu M/S Signy -nimisenä 1974.
S/S Ålandsfärjan	1933	1963–1972	Romutettu 1972.
M/S Thor Viking	1944	1963–1967	Romutettu M/S Atlas Explorer -nimisenä 1974.
S/S Drotten	1924	1964–1966	Romutettu 1979.
M/S Apollo	1964	1964–1967	Romutettu M/S Agios Nektarios -nimisenä 2006.
M/S Kapella	1967	1967–1979	Romutettu M/S Nissos Chios -nimisenä 2006.
M/S Viking 2	1940	1968–1978	Romutettu 1979.
M/S Apollo	1970	1970–1974	Liikennöi M/S Apollo -nimisenä Woodward Groupille.
M/S Viking 1	1970	1970–1983	Romutettu M/S Fagr -nimisenä 2002.
M/S Marella	1970	1970–1981	Romutettu M/S Sochi Express -nimisenä 2004.
M/S Viking 3	1972	1972–1976	Liikennöi M/S St. Damian -nimisenä SeaMedille.
M/S Diana	1972	1972–1979	Liikennöi M/S Rahal -nimisenä Yellow Star Navigationille.
M/S Viking 4	1973	1973–1980	Romutettu M/S Express O -nimisenä 2005.
M/S Aurella	1973	1973–1982	Liikennöi C.T.M.A. Vacancier -nimisenä Groupe C.T.M.A.lle.
M/S Viking 5	1974	1974–1981	Romutettu M/S Boughaz -nimisenä 2015.
M/S Viking 6	1967	1974–1980	Romutettu M/S Sardegna Bella -nimisenä 2001.
M/S Apollo III	1962	1976–1989	Tuntematon. Myyty 2010 M/S Prince -nimisenä romuttajalle Intiaan.
M/S Turella	1979	1979–1988	Liikennöi M/S Rigel III -nimisenä Ventouris Ferriesille.
M/S Diana II	1979	1979–1992	Liikennöi M/S Bluefort -nimisenä Highclerelle.
M/S Viking Saga	1980	1980–1986	Liikennöi M/S Celestyal Crystal -nimellä Louis Cruise Linesille. Alkuperäinen alus tuhoutui tulipalossa 1990, ja sen runko käytettiin nykyisen laivan rakentamiseen.
M/S Viking Sally	1980	1980–1990	Upposi M/S Estonia -nimisenä Itämerellä 28.9.1994.
M/S Viking Song	1980	1980–1985	Liikennöi M/S Regina Baltica -nimisenä Balearia Eurolineas Maritimasille.
M/S Olympia	1986	1986–1993	Liikennöi M/S Princess Anastasia -nimisenä Moby Spl/St Peter Linelle.
M/S Ålandsfärjan	1972	1987–2008	Liikennöi M/S Expedition -nimisenä G.A.P Adventuresille.
M/S Athena	1989	1989–1993	Liikennöi M/S Pearl Seaways -nimisenä DFDS Seawaysille.
M/S Isabella	1989	1989–2013	Liikennöi M/S Isabelle -nimisenä Tallinkille.
M/S Kalypso	1990	1990–1994	Liikennöi M/S Star Pisces -nimisenä Star Cruisesille.

• Taulukko päivitetty 24. syyskuuta 2017

Lähteet

• Eliasson, Thor-Alf: Viking Line i Backspegeln. Viking Line, 2005. ISBN 952-91-9365-3.
• Sjöström, Pär-Henrik: Tie meren yli. Breakwater Publishing, 2010. ISBN 978-91-977697-9-2.

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Viking Line Wikimedia Commonsissa

• Viking Linen kotisivut

Viking Line