Viking Line
| Viking Line Abp | |
|---|---|
 |
|
| Yritysmuoto | julkinen osakeyhtiö |
| Osake | OMXH: VIK1V |
| Perustettu | 1959[1] |
| Toimitusjohtaja | Jan Hanses |
| Puheenjohtaja | Ben Lundqvist |
| Kotipaikka | Maarianhamina, Ahvenanmaa, Suomi |
| Toiminta-alue |
 Suomi Ruotsi Viro |
| Toimiala | matkailu |
| Liikevaihto |
 503,1 milj. euroa (2019) |
| Liikevoitto |
 7,1 milj. euroa (2017) |
| Tilikauden tulos |
9,9 milj. euroa (2019) |
| Henkilöstö |
1986 (2019) |
| Tytäryhtiöt |
Viking Line Skandinavien AB Viking Rederi AB OÜ Viking Line Eesti Viking Line Finnlandverkehr GmbH Viking Line Buss Ab [2] |
| Kotisivu |
www |
Viking Line Abp on ahvenanmaalainen varustamokonserni, joka liikennöi Itämerellä. Toukokuussa 2021, M/S Mariellan poistuttua laivastosta, varustamolla oli käytössään kuusi alusta.[3] Yhtiön toimintaan kuuluvat reittimatkat, virkistysmatkat ja rahti. Viking Line työllisti vuonna 2018 maissa ja merellä keskimäärin 2 671 ihmistä. Konsernin oman henkilökunnan lisäksi M/S Viking XPRS miehitettiin keskimäärin 242 vuokratyönantajan palveluksessa olevalla henkilöllä.[4]
Viking Linen osakkeet noteerataan Helsingin pörssissä.
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Viking Linen voidaan katsoa aloittaneen toimintansa vuonna 1959, kun merikapteeni Gunnar Eklundin aloitteesta perustettiin varustamo Rederi Ab Vikinglinjen ja varustamolle hankittiin käytetty alus, vuonna 1924 rakennettu S/S Viking, joka aloitti liikennöinnin Suomen ja Ruotsin välillä reitillä Korppoon Galtby–Maarianhamina–Gräddö ja oli ensimmäinen autolautta Lounais-Suomen ja Ruotsin välisessä liikenteessä. Neljä päivää S/S Vikingin ensimmäisen matkan jälkeen Rederi AB Slite aloitti liikennöinnin M/S Slite -nimisellä autolautaksi muunnetulla rahtilaivalla Simpnäsin ja Maarianhaminan välillä.[5] Vuonna 1962 Gunnar Eklund jätti riitojen vuoksi Rederi Ab Vikinglinjenin, joka jäi Rederi Ab Sallyn omistajan Algot Johanssonin haltuun. Vikinglinjenistä lähdettyään Gunnar Eklund perusti vuonna 1963 uuden varustamon, Ålandsfärjan Ab:n, ja hankki yhtiölle vuonna 1933 rakennetun autolautan S/S Ålandsfärjanin, joka asetettiin Maarianhaminan ja Gräddön väliseen liikenteeseen.[6]
Kapella ja Viking 2 törmäsivät toisiinsa Maarianhaminassa, koska Kapellaan oli tullut tekninen vika. Onnettomuudesta ei aiheutunut henkilövahinkoja. Huhtikuun lopulla valmistui Rederiaktiebolaget Sliten uudisrakennus M/S Apollo. Apollolla oli aluksi kokonaan punainen savupiippu – vasten Vikinglinjenin sääntöjä. Piipun alaosa maalattiin pian valkoiseksi. M/S Visbyn vuokrauksesta luovuttiin. 12. elokuuta Rederiaktiebolaget Sallyn omistama mutta Rederiaktiebolaget Solstadin hallinnoima uudisrakennus M/S Viking 1 aloitti liikenteen. Tällöin S/S Viking lopetti liikennöinnin. Rederiaktiebolaget Sally julkisti 11. syyskuuta tilanneensa Meyer Werftilta sisaraluksen M/S Viking 1:lle. M/S Marella valmistui 26. marraskuuta ja varsinainen linjaliikenne alkoi 9. joulukuuta. 17. joulukuuta Rederiaktiebolaget Slite allekirjoitti sopimuksen uudisrakennuksesta.
Kolme varustamoa (Vikinglinjen, Slite, Ålandsfärjan) kilpaili 1960-luvun alkuvuosina paitsi keskenään, myös Silja Linea ja sen kolmea osakasvarustamoa vastaan. Niinpä vuonna 1966 Rederi Ab Vikinglinjen, Rederi AB Slite ja Ålandsfärjan Ab aloittivat yhteistyön ja perustivat yhtiön, Vikinglinjen Ab:n, markkinoimaan aluksiensa liikennettä. Uusi yhtiö merkittiin kaupparekisteriin 19. elokuuta 1966 ja sen osakepääoma oli 30 000 markkaa, josta kukin osakasvarustamo merkitsi kolmasosan. Samalla kaikki uudessa Vikinglinjen-markkinointiyhtiössä mukana olevat varustamot maalasivat laivansa Sliten mallin mukaisesti punavalkoisiksi ja Rederi Ab Vikinglinjen muutti nimensä Rederi Ab Solstadiksi, ja siitä tuli Rederi Ab Sallyn tytäryhtiö, kunnes varustamo lopulta sulautui täysin emoyhtiöönsä.[7]
Naantali–Maarianhamina–Kapellskär-reitillä liikennöinyt M/S Kapella kuljetti Viking Linen 500 000. henkilöauton 3. toukokuuta 1970 Naantalin satamaan.[8]
Viking Linen toiminta kasvoi 1970- ja 1980-luvuilla kolmen varustamon yhteistyöllä, kunnes taloudellisiin vaikeuksiin ajautunut Rederi Ab Sally tuli Silja Linen omistajien ostamaksi 1987. Sen jälkeen kaksi muuta Viking Linessä mukana ollutta yhtiötä, Rederi AB Slite ja SF Line Ab:ksi nimensä muuttanut Ålandsfärjan Ab, osti Rederi Ab Sallyn osuuden Viking Line -markkinointiyhtiöstä. Rederi AB Slite puolestaan ajautui konkurssiin 1993, ja jäljelle jäi vain SF Line Ab, joka muutti nimensä Viking Line Abp:ksi ja lakkautti vanhan yhteistyöyrityksen.
Presidentti Urho Kekkonen myönsi yhtiön perustajalle Gunnar Eklundille merenkulkuneuvoksen arvonimen vuonna 1980.
Konserni[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Viking Line Abp:hen kuuluvat varustamoyhtiöt Viking Rederi AB (ent. Finlandshamnen), OÜ Viking Line Eesti, Viking Line Skandinavien AB, Saksan myynnistä ja markkinoinnista vastaava Viking Line Finnlandverkehr GmbH sekä bussiliikennettä hoitava Viking Line Buss Ab. Jokaisen aluksen toiminnasta ja käytöstä vastaa aluksen johto, johon kuuluvat aluksen päällikkö, konepäällikkö ja intendentti. Viking Linella on oma satamaterminaali Tukholmassa ja Turussa. Helsingissä, Maarianhaminassa, Kapellskärissä ja Tallinnassa yhtiö vuokraa terminaalitoimintaa varten tarvitsemansa tilat.[9]
Yhtiön toimitusjohtajana on toiminut 20. maaliskuuta 2014 lähtien Jan Hanses, joka korvasi erotetun Mikael Backmanin.[10] Hallituksen puheenjohtaja on Ben Lundqvist. Viking Linen pääkonttori sijaitsee Maarianhaminassa.
Vuonna 2018 yhtiö kuljetti 6 411 537 matkustajaa ja rahtia 128 549 yksikkökuormaa.[4]
Tavaramerkki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Viking Linen laivat tunnetaan punaisesta väristä. Se on peräisin vuodelta 1964, jolloin uuden Apollo-laivan värisävy otettiin osakasvarustamon toimitusjohtajan sisaren käyttämästä Mexican Fire -huulipunasta.[11]
Viking Linen nimi esiintyy toisinaan osittaisessa muodossa NG LI, joka on yhtiön rekisteröity tavaramerkki.[12] Käytössä on ollut myös logo: keltainen vinoneliö, jonka sisällä on musta V-kirjain.[13]
Viking Linen maskottihahmo on Ville Viking.
Liiketoiminta ja reitit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Yhtiö harjoittaa aluksillaan risteily-, matkustajalautta- ja rahtiliikennettä Itämerellä reiteillä Turku–Maarianhamina/Långnäs–Tukholma, Helsinki–Maarianhamina–Tukholma, Maarianhamina–Kapellskär, Maarianhamina–Tukholma ja Helsinki–Tallinna.
Viking Line tilasi laivanrakennusyhtiö STX Europelta M/S Viking XPRS -matkustajalautan Helsinki–Tallinna-reitille. Alus rakennettiin Helsingin telakalla, ja se valmistui huhtikuussa 2008.
Viking Line teki 29. tammikuuta 2007 sopimuksen espanjalaistelakka Astilleros de Sevillan kanssa uuden aluksen toimittamisesta (M/S Viking ADCC). Aluksen toimittamisen viivästymisen vuoksi Viking Line kuitenkin purki laivanrakennussopimuksen 8. helmikuuta 2010.[14]
.JPG)
Lokakuussa 2010 Viking Line ilmoitti tilaavansa STX Europen Turun telakalta Turku–Maarianhamina–Tukholma-reitille uuden matkustaja-aluksen, joka korvasi M/S Isabellan. Uusi matkustaja-alus valmistui vuonna 2013 ja kuljettaa yhteensä 2 800 matkustajaa. Sopimuksen arvo oli 240 miljoonaa euroa.[15] Alus sai nimekseen M/S Viking Grace, ja se käyttää polttoaineenaan nesteytettyä maakaasua.
Viking Line ilmoitti 5. huhtikuuta 2013, että M/S Isabella myydään virolaiselle Tallinkille noin 30 miljoonalla eurolla.[16]
Viking Line teki 23. marraskuuta 2016 aiesopimuksen Xiamen Shipbuilding Industry -yhtiön kanssa uuden matkustaja-autolautan tilaamisesta Turku–Långnäs–Tukholma-reitille. Uuden matkustaja-autolautan on määrä valmistua syksyllä 2021[17] ja kuljettaa yhteensä 2 800 matkustajaa. Sopimuksen arvo on 190 miljoonaa euroa.[18][19] Uuden laivan saavuttua Viking Linen käyttöön yhtiö luopuu M/S Amorellasta.[20] Uuden aluksen nimeksi tulee M/S Viking Glory.[21]
10. huhtikuuta ja 22. lokakuuta 2017 väliselle ajalle Viking Line vuokrasi Helsinki–Tallinna-reitille nopean katamaraanin, joka liikennöi nimellä HSC Viking FSTR. Matka-aika oli 1 tunti 45 minuuttia.[22]
Alukset reiteillä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| Reitti | Reitin alukset |
|---|---|
| Korppoo–Maarianhamina–Gräddö | S/S Viking (1959) |
| Maarianhamina–Simpnäs | M/S Slite (1959–1963), M/S Boge (1961–1963), M/S Apollo (1) (1964) |
| Korppoo–Maarianhamina–Kapellskär | S/S Viking (1960–1961) |
| Parainen–Maarianhamina–Kapellskär | S/S Viking (1962–1967), M/S Apollo (1) (1964–1967), M/S Kapella (1967) |
| Maarianhamina–Gräddö | S/S Ålandsfärjan (1963) |
| Maarianhamina–Kapellskär | S/S Ålandsfärjan (1964–1972), S/S Drotten (1964–1965), M/S Viking 2 (1969–1977), M/S Marella (1980), M/S Ålandsfärjan (1987–2008), M/S Rosella (2008–) |
| Maarianhamina–Tukholma | S/S Drotten (1964–1965), M/S Apollo (2) (1975–1976), M/S Apollo III (1976–1989), M/S Athena (1989–1993), M/S Rosella (1997–2003), M/S Cinderella (2003–) |
| Naantali–Maarianhamina–Kapellskär | S/S Viking (1967–1970), M/S Kapella (1968–1979), M/S Viking 2 (1968), M/S Apollo (2) (1970–1974), M/S Viking 1 (1970–1982), M/S Marella (1970–1973, 1979–1980), M/S Viking 3 (1972–1979), M/S Diana (1972–1979), M/S Aurella (1973–1981), M/S Viking 4 (1979–1980), M/S Viking 5 (1980–1981), M/S Turella (1980–1988), M/S Rosella (1980–1981, 1988–1993, 1995, 1996), M/S Diana II (1981–1992) |
| Turku–Maarianhamina–Tukholma | M/S Marella (1973–1979), M/S Viking 4 (1973–1979), M/S Turella (1979–1980), M/S Diana II (1979–1981), M/S Rosella (1981–1988, 1994–1997), M/S Viking Sally (1980–1990), M/S Amorella (1988–1999), M/S Kalypso (1990–1993), M/S Isabella (1997–1999) |
| Helsinki–Tukholma | M/S Viking 5 (1974–1980), M/S Viking 6 (1974–1980), M/S Viking Saga (1980–1986), M/S Viking Song (1980–1985), M/S Mariella (1985–1999), M/S Olympia (1986–1993), M/S Cinderella (1989–1994), M/S Isabella (1994–1997), M/S Gabriella (1997–1999) |
| Naantali–Tukholma | M/S Isabella (1989–1990, 1991) |
| Turku–Maarianhamina-Kapellskär | M/S Rosella (1997–2002) |
| Helsinki–Tallinnan edusta | M/S Cinderella (1989–1993, 1994–1995), M/S Isabella (1990–1994) |
| Helsinki–Muuga | M/S Isabella (1995–1996), M/S Cinderella (1995–1999) |
| Turku–Maarianhamina/Långnäs–Tukholma | M/S Amorella (1999–), M/S Isabella (1999–2013), M/S Viking Grace (2013–) |
| Helsinki–Maarianhamina–Tukholma | M/S Mariella (1999–2021), M/S Gabriella (1999–) |
| Helsinki–Tallinna | M/S Cinderella (2000–2003), M/S Rosella (2003–2008), M/S Viking XPRS (2008–), HSC Viking FSTR (2017) |
Laivat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tämänhetkiset laivat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| Laiva | Rakennettu | Käytössä Viking Linella | Nykyinen reitti | Kotisatama | Muuta |
|---|---|---|---|---|---|
| M/S Rosella | 1980 | 1980– | Maarianhamina–Kapellskär |  Maarianhamina, Ahvenanmaa
|
Laivassa ei ole sivuvakaisimia. |
| M/S Amorella | 1988 | 1988– | Turku–Maarianhamina/Långnäs–Tukholma | Maarianhamina, Ahvenanmaa
|
Tullaan myymään.[23] |
| M/S Gabriella | 1992 | 1997– | Helsinki–Maarianhamina–Tukholma | Maarianhamina, Ahvenanmaa
|
|
| M/S Cinderella | 1989 | 1989–2003, 2003– | Maarianhamina–Tukholma | Tukholma, Ruotsi
|
Eroaa väritykseltään muista Viking Linen laivoista. |
| M/S Viking XPRS | 2008 | 2008– | Helsinki–Tallinna | Tallinna, Viro
|
|
| M/S Viking Grace | 2013 | 2013– | Turku–Maarianhamina/Långnäs–Tukholma | Maarianhamina, Ahvenanmaa
|
Polttoaineena LNG. |
Tilatut uudet alukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| Laiva | Arvioitu valmistumisaika | Arvioitu käyttöönottoajankohta | Suunniteltu reitti | Muuta |
|---|---|---|---|---|
| M/S Viking Glory | 2020 | vuoden 2021 alussa | Turku–Maarianhamina/Långnäs–Tukholma | Tulee liikennöimään M/S Viking Gracen työparina Turku–Tukholma-välillä, korvaa M/S Amorellan.[18] |
Tilattu, mutta ei koskaan liikenteessä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| Laiva | Rakennettu | Nykyinen tilanne | Suunniteltu reitti |
|---|---|---|---|
| M/S Europa | 1993 | Telakka ei luovuttanut alusta tilaajalle. Telakka vuokrasi aluksen Silja Linelle, joka nimesi sen M/S Silja Europaksi. | Helsinki–Tukholma |
| M/S Viking ADCC | 2009 (suunniteltu) | Viking Line perui sopimuksen, eikä alusta rakennettu valmiiksi. | Maarianhamina–Kapellskär |
| M/S Hansa Express | 1962 | Siirtyi Finnlinesin omistukseen. | Parainen–Maarianhamina–Kapellskär, Kapellskär–Maarianhamina |
Aikaisemmat laivat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vihreällä korostusvärillä on merkattu yhä liikennöiviä aluksia.
| Laiva | Rakennettu | Käytössä Viking Linellä | Nykyinen tilanne |
|---|---|---|---|
| S/S Viking | 1924 | 1959–1970 | Romutettu 1973. |
| M/S Slite | 1955 | 1959–1963 | Romutettu M/S Elena -nimisenä 2006. |
| M/S Boge | 1956 | 1961–1963 | Kaatui ja upposi 1981. |
| M/S Linden | 1951 | 1963–1966 | Romutettu M/S Signy -nimisenä 1974. |
| S/S Ålandsfärjan | 1933 | 1963–1972 | Romutettu 1972. |
| M/S Thor Viking | 1944 | 1963–1967 | Romutettu M/S Atlas Explorer -nimisenä 1974. |
| S/S Drotten | 1924 | 1964–1966 | Romutettu 1979. |
| M/S Apollo | 1964 | 1964–1967 | Romutettu M/S Agios Nektarios -nimisenä 2006. |
| M/S Kapella | 1967 | 1967–1979 | Romutettu M/S Nissos Chios -nimisenä 2006. |
| M/S Viking 2 | 1940 | 1968–1978 | Romutettu 1979. |
| M/S Apollo | 1970 | 1970–1974 | Myytiin romutettavaksi marraskuussa 2020. |
| M/S Viking 1 | 1970 | 1970–1983 | Romutettu M/S Fagr -nimisenä 2002. |
| M/S Marella | 1970 | 1970–1981 | Romutettu M/S Sochi Express -nimisenä 2004. |
| M/S Viking 3 | 1972 | 1972–1976 | Liikennöi M/S St. Damian -nimisenä SeaMedille. |
| M/S Diana | 1972 | 1972–1979 | Liikennöi M/S Rahal -nimisenä Yellow Star Navigationille. |
| M/S Viking 4 | 1973 | 1973–1980 | Romutettu M/S Express O -nimisenä 2005. |
| M/S Aurella | 1973 | 1973–1982 | Liikennöi M/S C.T.M.A. Vacancier -nimisenä Groupe C.T.M.A.lle. |
| M/S Viking 5 | 1974 | 1974–1981 | Romutettu M/S Boughaz -nimisenä 2015. |
| M/S Viking 6 | 1967 | 1974–1980 | Romutettu M/S Sardegna Bella -nimisenä 2001. |
| M/S Apollo III | 1962 | 1976–1989 | Tuntematon. Myyty 2010 M/S Prince -nimisenä romuttajalle Intiaan. |
| M/S Turella | 1979 | 1979–1988 | Liikennöi M/S Rigel III -nimisenä Ventouris Ferriesille. |
| M/S Diana II | 1979 | 1979–1992 | Highcleren M/S Bluefort -niminen majoitusalus |
| M/S Viking Saga | 1980 | 1980–1986 | Liikennöi M/S Celestyal Crystal -nimellä Louis Cruise Linesille.
Alkuperäinen alus tuhoutui tulipalossa 1990, ja sen runko käytettiin nykyisen laivan rakentamiseen. |
| M/S Viking Sally | 1980 | 1980–1990 | Upposi M/S Estonia -nimisenä Itämerellä 28.9.1994. |
| M/S Viking Song | 1980 | 1980–1985 | Liikennöi M/S Regina Baltica -nimisenä Balearia Eurolineas Maritimasille. |
| M/S Olympia | 1986 | 1986–1993 | Liikennöi M/S Princess Anastasia -nimisenä Moby Spl/St Peter Linelle. |
| M/S Ålandsfärjan | 1972 | 1987–2008 | Liikennöi M/S Expedition -nimisenä G.A.P Adventuresille. |
| M/S Athena | 1989 | 1989–1993 | Liikennöi M/S Pearl Seaways -nimisenä DFDS Seawaysille. |
| M/S Isabella | 1989 | 1989–2013 | Liikennöi M/S Isabelle -nimisenä Tallinkille. |
| M/S Kalypso | 1990 | 1990–1994 | Liikennöi M/S Star Pisces -nimisenä Star Cruisesille. |
| M/S Mariella | 1985 | 1985–2021 | Liikennöi M/S Mega Regina - nimisenä Corsica Ferriesille. |
- Taulukko päivitetty: 26. maaliskuuta 2020[24]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Eliasson, Thor-Alf: Viking Line i Backspegeln. Viking Line, 2005. ISBN 952-91-9365-3.
- Sjöström, Pär-Henrik: Tie meren yli. Breakwater Publishing, 2010. ISBN 978-91-977697-9-2.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Historiikki, Viking Line Viking Line. Viitattu 20.7.2015.
- ↑ Konsernirakenne Viking Line Abp. Viitattu 20.7.2015.
- ↑ Laivat Viking LineViking Line Abp. Viitattu 24.7.2016.
- ↑ a b Viking Line vuosikertomus 2018 vikingline.com.
- ↑ Eliasson 2005, s. 17.
- ↑ Eliasson 2005, s. 26.
- ↑ Eliasson 2005, s. 20.
- ↑ M/S Kapella Fakta om fartyg. Viitattu 20.3.2009. (ruotsiksi)
- ↑ Konsernirakenne Viking Line Abp. Viitattu 19.11.2015.
- ↑ Viking Linen toimitusjohtajalle potkut Helsingin Sanomat. 20.3.2014. Viitattu 3.4.2014.
- ↑ Paperille piirretyllä huulipunaviivalla oli valtava voima – samalla sävyllä väritetään nyt kaikki Viking Linen laivat Yle Uutiset. Viitattu 6.5.2017.
- ↑ Haku - Tietopalvelu epalvelut.prh.fi. Viitattu 6.5.2017.
- ↑ Haku - Tietopalvelu epalvelut.prh.fi. Viitattu 6.5.2017.
- ↑ Viking Linen uutukaisesta tuli haamulaiva Kauppalehti. 8.2.2010. Viitattu 8.2.2010.
- ↑ Viking Line tilaa laivan STX:n Turun telakalta Yle Uutiset. 25.10.2010. Viitattu 25.10.2010.
- ↑ Turunen, Miia: Viking Line löysi Isabellalle ostajan Yle Uutiset. 5.4.2013. Viitattu 5.4.2013.
- ↑ Viking Linen uuden laivan toimitus siirtyy 2021 syksyyn – työt viivästyivät koronan vuoksi hieman Yle Uutiset. 16.9.2020. Viitattu 15.5.2021.
- ↑ a b Viking Line aikoo tilata uuden laivan – tehdään Kiinassa Taloussanomat. 23.11.2016. Viitattu 3.1.2017.
- ↑ Viking Line teki esisopimuksen uudesta laivasta – tilaus meni Kiinaan Yle Uutiset. 23.11.2016. Viitattu 25.1.2017.
- ↑ Viking Amorella menossa myyntiin Ilta-Sanomat. 25.1.2017. Viitattu 10.6.2018.
- ↑ Nimikilpailun tulos 27.5.2019. Viking Line. Viitattu 27.5.2019.
- ↑ Viking Line tuo uuden laivan Tallinnan-liikenteeseen – julkaisi havainnekuvan Ilta-Sanomat. 17.2.2017. Viitattu 29.3.2017.
- ↑ Viking Amorella menossa myyntiin Ilta-Sanomat. 25.1.2017. Viitattu 10.6.2018.
- ↑ Viking Line Fakta om fartyg -sivustolla faktaomfartyg.se. Viitattu 26.3.2020.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Viking Line Wikimedia Commonsissa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta | Nykyiset alukset |
Amorella · Gabriella · Rosella · Cinderella · Viking Grace · Viking XPRS |
|---|---|
| Tulevat alukset | |
| Entiset alukset |
Apollo (1964) · Apollo (1970) · Apollo III · Athena · Aurella · Boge · Diana · Diana II · Drotten · Isabella · Kalypso · Kapella · Linden · Marella · Mariella · Olympia · Slite · Thor Viking · Turella · Viking · Viking 1 · Viking 2 · Viking 3 · Viking 4 · Viking 5 · Viking 6 · Viking Saga · Viking Sally · Viking Song · M/S Ålandsfärjan · S/S Ålandsfärjan |
| Tilatut alukset, joita ei koskaan toimitettu | |
| Entiset osakasvarustamot |
Vikinglinjen · Slite · SF Line · Sally · Ålandsfärjan |