Viking Line

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Viking Line Abp
Viking Line wordmark.svg
Yritysmuoto julkinen osakeyhtiö
Osake OMXH: VIK1V
Perustettu 1959[1]
Toimitusjohtaja Jan Hanses
Puheenjohtaja Ben Lundqvist
Kotipaikka Suomi Ahvenanmaa Maarianhamina, Ahvenanmaa, Suomi
Toiminta-alue Suomi Suomi
Ruotsi Ruotsi
Viro Viro
Toimiala matkailu
Liikevaihto Laskua 503,1 milj. euroa (2019)
Liikevoitto Nousua 7,1 milj. euroa (2017)
Tilikauden tulos Nousua 9,9 milj. euroa (2019)
Henkilöstö Laskua 1986 (2019)
Tytäryhtiöt Viking Line Skandinavien AB
Viking Rederi AB
OÜ Viking Line Eesti
Viking Line Finnlandverkehr GmbH
Viking Line Buss Ab [2]
Kotisivu www.vikingline.fi
M/S Mariellan havainnekuva.
M/S Gabriellan havainnekuva.
M/S Rosellan havainnekuva.
M/S Amorellan havainnekuva.

Viking Line Abp on ahvenanmaalainen varustamokonserni, joka liikennöi Itämerellä. Vuonna 2016 varustamolla oli käytössään seitsemän alusta.[3] Yhtiön toimintaan kuuluvat reittimatkat, virkistysmatkat ja rahti. Viking Line työllisti vuonna 2018 maissa ja merellä keskimäärin 2 671 ihmistä. Konsernin oman henkilökunnan lisäksi M/S Viking XPRS miehitettiin keskimäärin 242 vuokratyönantajan palveluksessa olevalla henkilöllä.[4]

Viking Linen osakkeet noteerataan Helsingin pörssissä.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viking Linen M/S Mariella Helsingin Katajanokalla toukokuussa 2004.

Viking Linen voidaan katsoa aloittaneen toimintansa vuonna 1959, kun merikapteeni Gunnar Eklundin aloitteesta perustettiin varustamo Rederi Ab Vikinglinjen ja varustamolle hankittiin käytetty alus, vuonna 1924 rakennettu S/S Viking, joka aloitti liikennöinnin Suomen ja Ruotsin välillä reitillä Korppoon Galtby–Maarianhamina–Gräddö ja oli ensimmäinen autolautta Lounais-Suomen ja Ruotsin välisessä liikenteessä. Neljä päivää S/S Vikingin ensimmäisen matkan jälkeen Rederi AB Slite aloitti liikennöinnin M/S Slite -nimisellä autolautaksi muunnetulla rahtilaivalla Simpnäsin ja Maarianhaminan välillä.[5] Vuonna 1962 Gunnar Eklund jätti riitojen vuoksi Rederi Ab Vikinglinjenin, joka jäi Rederi Ab Sallyn omistajan Algot Johanssonin haltuun. Vikinglinjenistä lähdettyään Gunnar Eklund perusti vuonna 1963 uuden varustamon, Ålandsfärjan Ab:n, ja hankki yhtiölle vuonna 1933 rakennetun autolautan S/S Ålandsfärjanin, joka asetettiin Maarianhaminan ja Gräddön väliseen liikenteeseen.[6]

Kapella ja Viking 2 törmäsivät toisiinsa Maarianhaminassa, koska Kapellaan oli tullut tekninen vika. Onnettomuudesta ei aiheutunut henkilövahinkoja. Huhtikuun lopulla valmistui Rederiaktiebolaget Sliten uudisrakennus M/S Apollo. Apollolla oli aluksi kokonaan punainen savupiippu – vasten Vikinglinjenin sääntöjä. Piipun alaosa maalattiin pian valkoiseksi. M/S Visbyn vuokrauksesta luovuttiin. 12. elokuuta Rederiaktiebolaget Sallyn omistama mutta Rederiaktiebolaget Solstadin hallinnoima uudisrakennus M/S Viking 1 aloitti liikenteen. Tällöin S/S Viking lopetti liikennöinnin. Rederiaktiebolaget Sally julkisti 11. syyskuuta tilanneensa Meyer Werftilta sisaraluksen M/S Viking 1:lle. M/S Marella valmistui 26. marraskuuta ja varsinainen linjaliikenne alkoi 9. joulukuuta. 17. joulukuuta Rederiaktiebolaget Slite allekirjoitti sopimuksen uudisrakennuksesta.

Viking Linen M/S Cinderella Tukholman saaristossa.

Kolme varustamoa (Vikinglinjen, Slite, Ålandsfärjan) kilpaili 1960-luvun alkuvuosina paitsi keskenään, myös Silja Linea ja sen kolmea osakasvarustamoa vastaan. Niinpä vuonna 1966 Rederi Ab Vikinglinjen, Rederi AB Slite ja Ålandsfärjan Ab aloittivat yhteistyön ja perustivat yhtiön, Vikinglinjen Ab:n, markkinoimaan aluksiensa liikennettä. Uusi yhtiö merkittiin kaupparekisteriin 19. elokuuta 1966 ja sen osakepääoma oli 30 000 markkaa, josta kukin osakasvarustamo merkitsi kolmasosan. Samalla kaikki uudessa Vikinglinjen-markkinointiyhtiössä mukana olevat varustamot maalasivat laivansa Sliten mallin mukaisesti punavalkoisiksi ja Rederi Ab Vikinglinjen muutti nimensä Rederi Ab Solstadiksi, ja siitä tuli Rederi Ab Sallyn tytäryhtiö, kunnes varustamo lopulta sulautui täysin emoyhtiöönsä.[7]

Naantali–Maarianhamina–Kapellskär-reitillä liikennöinyt M/S Kapella kuljetti Viking Linen 500 000. henkilöauton 3. toukokuuta 1970 Naantalin satamaan.[8]

Viking Linen toiminta kasvoi 1970- ja 1980-luvuilla kolmen varustamon yhteistyöllä, kunnes taloudellisiin vaikeuksiin ajautunut Rederi Ab Sally tuli Silja Linen omistajien ostamaksi 1987. Sen jälkeen kaksi muuta Viking Linessä mukana ollutta yhtiötä, Rederi AB Slite ja SF Line Ab:ksi nimensä muuttanut Ålandsfärjan Ab, osti Rederi Ab Sallyn osuuden Viking Line -markkinointiyhtiöstä. Rederi AB Slite puolestaan ajautui konkurssiin 1993, ja jäljelle jäi vain SF Line Ab, joka muutti nimensä Viking Line Abp:ksi ja lakkautti vanhan yhteistyöyrityksen.

Presidentti Urho Kekkonen myönsi yhtiön perustajalle Gunnar Eklundille merenkulkuneuvoksen arvonimen vuonna 1980.

Konserni[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viking Line Abp:hen kuuluvat varustamoyhtiöt Viking Rederi AB (ent. Finlandshamnen), OÜ Viking Line Eesti, Viking Line Skandinavien AB, Saksan myynnistä ja markkinoinnista vastaava Viking Line Finnlandverkehr GmbH sekä bussiliikennettä hoitava Viking Line Buss Ab. Jokaisen aluksen toiminnasta ja käytöstä vastaa aluksen johto, johon kuuluvat aluksen päällikkö, konepäällikkö ja intendentti. Viking Linella on oma satamaterminaali Tukholmassa ja Turussa. Helsingissä, Maarianhaminassa, Kapellskärissä ja Tallinnassa yhtiö vuokraa terminaalitoimintaa varten tarvitsemansa tilat.[9]

Yhtiön toimitusjohtajana on toiminut 20. maaliskuuta 2014 lähtien Jan Hanses, joka korvasi erotetun Mikael Backmanin.[10] Hallituksen puheenjohtaja on Ben Lundqvist. Viking Linen pääkonttori sijaitsee Maarianhaminassa.

Vuonna 2018 yhtiö kuljetti 6 411 537 matkustajaa ja rahtia 128 549 yksikkökuormaa.[4]

Tavaramerkki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viking Linen Turun terminaalin pääsisäänkäynnillä keltainen vinoneliö -logo on yhä näkyvästi esillä.

Viking Linen laivat tunnetaan punaisesta väristä. Se on peräisin vuodelta 1964, jolloin uuden Apollo-laivan värisävy otettiin osakasvarustamon toimitusjohtajan sisaren käyttämästä Mexican Fire -huulipunasta.[11]

Viking Linen nimi esiintyy toisinaan osittaisessa muodossa NG LI, joka on yhtiön rekisteröity tavaramerkki.[12] Käytössä on ollut myös logo: keltainen vinoneliö, jonka sisällä on musta V-kirjain.[13]

Viking Linen maskottihahmo on Ville Viking.

Liiketoiminta ja reitit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhtiö harjoittaa aluksillaan risteily-, matkustajalautta- ja rahtiliikennettä Itämerellä reiteillä Turku–Maarianhamina/Långnäs–Tukholma, Helsinki–Maarianhamina–Tukholma, Maarianhamina–Kapellskär, Maarianhamina–Tukholma ja Helsinki–Tallinna.

Viking Line tilasi laivanrakennusyhtiö STX Europelta M/S Viking XPRS -matkustajalautan Helsinki–Tallinna-reitille. Alus rakennettiin Helsingin telakalla, ja se valmistui huhtikuussa 2008.

Viking Line teki 29. tammikuuta 2007 sopimuksen espanjalaistelakka Astilleros de Sevillan kanssa uuden aluksen toimittamisesta (M/S Viking ADCC). Aluksen toimittamisen viivästymisen vuoksi Viking Line kuitenkin purki laivanrakennussopimuksen 8. helmikuuta 2010.[14]

Vuonna 2013 M/S Isabellan korvannut M/S Viking Grace.

Lokakuussa 2010 Viking Line ilmoitti tilaavansa STX Europen Turun telakalta Turku–Maarianhamina–Tukholma-reitille uuden matkustaja-aluksen, joka korvasi M/S Isabellan. Uusi matkustaja-alus valmistui vuonna 2013 ja kuljettaa yhteensä 2 800 matkustajaa. Sopimuksen arvo oli 240 miljoonaa euroa.[15] Alus sai nimekseen M/S Viking Grace, ja se käyttää polttoaineenaan nesteytettyä maakaasua.

Viking Line ilmoitti 5. huhtikuuta 2013, että M/S Isabella myydään virolaiselle Tallinkille noin 30 miljoonalla eurolla.[16]

Viking Line teki 23. marraskuuta 2016 aiesopimuksen kiinalaisen laivanrakennusyhtiö Xiamen Shipbuilding Industryn kanssa uuden matkustaja-autolautan tilaamisesta Turku–Långnäs–Tukholma-reitille. Uuden matkustaja-autolautan on määrä valmistua vuonna 2020 ja kuljettaa yhteensä 2 800 matkustajaa. Sopimuksen arvo on 190 miljoonaa euroa.[17][18] Uuden laivan saavuttua Viking Linen käyttöön yhtiö luopuu M/S Amorellasta.[19] Uuden aluksen nimeksi tulee M/S Viking Glory.[20]

10. huhtikuuta ja 22. lokakuuta 2017 väliselle ajalle Viking Line vuokrasi Helsinki–Tallinna-reitille nopean katamaraanin, joka liikennöi nimellä HSC Viking FSTR. Matka-aika oli 1 tunti 45 minuuttia.[21]

Alukset reiteillä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

M/S Gabriella Kustaanmiekan salmessa.
M/S Amorella Tukholman saaristossa.
M/S Rosella.
M/S Rosellan keväällä 2008 korvannut M/S Viking XPRS lähestymässä Kustaanmiekan salmea.
M/S Gabriella Kustaanmiekan kohdalla.
Reitti Reitin alukset
Korppoo–Maarianhamina–Gräddö S/S Viking (1959)
Maarianhamina–Simpnäs M/S Slite (1959–1963), M/S Boge (1961–1963), M/S Apollo (1) (1964)
Korppoo–Maarianhamina–Kapellskär S/S Viking (1960–1961)
Parainen–Maarianhamina–Kapellskär S/S Viking (1962–1967), M/S Apollo (1) (1964–1967), M/S Kapella (1967)
Maarianhamina–Gräddö S/S Ålandsfärjan (1963)
Maarianhamina–Kapellskär S/S Ålandsfärjan (1964–1972), S/S Drotten (1964–1965), M/S Viking 2 (1969–1977), M/S Marella (1980), M/S Ålandsfärjan (1987–2008), M/S Rosella (2008–)
Maarianhamina–Tukholma S/S Drotten (1964–1965), M/S Apollo (2) (1975–1976), M/S Apollo III (1976–1989), M/S Athena (1989–1993), M/S Rosella (1997–2003), M/S Cinderella (2003–)
Naantali–Maarianhamina–Kapellskär S/S Viking (1967–1970), M/S Kapella (1968–1979), M/S Viking 2 (1968), M/S Apollo (2) (1970–1974), M/S Viking 1 (1970–1982), M/S Marella (1970–1973, 1979–1980), M/S Viking 3 (1972–1979), M/S Diana (1972–1979), M/S Aurella (1973–1981), M/S Viking 4 (1979–1980), M/S Viking 5 (1980–1981), M/S Turella (1980–1988), M/S Rosella (1980–1981, 1988–1993, 1995, 1996), M/S Diana II (1981–1992)
Turku–Maarianhamina–Tukholma M/S Marella (1973–1979), M/S Viking 4 (1973–1979), M/S Turella (1979–1980), M/S Diana II (1979–1981), M/S Rosella (1981–1988, 1994–1997), M/S Viking Sally (1980–1990), M/S Amorella (1988–1999), M/S Kalypso (1990–1993), M/S Isabella (1997–1999)
Helsinki–Tukholma M/S Viking 5 (1974–1980), M/S Viking 6 (1974–1980), M/S Viking Saga (1980–1986), M/S Viking Song (1980–1985), M/S Mariella (1985–1999), M/S Olympia (1986–1993), M/S Cinderella (1989–1994), M/S Isabella (1994–1997), M/S Gabriella (1997–1999)
Naantali–Tukholma M/S Isabella (1989–1990, 1991)
Turku–Maarianhamina-Kapellskär M/S Rosella (1997–2002)
Helsinki–Tallinnan edusta M/S Cinderella (1989–1993, 1994–1995), M/S Isabella (1990–1994)
Helsinki–Muuga M/S Isabella (1995–1996), M/S Cinderella (1995–1999)
Turku–Maarianhamina/Långnäs–Tukholma M/S Amorella (1999–), M/S Isabella (1999–2013), M/S Viking Grace (2013–)
Helsinki–Maarianhamina–Tukholma M/S Mariella (1999–), M/S Gabriella (1999–)
Helsinki–Tallinna M/S Cinderella (2000–2003), M/S Rosella (2003–2008), M/S Viking XPRS (2008–), HSC Viking FSTR (2017)

Laivat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämänhetkiset laivat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Laiva Rakennettu Käytössä Viking Linella Nykyinen reitti Kotisatama Muuta
M/S Rosella 1980 1980– Maarianhamina–Kapellskär SuomiAhvenanmaa Maarianhamina, Ahvenanmaa Laivassa ei ole sivuvakaisimia.
M/S Mariella 1985 1985– Helsinki–Maarianhamina–Tukholma SuomiAhvenanmaa Maarianhamina, Ahvenanmaa
M/S Amorella 1988 1988– Turku–Maarianhamina/Långnäs–Tukholma SuomiAhvenanmaa Maarianhamina, Ahvenanmaa Tullaan myymään.[22]
M/S Gabriella 1992 1997– Helsinki–Maarianhamina–Tukholma SuomiAhvenanmaa Maarianhamina, Ahvenanmaa
M/S Cinderella 1989 1989–2003, 2003– Maarianhamina–Tukholma Ruotsi Tukholma, Ruotsi Eroaa väritykseltään muista Viking Linen laivoista.
M/S Viking XPRS 2008 2008– Helsinki–Tallinna Viro Tallinna, Viro
M/S Viking Grace 2013 2013– Turku–Maarianhamina/Långnäs–Tukholma SuomiAhvenanmaa Maarianhamina, Ahvenanmaa Polttoaineena LNG.

Tilatut uudet alukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Laiva Arvioitu valmistumisaika Arvioitu käyttöönottoajankohta Suunniteltu reitti Muuta
M/S Viking Glory 2020 vuoden 2021 alussa Turku–Maarianhamina/Långnäs–Tukholma Tulee liikennöimään M/S Viking Gracen työparina Turku–Tukholma-välillä, korvaa M/S Amorellan.[17]

Tilattu, mutta ei koskaan liikenteessä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Laiva Rakennettu Nykyinen tilanne Suunniteltu reitti
M/S Europa 1993 Telakka ei luovuttanut alusta tilaajalle. Telakka vuokrasi aluksen Silja Linelle, joka nimesi sen M/S Silja Europaksi. Helsinki–Tukholma
M/S Viking ADCC 2009 (suunniteltu) Viking Line perui sopimuksen, eikä alusta rakennettu valmiiksi. Maarianhamina–Kapellskär
M/S Hansa Express 1962 Siirtyi Finnlinesin omistukseen. Parainen–Maarianhamina–Kapellskär, Kapellskär–Maarianhamina

Aikaisemmat laivat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vihreällä korostusvärillä on merkattu yhä liikennöiviä aluksia.

Laiva Rakennettu Käytössä Viking Linellä Nykyinen tilanne
S/S Viking 1924 1959–1970 Romutettu 1973.
M/S Slite 1955 1959–1963 Romutettu M/S Elena -nimisenä 2006.
M/S Boge 1956 1961–1963 Kaatui ja upposi 1981.
M/S Linden 1951 1963–1966 Romutettu M/S Signy -nimisenä 1974.
S/S Ålandsfärjan 1933 1963–1972 Romutettu 1972.
M/S Thor Viking 1944 1963–1967 Romutettu M/S Atlas Explorer -nimisenä 1974.
S/S Drotten 1924 1964–1966 Romutettu 1979.
M/S Apollo 1964 1964–1967 Romutettu M/S Agios Nektarios -nimisenä 2006.
M/S Kapella 1967 1967–1979 Romutettu M/S Nissos Chios -nimisenä 2006.
M/S Viking 2 1940 1968–1978 Romutettu 1979.
M/S Apollo 1970 1970–1974 Makuutetaan Québecissa M/S Apollo -nimisenä. Upotetaan kesällä 2020.[23]
M/S Viking 1 1970 1970–1983 Romutettu M/S Fagr -nimisenä 2002.
M/S Marella 1970 1970–1981 Romutettu M/S Sochi Express -nimisenä 2004.
M/S Viking 3 1972 1972–1976 Liikennöi M/S St. Damian -nimisenä SeaMedille.
M/S Diana 1972 1972–1979 Liikennöi M/S Rahal -nimisenä Yellow Star Navigationille.
M/S Viking 4 1973 1973–1980 Romutettu M/S Express O -nimisenä 2005.
M/S Aurella 1973 1973–1982 Liikennöi M/S C.T.M.A. Vacancier -nimisenä Groupe C.T.M.A.lle.
M/S Viking 5 1974 1974–1981 Romutettu M/S Boughaz -nimisenä 2015.
M/S Viking 6 1967 1974–1980 Romutettu M/S Sardegna Bella -nimisenä 2001.
M/S Apollo III 1962 1976–1989 Tuntematon. Myyty 2010 M/S Prince -nimisenä romuttajalle Intiaan.
M/S Turella 1979 1979–1988 Liikennöi M/S Rigel III -nimisenä Ventouris Ferriesille.
M/S Diana II 1979 1979–1992 Highcleren M/S Bluefort -niminen majoitusalus
M/S Viking Saga 1980 1980–1986 Liikennöi M/S Celestyal Crystal -nimellä Louis Cruise Linesille.

Alkuperäinen alus tuhoutui tulipalossa 1990, ja sen runko käytettiin nykyisen laivan rakentamiseen.

M/S Viking Sally 1980 1980–1990 Upposi M/S Estonia -nimisenä Itämerellä 28.9.1994.
M/S Viking Song 1980 1980–1985 Liikennöi M/S Regina Baltica -nimisenä Balearia Eurolineas Maritimasille.
M/S Olympia 1986 1986–1993 Liikennöi M/S Princess Anastasia -nimisenä Moby Spl/St Peter Linelle.
M/S Ålandsfärjan 1972 1987–2008 Liikennöi M/S Expedition -nimisenä G.A.P Adventuresille.
M/S Athena 1989 1989–1993 Liikennöi M/S Pearl Seaways -nimisenä DFDS Seawaysille.
M/S Isabella 1989 1989–2013 Liikennöi M/S Isabelle -nimisenä Tallinkille.
M/S Kalypso 1990 1990–1994 Liikennöi M/S Star Pisces -nimisenä Star Cruisesille.
  • Taulukko päivitetty: 26. maaliskuuta 2020[24]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ Historiikki, Viking Line Viking Line. Viitattu 20.7.2015.
  2. ↑ Konsernirakenne Viking Line Abp. Viitattu 20.7.2015.
  3. ↑ Laivat Viking LineViking Line Abp. Viitattu 24.7.2016.
  4. ↑ a b Viking Line vuosikertomus 2018 vikingline.com.
  5. ↑ Eliasson 2005, s. 17.
  6. ↑ Eliasson 2005, s. 26.
  7. ↑ Eliasson 2005, s. 20.
  8. ↑ M/S Kapella Fakta om fartyg. Viitattu 20.3.2009. (ruotsiksi)
  9. ↑ Konsernirakenne Viking Line Abp. Viitattu 19.11.2015.
  10. ↑ Viking Linen toimitusjohtajalle potkut Helsingin Sanomat. 20.3.2014. Viitattu 3.4.2014.
  11. ↑ Paperille piirretyllä huulipunaviivalla oli valtava voima – samalla sävyllä väritetään nyt kaikki Viking Linen laivat Yle Uutiset. Viitattu 6.5.2017.
  12. ↑ Haku - Tietopalvelu epalvelut.prh.fi. Viitattu 6.5.2017.
  13. ↑ Haku - Tietopalvelu epalvelut.prh.fi. Viitattu 6.5.2017.
  14. ↑ Viking Linen uutukaisesta tuli haamulaiva Kauppalehti. 8.2.2010. Viitattu 8.2.2010.
  15. ↑ Viking Line tilaa laivan STX:n Turun telakalta Yle Uutiset. 25.10.2010. Viitattu 25.10.2010.
  16. ↑ Turunen, Miia: Viking Line löysi Isabellalle ostajan Yle Uutiset. 5.4.2013. Viitattu 5.4.2013.
  17. ↑ a b Viking Line aikoo tilata uuden laivan – tehdään Kiinassa Taloussanomat. 23.11.2016. Viitattu 3.1.2017.
  18. ↑ Viking Line teki esisopimuksen uudesta laivasta – tilaus meni Kiinaan Yle Uutiset. 23.11.2016. Viitattu 25.1.2017.
  19. ↑ Viking Amorella menossa myyntiin Ilta-Sanomat. 25.1.2017. Viitattu 10.6.2018.
  20. ↑ Nimikilpailun tulos 27.5.2019. Viking Line. Viitattu 27.5.2019.
  21. ↑ Viking Line tuo uuden laivan Tallinnan-liikenteeseen – julkaisi havainnekuvan Ilta-Sanomat. 17.2.2017. Viitattu 29.3.2017.
  22. ↑ Viking Amorella menossa myyntiin Ilta-Sanomat. 25.1.2017. Viitattu 10.6.2018.
  23. ↑ Vaittinen, Hanna: Vikingin legendaarinen risteilyalus Apollo upotetaan merenpohjaan MTV-uutiset. Viitattu 26.3.2020.
  24. ↑ Viking Line Fakta om fartyg -sivustolla faktaomfartyg.se. Viitattu 26.3.2020.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viking Line
Nykyiset alukset

Amorella · Gabriella · Mariella · Rosella · Cinderella · Viking Grace · Viking XPRS

Tulevat alukset

Viking Glory (2021)

Entiset alukset

Apollo (1964) · Apollo (1970) · Apollo III · Athena · Aurella · Boge · Diana · Diana II · Drotten · Isabella · Kalypso · Kapella · Linden · Marella · Olympia · Slite · Thor Viking · Turella · Viking · Viking 1 · Viking 2 · Viking 3 · Viking 4 · Viking 5 · Viking 6 · Viking Saga · Viking Sally · Viking Song · M/S Ålandsfärjan · S/S Ålandsfärjan

Tilatut alukset, joita ei koskaan toimitettu

Viking ADCC · Europa · Hansa Express

Entiset osakasvarustamot

Vikinglinjen · Slite · SF Line · Sally · Ålandsfärjan

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Viking_Line&oldid=19383404”