Viking Line
| Viking Line Abp | |
|---|---|
 |
|
| Yritysmuoto | Julkinen osakeyhtiö |
| Osake | OMXH: VIK1V |
| Perustettu | 1959 |
| Toimitusjohtaja | Mikael Backman |
| Puheenjohtaja | Ben Lundqvist |
| Kotipaikka |  Maarianhamina, Ahvenanmaa |
| Toiminta-alue | Suomi, Ruotsi ja Viro |
| Toimiala | Matkailu |
| Liikevaihto |  549,4 milj. € (2013)[1] |
| Liikevoitto | 34,7 milj. € (2013) [1] |
| Tilikauden tulos | 27,5 milj. € (2013)[1] |
| Henkilökuntaa | 3 104 (2013)[1] |
| Kotisivu | www.vikingline.fi |
Viking Line Abp on ahvenanmaalainen varustamokonserni, joka liikennöi Itämerellä. Tällä hetkellä varustamo liikennöi seitsemällä aluksella. Yhtiön osakkeet noteerataan Helsingin pörssissä. Yhtiön toimintaan kuuluvat reittimatkat, virkistysmatkat ja rahti. Viking Line työllisti vuonna 2012 maissa ja merillä keskimäärin 3 014 ihmistä.[1]
Sisällysluettelo
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Viking Linen voidaan katsoa aloittaneen toimintansa vuonna 1959, kun merikapteeni Gunnar Eklundin aloitteesta perustettiin varustamo Rederi AB Vikinglinjen ja varustamolle hankittiin käytetty alus, vuonna 1924 rakennettu S/S Viking, joka aloitti liikennöinnin Suomen ja Ruotsin välillä reitillä Korppoon Galtby–Maarianhamina–Gräddö ja oli ensimmäinen autolautta Suomen ja Ruotsin välisessä liikenteessä. Neljä päivää S/S Vikingin ensimmäisen matkan jälkeen Rederi AB Slite aloitti liikennöinnin M/S Slite-nimisellä autolautaksi muunnetulla rahtilaivalla Simpnäsin ja Maarianhaminan välillä.[2] Vuonna 1962 Gunnar Eklund jätti riitojen vuoksi Rederi AB Vikinglinjenin, joka jäi Rederi AB Sallyn omistajan Algot Johanssonin haltuun. Vikinglinjenistä lähdettyään Gunnar Eklund perusti 1963 uuden varustamon, Ålandsfärjan AB:n, ja hankki yhtiölle vuonna 1933 rakennetun autolautan S/S Ålandsfärjanin, joka asetettiin Maarianhaminan ja Gräddön väliseen liikenteeseen.[3]
Kolme varustamoa (Vikinglinjen, Slite, Ålandsfärjan) kilpaili 1960-luvun alkuvuosina paitsi keskenään, myös Silja Lineä ja sen kolmea osakasvarustamoa vastaan. Niinpä vuonna 1966 Rederi AB Vikinglinjen, Rederi AB Slite ja Ålandsfärjan AB aloittivat yhteistyön ja perustivat yhtiön, Vikinglinjen Ab:n, markkinoimaan aluksiensa liikennettä. Uusi yhtiö merkittiin kaupparekisteriin 19. elokuuta 1966 ja sen osakepääoma oli 30 000 markkaa, josta kukin osakasvarustamo merkitsi kolmasosan. Samalla kaikki uudessa Vikinglinjen-markkinointiyhtiössä mukana olevat varustamot maalasivat laivansa Sliten mallin mukaisesti punavalkoisiksi ja Rederi AB Vikinglinjen muutti nimensä Rederi AB Solstadiksi, ja siitä tuli Rederi AB Sallyn tytäryhtiö, kunnes varustamo lopulta sulautui täysin emoyhtiöönsä.[4]
Naantali–Maarianhamina–Kapellskär-reitillä liikennöinyt M/S Kapella kuljetti Viking Linen 500 000. henkilöauton 3. toukokuuta 1970 Naantalin satamaan.[5]
Viking Linen toiminta kasvoi 1970- ja 1980-luvuilla kolmen varustamon yhteistyöllä, kunnes taloudellisiin vaikeuksiin ajautunut Rederi AB Sally tuli Silja Linen omistajien ostamaksi 1987. Sen jälkeen kaksi muuta Viking Linessä mukana ollutta yhtiötä, Rederi AB Slite ja SF Line AB:ksi nimensä muuttanut Ålandsfärjan AB, osti Rederi AB Sallyn osuuden Viking Line -markkinointiyhtiöstä. Rederi AB Slite puolestaan ajautui konkurssiin 1993, ja jäljelle jäi vain SF Line AB, joka muutti nimensä Viking Line Abp:ksi ja lakkautti vanhan yhteistyöyrityksen.
Presidentti Urho Kekkonen myönsi yhtiön perustajalle Gunnar Eklundille merenkulkuneuvoksen arvonimen vuonna 1980.
Konserni[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Viking Line Abp:hen kuuluvat varustamoyhtiöt Viking Rederi Ab (ent. Finlandshamnen), OÜ Viking Line Eesti, Viking Line Skandinavien Ab, Saksan myynnistä ja markkinoinnista vastaava Viking Line Finnlandverkehr Gmbh sekä bussiliikennettä hoitava Viking Line Buss Ab. Jokaisen aluksen toiminnasta ja käytöstä vastaa aluksen johto, johon kuuluvat aluksen päällikkö, konepäällikkö ja intendentti. Viking Linella on oma satamaterminaali Tukholmassa ja Turussa. Helsingissä, Maarianhaminassa, Kapellskärissä ja Tallinnassa yhtiö vuokraa terminaalitoimintaa varten tarvitsemansa tilat.[6]
Yhtiön toimitusjohtajana on toiminut vuodesta 2009 lähtien Mikael Backman ja hallituksen puheenjohtajana Ben Lundqvist. Viking Linen pääkonttori sijaitsee Maarianhaminassa.
Vuonna 2012 yhtiö kuljetti noin 6 349 903 matkustajaa ja rahtia 116 906 yksikkökuormaa.[1]
Liiketoiminta ja reitit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Yhtiö harjoittaa aluksillaan risteily-, matkustajalautta- ja rahtiliikennettä Itämerellä reiteillä Turku–Maarianhamina/Långnäs–Tukholma, Helsinki–Maarianhamina–Tukholma, Maarianhamina–Kapellskär, Maarianhamina–Tukholma ja Helsinki–Tallinna.
Viking Line tilasi laivanrakennusyhtiö STX Europelta matkustajalautan (Viking XPRS) Helsinki–Tallinna-reitille. Alus rakennettiin Helsingin telakalla, ja se valmistui huhtikuussa 2008.
Viking Line teki 29. tammikuuta 2007 sopimuksen espanjalaistelakka Astilleros de Sevillan kanssa uuden aluksen toimittamisesta (Viking ADCC). Aluksen toimittamisen viivästymisen vuoksi Viking Line kuitenkin purki laivanrakennussopimuksen 8. helmikuuta 2010.[7]
.JPG)
Lokakuussa 2010 Viking Line ilmoitti tilaavansa STX Europen Turun telakalta Turku–Maarianhamina–Tukholma-reitille uuden matkustaja-aluksen, joka korvaa M/S Isabellan. Uusi matkustaja-alus valmistui vuonna 2013 ja kuljettaa yhteensä 2 800 matkustajaa. Sopimuksen arvo oli 240 miljoonaa euroa.[8] Uuden aluksen pituus on noin 214 metriä.[9] Alus sai nimekseen Viking Grace, ja se on kaasukäyttöinen. Julkisuudessa olleet epäilykset laivassa mukana olevan kaasun turvallisuudesta ovat osoittautuneet aiheettomiksi, ja räjähdysvaara on pyritty tekemään erittäin epätodennäköiseksi.lähde?
Viking Line harkitsee myös uuden reitin avaamista Tukholman ja Pietarin väliselle reitille muutaman vuoden kuluessa, kun uuden aluksen myötä M/S Isabella jää ilman käyttöä. [10]
Viking Line ilmoitti 5. huhtikuuta 2013, että M/S Isabella myydään virolaiselle Tallinkille noin 30 miljoonalla eurolla. Laiva luovutetaan uudelle omistajalleen huhtikuun 2013 aikana. Viking Line peruuttaa myynnin takia kaikki M/S Isabellan Tallinnan reitille myydyt matkat. Matkoja oli varattu noin 40 000.[11]
Alukset reiteillä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Nykyisin liikennöivät alukset on lihavoitu.
| Reitti | Reitin alukset |
|---|---|
|
|
M/S Viking 5, M/S Viking 6, M/S Viking Saga, M/S Viking Song, M/S Mariella, M/S Olympia, M/S Cinderella, M/S Isabella, M/S Gabriella |
|
|
M/S Marella, M/S Viking 4, M/S Turella, M/S Diana II, M/S Viking Sally, M/S Kalypso, M/S Cinderella, M/S Isabella, M/S Amorella, M/S Viking Grace |
|
|
S/S Viking, M/S Apollo (1), M/S Kapella, M/S Apollo (2), M/S Viking 2, M/S Viking 1, M/S Marella, M/S Aurella, M/S Viking 3, M/S Diana, M/S Viking 5, M/S Viking 4, M/S Rosella, M/S Turella, M/S Diana II |
|
|
M/S Slite, M/S Boge, S/S Drotten, S/S Ålandsfärjan, M/S Viking 2, M/S Ålandsfärjan, M/S Rosella |
|
|
M/S Apollo III, M/S Athena, M/S Rosella, M/S Viking Cinderella |
|
|
M/S Cinderella, M/S Isabella, M/S Rosella, M/S Viking XPRS |
Laivat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tämänhetkiset laivat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| Laiva | Rakennettu | Käytössä Viking Linellä | Nykyinen reitti | Kotisatama |
|---|---|---|---|---|
| M/S Rosella | 1980 | 1980– | Maarianhamina–Kapellskär |  Maarianhamina, Ahvenanmaa |
| M/S Mariella | 1985 | 1985– | Helsinki–Maarianhamina–Tukholma | Maarianhamina, Ahvenanmaa |
| M/S Amorella | 1988 | 1988– | Turku–Maarianhamina/Långnäs–Tukholma | Maarianhamina, Ahvenanmaa |
| M/S Gabriella | 1990 | 1997– | Helsinki–Maarianhamina–Tukholma | Maarianhamina, Ahvenanmaa |
| M/S Viking Cinderella | 1989 | 1989–2003, 2003– | Maarianhamina–Tukholma |  Tukholma, Ruotsi |
| M/S Viking XPRS | 2008 | 2008– | Helsinki–Tallinna |  Tallinna, Viro |
| M/S Viking Grace | 2013 | 2013– | Turku-Maarianhamina/Långnäs-Tukholma | Maarianhamina, Ahvenanmaa |
Tilattu, mutta ei koskaan liikenteessä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| Laiva | Rakennettu | Nykyinen tilanne | Suunniteltu reitti |
|---|---|---|---|
| M/S Europa | 1993 | Telakka ei luovuttanut alusta tilaajalle, vaan se siirtyi Silja Linelle Rederi Ab Sliten konkurssin takia | Helsinki–Tukholma |
| Viking ADCC | 2009 (suunniteltu) | Ei rakennettu valmiiksi | Maarianhamina–Kapellskär |
| M/S Hansa Express | 1962 | Siirtyi Finnlinesin omistukseen | Parainen–Maarianhamina–Kapellskär, Kapellskär–Marianhamina |
Aikaisemmat laivat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| Laiva | Rakennettu | Käytössä Viking Linellä |
|---|---|---|
| S/S Viking | 1924 | 1959–1970 |
| M/S Slite | 1955 | 1959–1963 |
| M/S Boge | 1956 | 1961–1963 |
| S/S Ålandsfärjan | 1933 | 1963–1972 |
| M/S Linden | 1951 | 1963–1966 |
| M/S Thor Viking | 1944 | 1963–1967 |
| S/S Drotten | 1924 | 1964–1966 |
| M/S Apollo | 1964 | 1964–1967 |
| M/S Kapella | 1967 | 1967–1979 |
| M/S Viking 2 | 1940 | 1968–1978 |
| M/S Apollo | 1970 | 1970–1974 |
| M/S Viking 1 | 1970 | 1970–1983 |
| M/S Marella | 1970 | 1970–1981 |
| M/S Viking 3 | 1972 | 1972–1976 |
| M/S Diana | 1972 | 1972–1979 |
| M/S Viking 4 | 1973 | 1973–1980 |
| M/S Aurella | 1973 | 1973–1982 |
| M/S Viking 5 | 1974 | 1974–1981 |
| M/S Viking 6 | 1967 | 1974–1980 |
| M/S Apollo III | 1962 | 1976–1989 |
| M/S Turella | 1979 | 1979–1988 |
| M/S Diana II | 1979 | 1979–1992 |
| M/S Viking Saga | 1980 | 1980–1986 |
| M/S Viking Sally | 1980 | 1980–1990 |
| M/S Viking Song | 1980 | 1980–1985 |
| M/S Olympia | 1986 | 1986–1993 |
| M/S Ålandsfärjan | 1972 | 1987–2008 |
| M/S Athena | 1989 | 1989–1993 |
| M/S Kalypso | 1990 | 1990–1994 |
| M/S Isabella | 1989 | 1989-2013 |
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Eliasson Thor-Alf: Viking Line i Backspegeln. Viking Line, 2005. ISBN 952-91-9365-3.
- Pär-Henrik Sjöström: Tie meren yli. Breakwater Publishing, 2010. ISBN 978-91-977697-9-2.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e f Tilinpäätöstiedote tammikuu–joulukuu 2013 (PDF) vikingline.com. Viking Line. Viitattu 13.2.2014.
- ↑ Eliasson 2005, s. 17
- ↑ Eliasson 2005, s. 26.
- ↑ Eliasson 2005, s. 20.
- ↑ M/S Kapella Fakta om Fartyg. Viitattu 20.3.2009. (ruotsiksi)
- ↑ Konsernirakenne
- ↑ Viking Linen uutukaisesta tuli haamulaiva Kauppalehti. 8.2.2010. Viitattu 8.2.2010.
- ↑ Viking Line tilaa laivan STX:n Turun telakalta Yle. Viitattu 25.10.2010.
- ↑ Aiesopimus Viking Line. Viitattu 26.10.2010.
- ↑ Viking seilaa kohta Venäjälle Taloussanomat. Viitattu 17.2.2011.
- ↑ Turunen, Miia: Viking Line löysi Isabellalle ostajan 5.4.2013. Yle Uutiset. Viitattu 5.4.2013.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Viking Linen kotisivu
- Lehdistötiedote uudesta aluksesta (Viking XPRS)
- Lehdistötiedote uudesta aluksesta (Viking ADCC)
- Lehdistötiedote/Aiesopimus uudesta aluksesta (Viking Grace, vuonna 2013 valmistuva)
| Nykyiset alukset |
Amorella - Gabriella - Mariella - Rosella - Viking Cinderella - Viking Grace - Viking XPRS |
|---|---|
| Entiset alukset |
Apollo - Apollo - Apollo III - Athena - Aurella - Boge - Diana - Diana II - Drotten - Isabella - Kalypso - Kapella - Linden - Marella - Olympia - Slite - Thor Viking - Turella - Viking - Viking 1 - Viking 2 - Viking 3 - Viking 4 - Viking 5 - Viking 6 - Viking Saga - Viking Sally - Viking Song - Ålandsfärjan - Ålandsfärjan |
| Tilatut alukset, joita ei koskaan toimitettu | |
| Muut linkit: |
Rederi AB Vikinglinjen - Rederi AB Slite - SF Line - Rederi AB Sally |
