Finnlines
Finnlines Oyj | |
---|---|
![]() |
|
Yritysmuoto | julkinen osakeyhtiö |
ISIN | FI0009003644 |
Perustettu | 1947 |
Toimitusjohtaja | Emanuele Grimaldi[1] |
Kotipaikka | Helsinki, Suomi |
Tuotteet | merikuljetukset |
Liikevaihto |
![]() |
Liikevoitto |
![]() |
Henkilöstö | 1 538 (31.12.2019) |
Kotisivu | finnlines.com |

Finnlines on Itämerellä ja Pohjanmerellä toimiva rahti- ja matkustajaliikennevarustamo. Yhtiö on osa italialaista Grimaldi-konsernia. Yhtiön merikuljetukset keskittyvät Itämerelle ja Pohjanmerelle. Finnlinesin matkustaja-rahtilaivat tarjoavat palveluja Suomesta Saksaan ja Ahvenanmaan kautta Ruotsiin sekä Ruotsista Saksaan. Yhtiöllä on tytäryhtiöt tai myyntikonttorit Saksassa, Belgiassa, Iso-Britanniassa, Ruotsissa, Tanskassa ja Puolassa. Merikuljetusten lisäksi yhtiö tarjoaa satamapalveluja Helsingin ja Turun satamissa.
Finnlines liikennöi Suomessa Rauman, Uudenkaupungin, Turun, Helsingin ja Kotkan satamiin, joista on yhteydet Venäjän, Viron, Puolan, Saksan, Tanskan, Britannian, Alankomaiden, Belgian ja Espanjan satamiin.
HansaLinkin kolme Star-luokan ropax-alusta liikennöi Helsingin ja Travemünden välillä. Matkustajille se on ainoa suora meriyhteys Suomen ja Manner-Euroopan välillälähde?. Liikenteellä oli kuusi lähtöä viikossa kumpaankin suuntaan matka-ajan ollessa alle 30 tuntia.
NordöLink harjoittaa ropax-liikennettä Malmön (Ruotsi) ja Travemünden (Saksa) välillä. FinnLink liikennöi Naantalin (Suomi) ja Kapellskärin (Ruotsi) välillä. TransRussiaExpress (TRE) hoitaa säännöllistä suoraa linjaliikennettä Saksan ja Venäjän välillä (Lyypekki–Pietari) ja tarjoaa yhden viikkolähdön kumpaankin suuntaan.
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Yhtiö perustettiin vuonna 1947 hoitamaan Suomen metsäteollisuuden omistaman Merivienti Oy:n Yhdysvaltoihin suuntautuvia merikuljetuksia.[2]
Finnlines oli Enso-Gutzeitin tytäryhtiö kunnes vuonna 1982 Enso myi omistuksensa muille suomalaisille teollisuusyrityksille.[2]
Laivaston kehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Samana vuonna, kun yhtiö perustettiin, osti Finnlines kuusi vanhaa höyrylaivaa. Suurin aluksista oli Tanskasta ostettu S/S Tornator. Seuraavan vuoden helmikuussa S/S Tornator aloitti yhtiön linjaliikenteen, kun se kuljetti Atlantin yli Raumalta 5 667 tonnia paperia ja sellua.[3]
Yhtiön ensimmäinen uusi laiva rakennettiin Alankomaissa vuonna 1951 ja kolmen uuden aluksen sarja, M/S Finnpulp, M/S Finntrader ja M/S Finnsailor valmistui vuonna 1953. Atlantin liikenteessä olevista vanhoista höyrylaivoista voitiin näin luopua. Säännöllinen linjaliikenne Englantiin alkoi vuonna 1955. Vuonna 1956 laivasto kasvoi jälleen uudella aluksella, kun M/S Finnmerchant tuli liikenteeseen. Vuonna 1958 M/S Finnboard liittyi laivastoon. Samana vuonna alkoivat myös viikoittaiset lähdöt Yhdysvaltoihin. M/S Finnforest, M/S Finneagle ja M/S Finnclipper tulivat laivastoon 1960-luvulla.[3]
Vuonna 1962 Finnlines tilasi reitille Hanko–Gotlanti–Travemünde, ensimmäisen jäävahvistetun M/S Hansa Express -nimisen autolautan. Laiva todettiin kuitenkin liian pieneksi ja seuraavana talvena sen matkustajakapasiteettia kasvatettiin 133:sta 179:ään. Lisäksi alusta myös pidennettiin. Vuonna 1963 alus siirtyi reitille Helsinki–Kalmar–Travemünde, koska Hangon havaittiin olevan liian pieni ja kaukana.[3]
Vuonna 1966 aloittivat M/S Finnpartner ja M/S Finnhansa liikennöinnin Helsingin ja Travemünden välillä. Alukset olivat ensimmäisiä Suomessa rakennettuja matkustaja-autolauttoja. Laivat olivat hyvä reitti Suomesta Saksaan suuntautuvalle rekkaliikenteelle, joka oli kasvussa tuolloin.[3]
Matkustajaliikenteen rajoittuessa kesäsesonkiin, täytyi muina aikoina autolauttoja käyttää tehokkaasti rahtiliikenteessä. Tämän vuoksi yhtiö kehitti pyörillä lastia liikuttelevan Finnflow-lastinkäsittelyjärjestelmän. Vuonna 1969 valmistunut M/S Finncarrier oli prototyyppi, jossa käytettiin Finnflowta. Vuosina 1972–1973 Finncarrierille rakennettiin parannellut sisaralukset, M/S Finnfellow ja M/S Hans Gutzeit.[3]
Vuonna 1977 valmistunut GTS Finnjet oli maailman ensimmäinen kaasuturbiinimoottoreita käyttävä matkustaja-autolautta. Alun perin sen olisi pitänyt liikennöidä Helsingistä Travemündeen 22 tunnissa, mutta öljykriisin vuoksi alukseen lisättiin dieselmoottorit. Dieselmoottoreilla ajettiin hiljaisina aikoina.[3]
1980-luvun alussa Englannin liikenteeseen tuli niin sanottuja jumbo ro-ro-aluksia (M/S Oihonna, M/S Arcturus ja M/S Finnmerchant). Itämeren liikenteeseen näitä aluksia tuli myöhemmin (M/S Antares ja M/S Finnsailor).[3]
Vuonna 1986 Enso-Gutzeitin myydessä GTS Finnjetin Effoalle, loppui Finnlinesin oma Itämeren matkustajaliikenne.[3]
1990–2011[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Laman alkaessa Suomessa 1990-luvun alussa, tilasi yhtiö Puolasta kolme niin sanottua ”combi roro-alusta”. Alukset olivat nimeltään M/S Finnpartner, M/S Finntrader ja M/S Finnhansa. Myöhemmin Finnlines tilasi vielä M/S Transeuropa -aluksen samalta puolalaiselta telakalta. Nämä laivat alkoivat liikennöidä Suomen ja Saksan välillä vuosina 1994–1995.[3]
Saman vuosikymmenen lopussa Finnlines osti kaksi alusta Espanjasta. Alukset olivat M/S Finneagle ja M/S Finnclipper.[3]
Vuonna 2004 yhtiö tilasi Fincantieri-telakalta, Italiasta viisi uutta matkustajarahtilaivaa. Alukset olivat nimeltään M/S Finnstar, M/S Finnmaid, M/S Finnlady, M/S Europalink ja M/S Nordlink. Aluksiin mahtuu 500 matkustajaa.[3]
Finnlines ilmoitti 24. elokuuta 2007 tilaavansa Kiinasta kuusi uutta ro-ro-alusta. Alukset maksavat 240 miljoonaa euroa ja ne toimitetaan vuosina 2011–2012. Uudet alukset ovat jäävahvisteisia ja ne tulevat korvaamaan käytössä olevaa vuokrakalustoa. Ensimmäiset alukset luovutettiin huhti-toukokuussa 2011 ja niiden nimet olivat M/S Finnbreeze ja M/S Finnsea. Seuraavat kaksi (M/S Finnsky ja M/S Finnsun) luovutettiin vuoden 2012 alussa ja viimeiset kaksi (M/S Finntide ja M/S Finnwave) vuoden 2012 lopulla. [4]
Laivasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Nykyiset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tämä luettelo sisältää nykyiset Finnlinesin liikenteessä olevat alukset. Osa aluksista on voinut olla aiemmin eri nimellä.
Lippuvaltio | Nimi | Alustyyppi | Rakennettu | Pituus | Leveys | Omistus |
---|---|---|---|---|---|---|
![]() |
M/S Baltica | ro-ro | 1990 | 157,67 | 25,33 | vuokralla |
![]() |
M/S Finnbreeze | ro-ro | 2011 | 188,4 | 26,5 | oma |
![]() |
M/S Finnclipper | ro-ro | 1999 | 188,3 | 29,3 | oma |
![]() |
M/S Finneagle | ro-ro | 1999 | 188 | 29,3 | oma |
![]() |
M/S Finnfellow | ro-ro | 2000 | 188,3 | 28,7 | oma |
![]() |
M/S Finnhawk | ro-ro | 2001 | 162,56 | 20,6 | oma |
![]() |
M/S Finnkraft | ro-ro | 2000 | 162,2 | 20,6 | oma |
![]() |
M/S Finnlady | ro-ro | 2007 | 218,71 | 30,52 | oma |
![]() |
M/S Finnmaid | ro-ro | 2006 | 218 | 30,5 | oma |
![]() |
M/S Finnmill | ro-ro | 2002 | 187,1 | 26,5 | oma |
![]() |
M/S Finnpartner | ro-ro | 1995 | 183 | 29,9 | oma |
![]() |
M/S Finnpulp | ro-ro | 2002 | 184,8 | 26,5 | oma |
![]() |
M/S Finnsailor | ro-ro | 1987 | 157,6 | 25,3 | oma |
![]() |
M/S Finnsea | ro-ro | 2011 | 188,4 | 26,5 | oma |
![]() |
M/S Finnsky | ro-ro | 2012 | 188,4 | 26,5 | oma |
![]() |
M/S Finnstar | ro-ro | 2006 | 218,8 | 30,5 | oma |
![]() |
M/S Finnsun | ro-ro | 2012 | 188,4 | 26,5 | oma |
![]() |
M/S Finntide | ro-ro | 2012 | 188,4 | 26,5 | oma |
![]() |
M/S Finntrader | ro-ro | 1995 | 183 | 28,7 | oma |
![]() |
M/S Finnwave | ro-ro | 2012 | 188,4 | 26,5 | oma |
![]() |
M/S Finnswan | ro-ro | 2007 | 218,8 | 30,5 | oma |
![]() |
M/S Transrussia | ro-ro | 1994 | 183 | 28,7 | vuokralla |
Lähde: Finnlines[5]
Aikaisemmat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tämä luettelo sisältää aikaisemmin Finnlinesin liikenteessä olleita aluksia. Luettelossa ei ole nykyisin eri nimellä Finnlinesin liikenteessä olevia aluksia.
Nimi | Alustyyppi | Rakennettu | Pituus | Leveys | Aika |
---|---|---|---|---|---|
M/S Translubeca | ro-ro | 1990 | 157 | 25,3 | 1990-2014 |
M/S Hansa Express, myöh. Finndana |
autolautta | 1962 | 95,99 | 15,88 | 1962–1967 |
M/S Vaasa | rahtilaiva | 1962 | 74,48 | 10,83 | 1962–1963 |
M/S Nili | autolautta | 1965 | 137,12 | 18,93 | 1965–1966 |
M/S Finnhansa | autolautta | 1966 | 134,4 | 20,1 | 1966–1977 |
M/S Finnpartner | autolautta | 1966 | 134,4 | 22,53 | 1966–1969 |
M/S Finncarrier | matkustaja-rahtilaiva | 1969 | 137,34 | 24,54 | 1969–1976 |
M/S Hans Gutzeit | matkustaja-rahtilaiva | 1972 | 137,34 | 24,62 | 1972–1982 |
M/S Finnfellow | matkustaja-rahtilaiva | 1973 | 137,34 | 24,57 | 1973–2002 |
M/S Finnpartner | matkustaja-rahtilaiva | 1966 | 141,2 | 20,96 | 1973–1975 |
M/S Ilmatar | matkustaja-alus | 1964 | 128,31 | 16,4 | 1975 |
M/S Finlandia | matkustaja-rahtilaiva | 1967 | 156,7 | 20 | 1975–1978 |
M/S Bore Star | autolautta | 1966 | 153 | 22,04 | 1975, 1976 |
GTS Finnjet | matkustaja-rahtilaiva | 1977 | 212,96 | 24,45 | 1977–1986 |
M/S Walki Paper | rahtilaiva | 1979 | 152,38 | 21 | 1979 |
M/S Finnclipper | rahtilaiva | 1981 | 193,62 | 28,02 | 1981–1982 |
M/S Baltic Eider | rahtilaiva | 1989 | 157,67 | 25,33 | 1989–2004 |
M/S Finnmerchant, myöh. Merchant |
rahtilaiva | 1982 | 154,9 | 25,11 | 1994–2007 |
M/S Seatern | rahtilaiva | 1973 | 137,52 | 22,36 | 2002 |
M/S Hamburg | rahtilaiva | 1977 | 123,65 | 19,56 | 2002 |
M/S Borden | rahtilaiva | 1977 | 142,32 | 19,21 | 2002 |
M/S Finnrider, myöh. Rider |
rahtilaiva | 1984 | 186,52 | 21,65 | 2002–2006 |
M/S Kaduna | rahtilaiva | 1977 | 113,46 | 19,23 | 2004–2005 |
M/S Envoy | rahtilaiva | 1979 | 150,02 | 23,9 | 2005–2006 |
M/S Finnmaster | rahtilaiva | 2000 | 162,58 | 20,6 | 2000–2008 |
M/S Baltic Eager | rahtilaiva | 1979 | 137,12 | 26,01 | 2005–2008 |
M/S Polaris | rahtilaiva | 1988 | 122 | 20,2 | 1988–2006 |
M/S Finnreel | rahtilaiva | 2000 | 162,2 | 20,6 | 2000–2009 |
M/S Antares | ro-ro | 1988 | 157,61 | 25,32 | 2003–2009 |
M/S Birka Transporter | ro-ro | 1991 | 122 | 19 | –2009 |
M/S Finnhansa | ro-ro | 1994 | 183 | 29,9 | 1994–2009 |
M/S Global Carrier | ro-ro | 1978 | 151,94 | 21,67 | 2008–2009 |
M/S Global Freighter | ro-ro | 1977 | 151,94 | 21,67 | 2008–2009 |
M/S Inowroclaw | ro-ro | 1980 | 137,19 | 23,04 | 1998–2009 |
M/S Runner | ro-ro | 1990 | 189,7 | 22 | 2004–2010 |
M/S Vasaland | ro-ro | 1984 | 155 | 25,15 | 2001–2003 |
Lähde: Fakta om fartyg[6]
Toiminta-alue[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Finnlines operoi seuraaviin satamiin[7]:
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Finnlines valitsee uuden toimitusjohtajan 5.11.2013. Finnlines. Viitattu 24.1.2014.
- ↑ a b Finnlinesin 55 vuotta Finnlines. Viitattu 2.1.2008.
- ↑ a b c d e f g h i j k Finnlinesin Itämeren laivaston kehitys 2004. Finnlines. Viitattu 2.1.2008.
- ↑ Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2011 19.5.2011. Finnlines. Viitattu 30.6.2011.
- ↑ Laivasto Finnlines. Viitattu 17.4.2010.
- ↑ FINNLINES Fakta om Fartyg. Viitattu 19.3.2008. (ruotsiksi)
- ↑ Satamat Finnlines. Viitattu 4.1.2018.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Yhtiön verkkosivut
- Finnlines 55 vuotta
- M. Pietikäinen: The Finnlines Fleet 1947–1997. Jyväskylä 1998.