Finnlines

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Finnlines Oyj
FinnlinesGrimaldilogoRGB copy.svg
Yritysmuoto julkinen osakeyhtiö
Lajityyppi varustamotoiminta ja merikuljetukset
Perustettu 1947
Toimitusjohtaja Emanuele Grimaldi[1]
Kotipaikka Helsinki, Suomi
Tuotteet merikuljetukset
Liikevaihto Laskua 511,2 milj.  (2015)
Liikevoitto Nousua 126,9 milj. € (2015)
Henkilökuntaa 1 588 (31.12.2015)
Kotisivu finnlines.com
Finnlinesin laivoja Helsingissä
M/S Finnforest Helsingissä

Finnlines on yksi Itämeren ja Pohjanmeren johtavia rahti- ja matkustajaliikennevarustamoita. Yhtiö on osa italialaista Grimaldi-konsernia. Grimaldi-konserni on yksi maailman suurimmista roro-varustamoista ja suurin matkustajia ja rahtia kuljettava ”Motorways of the Sea” -operaattori Euroopassa. Tämän ansiosta Finnlines pystyy tarjoaman linjaliikennepalveluja Välimeren, Länsi-Afrikan sekä Pohjois- ja Etelä-Amerikan itärannikon satamiin. Yhtiön merikuljetukset keskittyvät Itämerelle ja Pohjanmerelle. Finnlinesin matkustaja-rahtilaivat tarjoavat palveluja Suomesta Saksaan ja Ahvenanmaan kautta Ruotsiin sekä Ruotsista Saksaan. Yhtiöllä on tytäryhtiöt tai myyntikonttorit Saksassa, Belgiassa, Iso-Britanniassa, Ruotsissa, Tanskassa ja Puolassa. Merikuljetusten lisäksi yhtiö tarjoaa satamapalveluja Helsingin ja Turun satamissa.

Finnlinesin roro-liikenne Itämeren ja Pohjanmeren alueilla kattaa Suomen teollisuuden keskeisimmät kuljetustarpeet. Suomessa liikennöidään Rauman, Uudenkaupungin, Turun, Helsingin ja Kotkan satamiin, joista on yhteydet Venäjän, Viron, Puolan, Saksan, Tanskan, Britannian, Alankomaiden, Belgian ja Espanjan satamiin.

HansaLinkin kolme Star-luokan ropax-alusta liikennöi Helsingin ja Travemünden välillä. Matkustajille se on ainoa suora meriyhteys Suomen ja Manner-Euroopan välillä. Liikenteellä oli kuusi lähtöä viikossa kumpaankin suuntaan nopealla aikataululla matka-ajan ollessa alle 30 tuntia.

NordöLink harjoittaa ropax-liikennettä Malmön (Ruotsi) ja Travemünden (Saksa) välillä. FinnLink liikennöi Naantalin (Suomi) ja Kapellskärin (Ruotsi) välillä. TransRussiaExpress (TRE) hoitaa säännöllistä suoraa linjaliikennettä Saksan ja Venäjän välillä (Lyypekki–Pietari) ja tarjoaa yhden viikkolähdön kumpaankin suuntaan.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhtiö perustettiin vuonna 1947 hoitamaan Suomen metsäteollisuuden omistaman Merivienti Oy:n Yhdysvaltoihin suuntautuvia merikuljetuksia.[2]

Finnlines oli Enso-Gutzeitin tytäryhtiö kunnes vuonna 1982 Enso myi omistuksensa muille suomalaisille teollisuusyrityksille.[2]

Laivaston kehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Samana vuonna, kun yhtiö perustettiin, osti Finnlines kuusi vanhaa höyrylaivaa. Suurin aluksista oli Tanskasta ostettu S/S Tornator. Seuraavan vuoden helmikuussa S/S Tornator aloitti yhtiön linjaliikenteen, kun se kuljetti Atlantin yli Raumalta 5 667 tonnia paperia ja sellua.[3]

Yhtiön ensimmäinen uusi laiva rakennettiin Alankomaissa vuonna 1951 ja kolmen uuden aluksen sarja, M/S Finnpulp, M/S Finntrader ja M/S Finnsailor valmistui vuonna 1953. Atlantin liikenteessä olevista vanhoista höyrylaivoista voitiin näin luopua. Säännöllinen linjaliikenne Englantiin alkoi vuonna 1955. Vuonna 1956 laivasto kasvoi jälleen uudella aluksella, kun M/S Finnmerchant tuli liikenteeseen. Vuonna 1958 M/S Finnboard liittyi laivastoon. Samana vuonna alkoivat myös viikoittaiset lähdöt Yhdysvaltoihin. M/S Finnforest, M/S Finneagle ja M/S Finnclipper tulivat laivastoon 1960-luvulla.[3]

Vuonna 1962 Finnlines tilasi reitille HankoGotlantiTravemünde, ensimmäisen jäävahvistetun M/S Hansa Express -nimisen autolautan. Laiva todettiin kuitenkin liian pieneksi ja seuraavana talvena sen matkustajakapasiteettia kasvatettiin 133:sta 179:ään. Lisäksi alusta myös pidennettiin. Vuonna 1963 alus siirtyi reitille Helsinki–Kalmar–Travemünde, koska Hangon havaittiin olevan liian pieni ja kaukana.[3]

Vuonna 1966 aloittivat M/S Finnpartner ja M/S Finnhansa liikennöinnin Helsingin ja Travemünden välillä. Alukset olivat ensimmäisiä Suomessa rakennettuja matkustaja-autolauttoja. Laivat olivat hyvä reitti Suomesta Saksaan suuntautuvalle rekkaliikenteelle, joka oli kasvussa tuolloin.[3]

Matkustajaliikenteen rajoittuessa kesäsesonkiin, täytyi muina aikoina autolauttoja käyttää tehokkaasti rahtiliikenteessä. Tämän vuoksi yhtiö kehitti pyörillä lastia liikuttelevan Finnflow-lastinkäsittelyjärjestelmän. Vuonna 1969 valmistunut M/S Finncarrier oli prototyyppi, jossa käytettiin Finnflowta. Vuosina 1972–1973 Finncarrierille rakennettiin parannellut sisaralukset, M/S Finnfellow ja M/S Hans Gutzeit.[3]

Vuonna 1977 valmistunut GTS Finnjet oli maailman ensimmäinen kaasuturbiinimoottoreita käyttävä matkustaja-autolautta. Alun perin sen olisi pitänyt liikennöidä Helsingistä Travemündeen 22 tunnissa, mutta öljykriisin vuoksi alukseen lisättiin dieselmoottorit. Dieselmoottoreilla ajettiin hiljaisina aikoina.[3]

1980-luvun alussa Englannin liikenteeseen tuli niin sanottuja jumbo ro-ro-aluksia (M/S Oihonna, M/S Arcturus ja M/S Finnmerchant). Itämeren liikenteeseen näitä aluksia tuli myöhemmin (M/S Antares ja M/S Finnsailor).[3]

Vuonna 1986 Enso-Gutzeitin myydessä GTS Finnjetin Effoalle, loppui Finnlinesin oma Itämeren matkustajaliikenne.[3]

1990–2011[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Laman alkaessa Suomessa 1990-luvun alussa, tilasi yhtiö Puolasta kolme niin sanottua ”combi roro-alusta”. Alukset olivat nimeltään M/S Finnpartner, M/S Finntrader ja M/S Finnhansa. Myöhemmin Finnlines tilasi vielä M/S Transeuropa -aluksen samalta puolalaiselta telakalta. Nämä laivat alkoivat liikennöidä Suomen ja Saksan välillä vuosina 1994–1995.[3]

Saman vuosikymmenen lopussa Finnlines osti kaksi alusta Espanjasta. Alukset olivat M/S Finneagle ja M/S Finnclipper.[3]

Vuonna 2004 yhtiö tilasi Fincantieri-telakalta, Italiasta viisi uutta matkustajarahtilaivaa. Alukset olivat nimeltään M/S Finnstar, M/S Finnmaid, M/S Finnlady, M/S Europalink ja M/S Nordlink. Aluksiin mahtuu 500 matkustajaa.[3]

Finnlines ilmoitti 24. elokuuta 2007 tilaavansa Kiinasta kuusi uutta ro-ro-alusta. Alukset maksavat 240 miljoonaa euroa ja ne toimitetaan vuosina 2011–2012. Uudet alukset ovat jäävahvisteisia ja ne tulevat korvaamaan käytössä olevaa vuokrakalustoa. Ensimmäiset alukset luovutettiin huhti-toukokuussa 2011 ja niiden nimet olivat M/S Finnbreeze ja M/S Finnsea. Seuraavat kaksi (M/S Finnsky ja M/S Finnsun) luovutettiin vuoden 2012 alussa ja viimeiset kaksi (M/S Finntide ja M/S Finnwave) vuoden 2012 lopulla. [4]

Laivasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nykyiset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä luettelo sisältää nykyiset Finnlinesin liikenteessä olevat alukset. Osa aluksista on voinut olla aiemmin eri nimellä.

Lippuvaltio Nimi Alustyyppi Rakennettu Pituus Leveys Omistus
Maltan lippu. Malta M/S Baltica ro-ro 1990 157,67 25,33 vuokralla
Suomen lippu Suomi M/S Finnbreeze ro-ro 2011 188,4 26,5 oma
Ruotsin lippu Ruotsi M/S Finnclipper ro-ro 1999 188,3 29,3 oma
Suomen lippu Suomi M/S Finneagle ro-ro 1999 188 29,3 oma
Suomen lippu Suomi M/S Finnfellow ro-ro 2000 188,3 28,7 oma
Suomen lippu Suomi M/S Finnhawk ro-ro 2001 162,56 20,6 oma
Suomen lippu Suomi M/S Finnkraft ro-ro 2000 162,2 20,6 oma
Suomen lippu Suomi M/S Finnlady ro-ro 2007 218,71 30,52 oma
Suomen lippu Suomi M/S Finnmaid ro-ro 2006 218 30,5 oma
Suomen lippu Suomi M/S Finnmill ro-ro 2002 187,1 26,5 oma
Ruotsin lippu Ruotsi M/S Finnpartner ro-ro 1995 183 29,9 oma
Suomen lippu Suomi M/S Finnpulp ro-ro 2002 184,8 26,5 oma
Suomen lippu Suomi M/S Finnsailor ro-ro 1987 157,6 25,3 oma
Suomen lippu Suomi M/S Finnsea ro-ro 2011 188,4 26,5 oma
Suomen lippu Suomi M/S Finnsky ro-ro 2012 188,4 26,5 oma
Suomen lippu Suomi M/S Finnstar ro-ro 2006 218,8 30,5 oma
Suomen lippu Suomi M/S Finnsun ro-ro 2012 188,4 26,5 oma
Suomen lippu Suomi M/S Finntide ro-ro 2012 188,4 26,5 oma
Ruotsin lippu Ruotsi M/S Finntrader ro-ro 1995 183 28,7 oma
Suomen lippu Suomi M/S Finnwave ro-ro 2012 188,4 26,5 oma
Ruotsin lippu Ruotsi M/S Nordlink ro-ro 2007 218,8 30,5 oma
Saksan lippu Saksa M/S Transeuropa ro-ro 1995 183 28,7 oma
Saksan lippu Saksa M/S Translubeca ro-ro 1990 157 25,3 oma
Saksan lippu Saksa M/S Transrussia ro-ro 1994 183 28,7 vuokralla

Lähde: [5]

Aikaisemmat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä luettelo sisältää aikaisemmin Finnlinesin liikenteessä olleita aluksia. Luettelossa ei ole nykyisin eri nimellä Finnlinesin liikenteessä olevia aluksia.

Nimi Alustyyppi Rakennettu Pituus Leveys Aika
M/S Hansa Express,
myöh. Finndana
autolautta 1962 95,99 15,88 1962–1967
M/S Vaasa rahtilaiva 1962 74,48 10,83 1962–1963
M/S Nili autolautta 1965 137,12 18,93 1965–1966
M/S Finnhansa autolautta 1966 134,4 20,1 1966–1977
M/S Finnpartner autolautta 1966 134,4 22,53 1966–1969
M/S Finncarrier matkustaja-rahtilaiva 1969 137,34 24,54 1969–1976
M/S Hans Gutzeit matkustaja-rahtilaiva 1972 137,34 24,62 1972–1982
M/S Finnfellow matkustaja-rahtilaiva 1973 137,34 24,57 1973–2002
M/S Finnpartner matkustaja-rahtilaiva 1966 141,2 20,96 1973–1975
M/S Ilmatar matkustaja-alus 1964 128,31 16,4 1975
M/S Finlandia matkustaja-rahtilaiva 1967 156,7 20 1975–1978
M/S Bore Star autolautta 1966 153 22,04 1975, 1976
GTS Finnjet matkustaja-rahtilaiva 1977 212,96 24,45 1977–1986
M/S Walki Paper rahtilaiva 1979 152,38 21 1979
M/S Finnclipper rahtilaiva 1981 193,62 28,02 1981–1982
M/S Baltic Eider rahtilaiva 1989 157,67 25,33 1989–2004
M/S Finnmerchant,
myöh. Merchant
rahtilaiva 1982 154,9 25,11 1994–2007
M/S Seatern rahtilaiva 1973 137,52 22,36 2002
M/S Hamburg rahtilaiva 1977 123,65 19,56 2002
M/S Borden rahtilaiva 1977 142,32 19,21 2002
M/S Finnrider,
myöh. Rider
rahtilaiva 1984 186,52 21,65 2002–2006
M/S Kaduna rahtilaiva 1977 113,46 19,23 2004–2005
M/S Envoy rahtilaiva 1979 150,02 23,9 2005–2006
M/S Finnmaster rahtilaiva 2000 162,58 20,6 2000–2008
M/S Baltic Eager rahtilaiva 1979 137,12 26,01 2005–2008
M/S Polaris rahtilaiva 1988 122 20,2 1988–2006
M/S Finnreel rahtilaiva 2000 162,2 20,6 2000–2009
M/S Antares ro-ro 1988 157,61 25,32 2003–2009
M/S Birka Transporter ro-ro 1991 122 19 –2009
M/S Finnhansa ro-ro 1994 183 29,9 1994–2009
M/S Global Carrier ro-ro 1978 151,94 21,67 2008–2009
M/S Global Freighter ro-ro 1977 151,94 21,67 2008–2009
M/S Inowroclaw ro-ro 1980 137,19 23,04 1998–2009
M/S Runner ro-ro 1990 189,7 22 2004–2010
M/S Vasaland ro-ro 1984 155 25,15 2001–2003

Lähde: [6]

Toiminta-alue[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

M/S Baltica

Finnlines operoi seuraaviin satamiin:

[7]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Finnlines valitsee uuden toimitusjohtajan 5.11.2013. Finnlines. Viitattu 24.1.2014.
  2. a b Finnlinesin 55 vuotta Finnlines. Viitattu 2.1.2008.
  3. a b c d e f g h i j k Finnlinesin Itämeren laivaston kehitys 2004. Finnlines. Viitattu 2.1.2008.
  4. Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2011 19.5.2011. Finnlines. Viitattu 30.6.2011.
  5. Laivasto Finnlines. Viitattu 17.4.2010.
  6. FINNLINES Fakta om Fartyg. Viitattu 19.3.2008. (ruotsiksi)
  7. Toiminta-alue Finnlines. Viitattu 2.1.2008.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Finnlines.