Finnlines

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Finnlines Oyj
FinnlinesGrimaldilogoRGB copy.svg
Yritysmuoto julkinen osakeyhtiö
ISIN FI0009003644
Perustettu 1947
Toimitusjohtaja Emanuele Grimaldi[1]
Kotipaikka Helsinki, Suomi
Tuotteet merikuljetukset
Liikevaihto Laskua 484,0 milj. € (2020)
Liikevoitto Laskua 76,2 milj. € (2020)
Henkilöstö 1 519 (31.12.2020)
Kotisivu finnlines.com
M/S Finnstar
Finnlinesin laivoja Helsingissä
M/S Finnforest Helsingissä

Finnlines on Itämerellä ja Pohjanmerellä toimiva rahti- ja matkustajaliikennevarustamo. Yhtiö on osa italialaista Grimaldi Group -varustamokonsernia. Finnlinesin matkustaja-rahtilaivat tarjoavat palveluja Suomesta Saksaan ja Ahvenanmaan kautta Ruotsiin sekä Ruotsista Saksaan.

Finnlines liikennöi päivittäin kahdella ropax-aluksella linjalla Naantali–Långnäs–Kapellskär. HansaLinkin kolme Star-luokan ropax-alusta liikennöi Helsingin ja Travemünden välillä. Matkustajille se on ainoa suora meriyhteys Suomen ja Keski-Euroopan välillälähde?. Liikenteellä oli kuusi lähtöä viikossa kumpaankin suuntaan matka-ajan ollessa alle 30 tuntia.

Finnlines liikennöi rahtialuksilla Suomessa Rauman, Uudenkaupungin, Naantalin, Helsingin ja Kotkan satamiin, joista on yhteydet Ruotsin, Venäjän, Viron, Puolan, Saksan, Tanskan, Britannian, Alankomaiden, Belgian ja Espanjan satamiin.

NordöLink harjoittaa ropax-liikennettä Malmön (Ruotsi) ja Travemünden (Saksa) välillä. TransRussiaExpress (TRE) hoitaa säännöllistä suoraa linjaliikennettä Saksan ja Venäjän välillä (Lyypekki–Pietari) ja tarjoaa yhden viikkolähdön kumpaankin suuntaan.

Yhtiöllä on tytäryhtiöt tai myyntikonttorit Saksassa, Belgiassa, Iso-Britanniassa, Ruotsissa, Tanskassa ja Puolassa. Merikuljetusten lisäksi yhtiö tarjoaa satamapalveluja Helsingin ja Turun satamissa.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhtiö perustettiin vuonna 1947 hoitamaan Suomen metsäteollisuuden omistaman Merivienti Oy:n Yhdysvaltoihin suuntautuvia merikuljetuksia.[2]

Finnlines oli Enso-Gutzeitin tytäryhtiö kunnes vuonna 1982 Enso myi omistuksensa muille suomalaisille teollisuusyrityksille.[2]

Laivaston kehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Samana vuonna, kun yhtiö perustettiin, osti Finnlines kuusi vanhaa höyrylaivaa. Suurin aluksista oli Tanskasta ostettu S/S Tornator. Seuraavan vuoden helmikuussa S/S Tornator aloitti yhtiön linjaliikenteen, kun se kuljetti Atlantin yli Raumalta 5 667 tonnia paperia ja sellua.[3]

Yhtiön ensimmäinen uusi laiva rakennettiin Alankomaissa vuonna 1951 ja kolmen uuden aluksen sarja, M/S Finnpulp, M/S Finntrader ja M/S Finnsailor valmistui vuonna 1953. Atlantin liikenteessä olevista vanhoista höyrylaivoista voitiin näin luopua. Säännöllinen linjaliikenne Englantiin alkoi vuonna 1955. Vuonna 1956 laivasto kasvoi jälleen uudella aluksella, kun M/S Finnmerchant tuli liikenteeseen. Vuonna 1958 M/S Finnboard liittyi laivastoon. Samana vuonna alkoivat myös viikoittaiset lähdöt Yhdysvaltoihin. M/S Finnforest, M/S Finneagle ja M/S Finnclipper tulivat laivastoon 1960-luvulla.[3]

Vuonna 1962 Finnlines tilasi reitille Hanko–Gotlanti–Travemünde, ensimmäisen jäävahvistetun M/S Hansa Express -nimisen autolautan. Laiva todettiin kuitenkin liian pieneksi ja seuraavana talvena sen matkustajakapasiteettia kasvatettiin 133:sta 179:ään. Lisäksi alusta myös pidennettiin. Vuonna 1963 alus siirtyi reitille Helsinki–Kalmar–Travemünde, koska Hangon havaittiin olevan liian pieni ja kaukana.[3]

Vuonna 1966 aloittivat M/S Finnpartner ja M/S Finnhansa liikennöinnin Helsingin ja Travemünden välillä. Alukset olivat ensimmäisiä Suomessa rakennettuja matkustaja-autolauttoja. Laivat olivat hyvä reitti Suomesta Saksaan suuntautuvalle rekkaliikenteelle, joka oli kasvussa tuolloin.[3]

Matkustajaliikenteen rajoittuessa kesäsesonkiin, täytyi muina aikoina autolauttoja käyttää tehokkaasti rahtiliikenteessä. Tämän vuoksi yhtiö kehitti pyörillä lastia liikuttelevan Finnflow-lastinkäsittelyjärjestelmän. Vuonna 1969 valmistunut M/S Finncarrier oli prototyyppi, jossa käytettiin Finnflowta. Vuosina 1972–1973 Finncarrierille rakennettiin parannellut sisaralukset, M/S Finnfellow ja M/S Hans Gutzeit.[3]

Vuonna 1977 valmistunut GTS Finnjet oli maailman ensimmäinen kaasuturbiinimoottoreita käyttävä matkustaja-autolautta. Alun perin sen olisi pitänyt liikennöidä Helsingistä Travemündeen 22 tunnissa, mutta öljykriisin vuoksi alukseen lisättiin dieselmoottorit. Dieselmoottoreilla ajettiin hiljaisina aikoina.[3]

1980-luvun alussa Englannin liikenteeseen tuli niin sanottuja jumbo ro-ro-aluksia (M/S Oihonna, M/S Arcturus ja M/S Finnmerchant). Itämeren liikenteeseen näitä aluksia tuli myöhemmin (M/S Antares ja M/S Finnsailor).[3]

Vuonna 1986 Enso-Gutzeitin myydessä GTS Finnjetin Effoalle, loppui Finnlinesin oma Itämeren matkustajaliikenne.[3]

1990–2010[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Laman alkaessa Suomessa 1990-luvun alussa, tilasi yhtiö Puolasta kolme niin sanottua ”combi roro-alusta”. Alukset olivat nimeltään M/S Finnpartner, M/S Finntrader ja M/S Finnhansa. Myöhemmin Finnlines tilasi vielä M/S Transeuropa -aluksen samalta puolalaiselta telakalta. Nämä laivat alkoivat liikennöidä Suomen ja Saksan välillä vuosina 1994–1995.[3]

Saman vuosikymmenen lopussa Finnlines osti kaksi alusta Espanjasta. Alukset olivat M/S Finneagle ja M/S Finnclipper.[3]

Vuonna 2004 yhtiö tilasi Fincantieri-telakalta, Italiasta viisi uutta matkustajarahtilaivaa. Alukset olivat nimeltään M/S Finnstar, M/S Finnmaid, M/S Finnlady, M/S Europalink ja M/S Nordlink. Aluksiin mahtuu 500 matkustajaa.[3]

2010–[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Finnlines ilmoitti 24. elokuuta 2007 tilaavansa Kiinasta kuusi uutta ro-ro-alusta. Alukset maksoivat 240 miljoonaa euroa ja ne toimitettiin vuosina 2011–2012. Uudet alukset olivat jäävahvisteisia ja ne tulivat korvaamaan käytössä olevaa vuokrakalustoa. Ensimmäiset alukset luovutettiin huhti-toukokuussa 2011 ja niiden nimet olivat M/S Finnbreeze ja M/S Finnsea. Seuraavat kaksi (M/S Finnsky ja M/S Finnsun) luovutettiin vuoden 2012 alussa ja viimeiset kaksi (M/S Finntide ja M/S Finnwave) vuoden 2012 lopulla. [4]

Reitillä Naantali–Långnäs–Kapellskär Finnlines liikennöi aluksilla M/S Finnfellow ja M/S Finnswan. Tammikuussa 2020 Finnlines vahvisti tilaavansa reitille kaksi uutta Superstar-sarjan ro-pax-laivaa reitille. Alukset rakennetaan Kiinan pohjoisella Weihaissa sijaitsevalla CMJL-telakalla. Uudet laivat M/S Finncanopus ja M/S Finnsirius tulevat liikenteeseen vuonna 2023. Varustamo nostaa matkustajamäärän laivoilla nykyisestä noin 500:sta 1 100:een ja ilmoitti julkisuudessa pyrkivänsä Suomen ja Ruotsin välisille risteily- ja konferenssimarkkinoille. Laivat ovat hybridilaivoja, joka satamaan tullessaan kulkevat sähköllä.[5]

Vuosina 2021–2022 Finnlines ottaa käyttöönsä kolmea tilaamaansa Eco-luokan hybridialusta, Pohjanmeren rahtiliikenteeseen tulevat M/S Finneco I, II ja III rakennetaan Kiinan Nanjing Jinling-telakalla. Alukset ovat Grimaldi-varustamon 12:n aluksen sarjaa, joista ensimmäinen otettiin käyttöön Välimerellä syksyllä 2020.[5]

Laivasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nykyiset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä luettelo sisältää nykyiset Finnlinesin liikenteessä olevat alukset. Osa aluksista on voinut olla aiemmin eri nimellä.

Lippuvaltio Nimi Alustyyppi Rakennettu Pituus Leveys Omistus
 Malta M/S Baltica ro-ro 1990 157,67 25,33 vuokralla
 Suomi M/S Finnbreeze ro-ro 2011 188,4 26,5 oma
 Ruotsi M/S Finnclipper ro-ro 1999 188,3 29,3 oma
 Suomi M/S Finneagle ro-ro 1999 188 29,3 oma
 Suomi M/S Finnfellow ro-ro 2000 188,3 28,7 oma
 Suomi M/S Finnhawk ro-ro 2001 162,56 20,6 oma
 Suomi M/S Finnkraft ro-ro 2000 162,2 20,6 oma
 Suomi M/S Finnlady ro-ro 2007 218,71 30,52 oma
 Suomi M/S Finnmaid ro-ro 2006 218 30,5 oma
 Suomi M/S Finnmill ro-ro 2002 187,1 26,5 oma
 Ruotsi M/S Finnpartner ro-ro 1995 183 29,9 oma
 Suomi M/S Finnpulp ro-ro 2002 184,8 26,5 oma
 Suomi M/S Finnsailor ro-ro 1987 157,6 25,3 oma
 Suomi M/S Finnsea ro-ro 2011 188,4 26,5 oma
 Suomi M/S Finnsky ro-ro 2012 188,4 26,5 oma
 Suomi M/S Finnstar ro-ro 2006 218,8 30,5 oma
 Suomi M/S Finnsun ro-ro 2012 188,4 26,5 oma
 Suomi M/S Finntide ro-ro 2012 188,4 26,5 oma
 Ruotsi M/S Finntrader ro-ro 1995 183 28,7 oma
 Suomi M/S Finnwave ro-ro 2012 188,4 26,5 oma
 Suomi M/S Finnswan ro-ro 2007 218,8 30,5 oma
 Saksa M/S Transrussia ro-ro 1994 183 28,7 vuokralla

Lähde: Finnlines[6]

Tulevat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä luettelo sisältää Finnlinesin laivastoon tilatut ja tulossa olevat alukset.

Nimi Alustyyppi Laivastoon Pituus Leveys
M/S Finneco I ro-ro 2021 238 34,0
M/S Finneco II ro-ro 2022 238 34,0
M/S Finneco III ro-ro 2022 238 34,0
M/S Finncanopus autolautta 2023 235 33,6
M/S Finnsirius autolautta 2023 235 33,6

Lähde: Hufvudstadsbladet[5]

Aikaisemmat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä luettelo sisältää aikaisemmin Finnlinesin liikenteessä olleita aluksia. Luettelossa ei ole nykyisin eri nimellä Finnlinesin liikenteessä olevia aluksia.

Nimi Alustyyppi Rakennettu Pituus Leveys Aika
M/S Translubeca ro-ro 1990 157 25,3 1990-2014
M/S Hansa Express,
myöh. Finndana		 autolautta 1962 95,99 15,88 1962–1967
M/S Vaasa rahtilaiva 1962 74,48 10,83 1962–1963
M/S Nili autolautta 1965 137,12 18,93 1965–1966
M/S Finnhansa autolautta 1966 134,4 20,1 1966–1977
M/S Finnpartner autolautta 1966 134,4 22,53 1966–1969
M/S Finncarrier matkustaja-rahtilaiva 1969 137,34 24,54 1969–1976
M/S Hans Gutzeit matkustaja-rahtilaiva 1972 137,34 24,62 1972–1982
M/S Finnfellow matkustaja-rahtilaiva 1973 137,34 24,57 1973–2002
M/S Finnpartner matkustaja-rahtilaiva 1966 141,2 20,96 1973–1975
M/S Ilmatar matkustaja-alus 1964 128,31 16,4 1975
M/S Finlandia matkustaja-rahtilaiva 1967 156,7 20 1975–1978
M/S Bore Star autolautta 1966 153 22,04 1975, 1976
GTS Finnjet matkustaja-rahtilaiva 1977 212,96 24,45 1977–1986
M/S Walki Paper rahtilaiva 1979 152,38 21 1979
M/S Finnclipper rahtilaiva 1981 193,62 28,02 1981–1982
M/S Baltic Eider rahtilaiva 1989 157,67 25,33 1989–2004
M/S Finnmerchant,
myöh. Merchant		 rahtilaiva 1982 154,9 25,11 1994–2007
M/S Seatern rahtilaiva 1973 137,52 22,36 2002
M/S Hamburg rahtilaiva 1977 123,65 19,56 2002
M/S Borden rahtilaiva 1977 142,32 19,21 2002
M/S Finnrider,
myöh. Rider		 rahtilaiva 1984 186,52 21,65 2002–2006
M/S Kaduna rahtilaiva 1977 113,46 19,23 2004–2005
M/S Envoy rahtilaiva 1979 150,02 23,9 2005–2006
M/S Finnmaster rahtilaiva 2000 162,58 20,6 2000–2008
M/S Baltic Eager rahtilaiva 1979 137,12 26,01 2005–2008
M/S Polaris rahtilaiva 1988 122 20,2 1988–2006
M/S Finnreel rahtilaiva 2000 162,2 20,6 2000–2009
M/S Antares ro-ro 1988 157,61 25,32 2003–2009
M/S Birka Transporter ro-ro 1991 122 19 –2009
M/S Finnhansa ro-ro 1994 183 29,9 1994–2009
M/S Global Carrier ro-ro 1978 151,94 21,67 2008–2009
M/S Global Freighter ro-ro 1977 151,94 21,67 2008–2009
M/S Inowroclaw ro-ro 1980 137,19 23,04 1998–2009
M/S Runner ro-ro 1990 189,7 22 2004–2010
M/S Vasaland ro-ro 1984 155 25,15 2001–2003

Lähde: Fakta om fartyg[7]

Toiminta-alue[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

M/S Baltica

Finnlines operoi seuraaviin satamiin[8]:

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ Finnlines valitsee uuden toimitusjohtajan 5.11.2013. Finnlines. Viitattu 24.1.2014.
  2. ↑ a b Finnlinesin 55 vuotta Finnlines. Viitattu 2.1.2008.
  3. ↑ a b c d e f g h i j k Finnlinesin Itämeren laivaston kehitys 2004. Finnlines. Viitattu 2.1.2008.
  4. ↑ Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2011 19.5.2011. Finnlines. Viitattu 30.6.2011.
  5. ↑ a b c Ännu större än Viking Glory – Finnlines satsar i Nådendal (tilaajille) Huvustadsbladet, www.hbl.fi. Viitattu 14.4.2021. (ruotsiksi)
  6. ↑ Laivasto Finnlines. Viitattu 17.4.2010.
  7. ↑ FINNLINES Fakta om Fartyg. Viitattu 19.3.2008. (ruotsiksi)
  8. ↑ Satamat Finnlines. Viitattu 4.1.2018.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Finnlines.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Finnlines&oldid=19836433”