Tallink

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
AS Tallink Grupp
Tallink logo.svg
Yritysmuoto aktsiaselts (osakeyhtiö)
Osake OMXT: TAL1T
Markkina-arvo 577,5 milj. € (31.12.2015)[1]
Perustettu 12. toukokuuta 1989
Toimitusjohtaja Janek Stalmeister
Puheenjohtaja Enn Pant
Kotipaikka Tallinna, Viro
Toiminta-alue Itämeri
Toimiala matkailu, varustamotoiminta
Tuotteet ravintola- ja hotellitoiminta, vähittäiskauppa, henkilö- ja tavaraliikenne
Liikevaihto Nousua 945,2 milj. € (2015)[1]
Liikevoitto Nousua 103,3 milj. € (2015)[1]
Nettotulos Nousua 59,1 milj. € (2015)[1]
Henkilökuntaa Laskua 6 835 (keskim. 2015))[1]
Tytäryhtiöt Tallink Silja Oy
+ 42 muuta tytäryhtiötä [2]
Kotisivu www.tallink.com

AS Tallink Grupp on virolainen varustamoyhtiö, joka harjoittaa matkustaja- ja tavaraliikennettä pohjoisella Itämerellä. Lisäksi yhtiöllä on hotelleja ja kauppatoimintaa. Yhtiö liikennöi laivareiteillä HelsinkiTallinna, Tallinna–Tukholma, PaldiskiKapellskär ja Riika–Tukholma. Lisäksi konsernin tytäryhtiöt, suomalainen Tallink Silja Oy ja ruotsalainen Tallink Silja AB, liikennöivät Silja Linen tuotemerkillä neljällä aluksella Helsinki–Tukholma- ja Turku–Tukholma-reittejä. Yhtiön laivasto käsittää kaikkiaan 14 alusta. AS Tallink Grupp on listattu Tallinnan pörssissä. Toukokuussa Tallink ilmoitti listautuvansa myös Helsingin pörssiin alkusyksystä 2018.[3]

Joulukuussa 2017 MTV Uutiset uutisoi Tallinkin omistajan vaihtuvan. Tarkemmat yksityiskohdat julkistetaan tammikuussa 2018.[4]

Liiketoiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tallink Gruppin liikevaihto on runsaat 900 miljoonaa euroa. Tulot koostuvat suurimmalta osin ravintola- ja kauppatoiminnasta (53 % vuonna 2014), matkustajien kuljettamisesta (25 %), tavaran kuljettamisesta (11 %), laivojen vuokrauksesta (5 %) sekä hotellitoiminnasta (2 %). Tallink kuljettaa vuosittain noin yhdeksän miljoonaa matkustajaa.[5][2][6]

Toiminnan tunnusluku 2011 2012 2013 2014 2015
Liikevaihto, milj. € 1 153 944 942 921 945
Nettotulos, milj. € 37 56 43 27 59
Matkustajia, miljoonaa 11,8 9,3 9,1 8,9 9,0
Matkustajia, miljoonaa
Helsinki–Tallinna
5,6 4,5 4,6 4,5
Matkustajia, miljoonaa
Suomi–Ruotsi
4,1 3,1 2,8 2,7

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varhaisvuodet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

M/S Fantaasia Pietarissa.

Nykyiseksi Tallinkiksi kehittyneen laivayhtiön historia voidaan jäljittää vuoteen 1965, kun neuvostoliittolainen valtiollinen varustamo Estonian Shipping Company (ESCO) aloitti matkustajaliikenteen Helsingin ja Tallinnan välillä M/S Vanemuinella. Säännöllinen ympärivuotinen liikenne aloitettiin vuonna 1968 M/S Tallinn -aluksella, joka palveli reitillä kunnes se korvattiin 1980 uudella M/S Georg Otsilla.

Toukokuussa 1989 ESCO muodosti yhdessä suomalaisen Palkkiyhtymä Oy:n kanssa tytäryhtiön nimeltään Laevandusühisettevõte Tallink. Saman vuoden joulukuussa ESCO ja Palkkiyhtymä ostivat M/S Scandinavian Sunin SeaEscapelta ja laiva aloitti liikenteen Helsinki–Tallinna-reitillä tammikuussa 1990 M/S Tallinkina. Myöhemmin samana vuonna rahtilaiva M/S Transestonia liittyi M/S Tallinkin seuraan Helsinki–Tallinna-reitille ja Tallink vakiintui sekä yhtiön, että tärkeimmän laivan nimenä. Samaan aikaan ESCO liikennöi yhä Georg Otsilla samalla reitillä kilpaillen pohjimmiltaan oman tytäryhtiönsä kanssa. Tämä ristiriita poistui syyskuussa 1991, kun Georg Ots vuokrattiin Tallinkille. Helsinki–Tallinna-reitin matkustajamäärät kasvoivat tasaisesti 1990-luvun alkuvuosina, ja talvesta 1992 talveen 1995 Tallink vuokrasi Irish Ferries -varustamolta M/S Saint Patrick II -laivan kasvattamaan reitin kapasiteettia.

1993–2000[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

M/S Romantika saapumassa Helsingin Länsisatamaan.

Tallinkista tuli kokonaan virolainen yhtiö vuonna 1993, kun Palkkiyhtymä myi osakkeensa sekä Tallink-yhtiöstä että M/S Tallinkista ESCO:lle. Tällä kertaa muut yhtiöt panivat toimeen oman tuottoisan Helsinki–Tallinna-liikenteen, näin teki muun muassa Estonian New Line, jonka omisti tallinnalainen Inreko. ESCO ja Inreko eivät nähneet keskinäisessä kilpailussa järkeä, ja tammikuussa 1994 Inreko Laeva AS yhdistettiin AS Ermineen. Tallink jäi markkinointinimeksi yhtiön laivoille.

Myöhemmin samana vuonna Inreko osti M/S Nord Estonia -laivan Estlinelta, joka oli ESCO:n ja ruotsalaisen Nordström & Thulin Ab:n tytäryhtiö. Laiva nimettiin uudelleen M/S Vana Tallinniksi ja asetettiin Tallinkin Helsinki–Tallinna-liikenteeseen. Inreko toi laivojen seuraksi kaksi nopeaa kantosiipialusta. H/S Liisan ja H/S Lauran, jotka palvelivat Tallink Express -nimen alla. Vuonna 1994 Tallink yritti myös ensi kerran liikennettä Virosta Saksaan kahdella vuokratulla autolautalla M/S Balanga Queenilla ja M/S Ambassador II:lla, jotka asetettiin reitille Helsinki–Tallinna–Travemünde.

Syyskuussa 1994 AS Erminen toiminta jaettiin kahdeksi yhtiöksi, toinen huolehti Saksan liikenteestä, joka pian lopetettiin, ja toinen, AS Hansatee, otti huolehtiakseen Helsinki–Tallinna-liikenteestä ja Tallinkin nimestä. ESCO oli selvästi hallitseva osakas Hansateessa, sillä se omisti 45 prosenttia osakkeista, kun taas Inreko omisti vain 12,75 prosenttia loppujen 42,25 prosentin kuuluessa virolaiselle Ühispankille.

Vuonna 1995 Hansatee toi ensimmäisen suuren autolautan Helsinki–Tallinna-liikenteeseen, kun se vuokrasi M/S Mare Balticumin Estlinelta ja nimesi sen uudelleen M/S Meloodiaksi. ESCO:n ja Inrekon välisten kiistojen seurauksena (merkittävin oli M/S Vana Tallinnin vuokrahintakiista) Inreko myi osakkeensa AS Hansateesta ESCO:lle joulukuussa 1996. Samaan aikaan Inreko myi Tallink Express -kantosiipialukset virolaiselle Linda Linelle, ja alkoi liikennöidä Vana Tallinn -laivalla Helsinki–Tallinna väliä nimellä TH Ferries.

M/S Victoria I

Toinen suuri autolautta tuotiin Tallinkin liikenteeseen 1997, kun yhtiö vuokrasi M/S Normandyn Stena Linelta. Korvatakseen myymänsä kantosiipialukset Hansatee osti toukokuussa 1997 uuden katamaraanin, joka nimettiin M/S Tallink Expressiksi. Tähän aikaan oli selvää, että Helsinki–Tallinna-liikenteeseen tarvittiin kaksi suurta autolauttaa, ja kun Normandyn vuokra-aika päättyi joulukuussa 1997, Tallink osti Stena Linelta M/S Lion Kingin, joka saapui liikenteeseen helmikuussa 1998 nimenään M/S Fantaasia. Saman vuoden heinäkuussa Tallink osti rahtilaiva M/S Kapellan, joka avasi reitin PaldiskiKapellskär, joka oli Tallinkin ensimmäinen reitti Ruotsiin. Lokakuussa 1997 myytiin M/S Tallink, joka ei enää täyttänyt silloisia turvallisuusmääräyksiä. Kaksi kuukautta myöhemmin Hansatee osti ensimmäisen autoja kuljettavan pika-aluksensa, HSC Tallink AutoExpressin.

M/S Superstar

2000–2005[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2000 ESCO:sta oli tullut Estlinen ainoa omistaja, ja joulukuussa 2000 Estlinen kaksi lauttaa M/S Regina Baltica ja M/S Baltic Kristina vuokrattiin Hansateelle. Samalla Tallinnan ja Tukholman välistä reittiä alettiin markkinoida osana Tallinkia. Muutamaa kuukautta aiemmin, elokuussa 2000, Hansatee oli tilannut ensimmäisen uudisrakennuksensa suomalaiselta Aker Finnyards -telakalta. Kesäkuussa 2001 Tallink osti HSC Tallink AutoExpress 2:n, vaikka seuraavassa kuussa Estline julistettiin konkurssiin.

Vuonna 2002 AS Hansatee muutti nimensä AS Tallink Gruppiksi, ja saman vuoden toukokuussa yhtiölle luovutettiin uusi 2 500 matkustajaa kuljettava risteilylautta M/S Romantika, joka asetettiin Helsingin ja Tallinnan väliseen liikenteeseen. Saman vuoden marraskuussa vanha M/S Georg Ots myytiin Venäjän hallitukselle. Vuonna 2004 kolme uutta laivaa liitettiin Tallinkin laivastoon, HSC Tallink AutoExpress 3, HSC Tallink AutoExpress 4 ja Romantikan sisaralus M/S Victoria I. Se asetettiin Tallinna–Tukholma-reitille korvaamaan M/S Fantaasia, joka samalla aloitti uuden reitin Helsinki–Tallinna–Pietari. Tämä reitti osoittautui kuitenkin kannattamattomaksi ja lopetettiin tammikuussa 2005. Myöhemmin samana vuonna Tallink tilasi sisaraluksen M/S Galaxylle ja nopean aluksen, M/S Starin Aker Finnyardsilta. Samoin tilattiin M/S Superstar italialaiselta Fincantieri-telakalta. Samana vuonna, 9. joulukuuta, Tallink listattiin Tallinnan pörssiin.

2006–2007[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2006 Tallink hankki Superfast Ferries -yhtiön Itämeren liikenteen ja avasi reitin Riian ja Tukholman välillä M/S Fantaasialla, joka muutaman kuukauden kuluttua korvattiin M/S Regina Balticalla. Samana vuonna se otti vastaan uuden M/S Galaxyn, joka korvasi Romantikan Helsinki–Tallinna-reitillä; Romantika siirtyi Tallinna–Tukholma-reitille. Muutamaa kuukautta myöhemmin Tallink osti kilpailijansa Silja Linen Sea Containers -yhtiöltä. Lokakuussa 2006 yhtiö ilmaisi kiinnostuksensa tehdä tarjous liikennöimisestä autolautoilla valtion avustamilla reiteillä Gotlannin ja Ruotsin mannermaan välillä vuosiksi 2009–2015.

Vuoden 2007 alusta aiemmat Superfast-laivat siirrettiin Tallinkin nimen alle ja niiden reitiksi vaihtui Tallinna–Helsinki–Rostock. Samaan aikaan M/S Meloodia vuokrattiin Baleaareille Espanjaan kymmeneksi kuukaudeksi. Huhtikuussa 2007 yhtiö tilasi kolmannen Galaxy-luokan risteilylautan Aker Yardsilta.

Tallink AutoExpress[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
M/S Star
M/S Isabelle
M/S Megastar

Kesäaikaan Tallinkilla oli käytössä neljä nopeaa pika-alusta, AutoExpressiä, ja päivittäin Helsinki–Tallinna-reitillä oli kymmenkunta edestakaista vuoroa. Ylitysaika oli tunti neljäkymmentä minuuttia.

Saadakseen nopean ja tuulisemmassakin säässä sujuvan liikennöinnin Tallinnaan ympäri vuoden, Tallink rakennutti itselleen kaksi suurta nopeaa alusta AutoExpressien korvaajiksi. HSC Tallink AutoExpress myytiin vuonna 2006 Espanjaan, vuonna 2007 HSC Tallink AutoExpress 3 myytiin Jordaniaan ja HSC Tallink AutoExpress 4 puolestaan Kreikkaan. Myöhemmin samana vuonna HSC Tallink AutoExpress 2 vuokrattiin Venezuelaan vuoteen 2009 asti, jonka jälkeen kyseinen varustamo osti aluksen itselleen.

2008–2010[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maaliskuussa 2008 varustamo kertoi aloittavansa 30 henkilön irtisanomiset varustamon taloushallinnosta ja kirjanpidosta Turun toimipisteessä. Varustamolle jäi Turkuun tietohallinto, terminaali ja cargo. Tallink Silja kertoi työllistävänsä irtisanomisten jälkeen Turussa satakunta työntekijää. Myöhemmin maaliskuussa 2008 yhtiön varausjärjestelmästä löytyi ohjelmistovirhe, jonka seurauksena asiakkaat saivat tahtomattaan satunnaisen käyttäjän yhteystietoja.[7]

8. huhtikuuta 2008 varustamolle luovutettiin toinen nopeakulkuinen autolautta Helsingin ja Tallinnan väliseen liikenteeseen. Uusi, Italiassa rakennettu M/S Superstar alkoi edellisenä vuonna luovutetun M/S Starin ohella liikennöidä kahden tunnin mittaista reittiä Suomenlahden halki. Superstarin säännöllinen liikenne alkoi 21. huhtikuuta 2008. Huhtikuussa 2008 Tallink ilmoitti ostaneensa Pirita Top Spa -hotellin hieman Tallinnan keskustan ulkopuolelta. Hotellin nimi pysyi samana, mutta Tallink alkoi myydä sitä oman Tallink Hotels -hotelliketjunsa alaisena.[8] Syyskuussa 2008 Tallink Hotels -ketju sai uuden lisäyksen, kun Tallinnan keskustassa sijainnut Reval Inn Tallinn -hotelli siirtyi Tallink Hotelsin alaisuuteen uudella nimellä Tallink Express Hotel.[9]

Tallinkin taksitoiminta Tallinnassa alkoi 26. toukokuuta 2008. Yhtiön mukaan se teki uuden aluevaltauksen parantaakseen taksitoiminnan laatua kaupungissa. Alussa reilut 50 uutta keltaista taksia noudattivat kaikki yhtenäistä Tallink Takso -brändiä, kuljettajien työasusteet mukaan lukien. Kuljettajia on koulutettu asiakaspalvelutaidoissa. Syksyllä 2008 autojen lukumäärä nousi sataan taksiin.

10. heinäkuuta 2008 luovutettiin varustamolle risteilylautta M/S Baltic Princess. Viisi päivää myöhemmin Baltic Princess aloitti risteilyliikenteen Helsingin ja Tallinnan välillä, korvaten sillä noin kahden vuoden ajan toimineen Galaxyn. Myöhemmin loppukesästä Tallinkin ja Viron merimiesten liiton EMSAn kiistat jännittyivät tunnin mittaiseksi varoituslakoksi, joka toteutettiin 4. elokuuta. Tallinkin työntekijöiden ja EMSAn vaateena oli uusi työehtosopimus, joka sisältäisi tuntuvan palkankorotuksen työntekijöille.[10] Loppuvuodesta 2008 huhuttiin Viron lehdistössä Tallinkin hankkivan Viron kansallisen lentoyhtiö Estonian Airin omistukseensa, mutta Tallink kiisti väitteet.

Huhtikuussa 2007 Aker Yardsilta tilattu alus, joka sai nimekseen M/S Baltic Queen, luovutettiin STX Europen Rauman telakalta 16. huhtikuuta 2009 Tallink High Speed Line Ltd -yhtiölle. Baltic Queenin reitiksi tuli Tallinna–Maarianhamina–Tukholman. Aloitettuaan liikenteen 24. huhtikuuta 2009 se korvasi linjalla jatkavan Victoria I:n silloisen linjaparin, Romantikan. Baltic Queen oli uudisrakennusohjelman viimeinen alus, jonka jälkeen Tallinkin johto ilmoitti seuraavan tehtävän olevan kannattavuuden parantaminen. Romantika siirrettiin myöhemmin Riian-linjalle. Romantikan liikenteen alkaessa 8. toukokuuta. M/S Silja Festivalin aiempi linjapari Regina Baltica makuutettiin Riiassa.

Maailmanlaajuisen taloustaantuman vuoksi Tallink joutui uudelleenjärjestämään lainojaan loppuvuonna 2009, kun yhtiön taloustilanne heikkeni äkkiä. 18,5 miljardin Viron kruunun velkalastissa seilannut yhtiö sai sovittua rahoittajapankkiensa kanssa, että se maksaa lainojensa lyhennyksiä ainoastaan I. ja IV. kvartaalien aikana vuosina 2009–2011.[11] Vuodesta 2011 lainanmaksuohjelmaa on määrä kiristää takaisin. Lainanmaksujen lykkääntymisen ehtoina oli rankka pankkien holhous, jonka mukaan Tallink ei muun muassa saa maksaa osinkoja, tehdä investointeja tai allekirjoittaa liiketoiminnan ulkopuolisia sopimuksia pankkien tietämättä. Tehostaakseen liiketoimintaansa Tallink Silja irtisanoi Suomesta 77 ihmistä,[12] sekä leikkasi yhtiön johdon palkkoja 20 prosentilla. Myös muissa yksiköissä ja Viron maatoiminnoissa toteutettiin palkkojen leikkauksia.

2010-[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keväällä 2010 Tallink Hotels -ketju laajeni Riikaan, jossa se avasi kaupungin keskustassa 15. huhtikuuta 2010 uuden Tallink Hotel Rigan. Euroopan tuhkapilvikaaoksen velloessa huhtikuun lopulla 2010, käynnistettiin uudelleen jo liki neljä kuukautta hiljaiseloa elänyt Rostockin-linja.

Marraskuussa 2012 Tallink ilmoitti vaihtavansa Silja Europan ja Baltic Princessin reittejä keskenään. Silja Europa aloitti Helsinki-Tallinna-reitillä 23. tammikuuta 2013 ja Baltic Princess Turku-Tukholma reitillä 1. helmikuuta 2013. Tallinkin mukaan laivanvaihdon päällimmäisenä syynä oli Baltic Princess -laivan pienempi polttoaineenkulutus verrattuna Silja Europaan.[13]

Huhtikuussa 2013 Tallink ilmoitti ostaneensa M/S Isabellan kilpailijaltaan Viking Lineltä. Alus nimettiin uudelleen Isabelleksi ja se korvasi M/S Silja Festivalin Tukholma–Riika-reitillä. Silja Festival vuokrattiin Kanadaan keväällä 2014[14] ja myytiin Italiaan keväällä 2015[15].

Heinäkuussa 2014 Tallink ilmoitti vuokraavansa Silja Europan Bridgemans Services Ltd -yritykselle Australiaan majoituslaivaksi 7. elokuuta 2014 alkaen. Tallink yritti myydä Silja Europaa koko vuokrauksen ajan, mutta epäonnistui.[16] Laivan vuokrasopimus päättyi 30. joulukuuta 2015.[17]

Joulukuussa 2014 Tallink ilmoitti tilaavansa Meyer Turun telakalta uuden matkustaja-autolautan vuodeksi 2017.

Silja Europa palasi takaisin Suomeen 8. helmikuuta 2016 ja aloitti uudelleen liikennöinnin Helsinki–Tallinna-välillä 13. maaliskuuta 2016. [18] Lokakuussa 2016 Tallink ilmoitti investoivansa 16 miljoonaa euroa Silja Europa -laivan korjauksiin ja uudistuksiin, jotka valmistuivat 12. joulukuuta 2016. Baltic Queen siirtyi takaisin Tukholman–Tallinnan reitille 13. joulukuuta 2016.[19]

Uusi alus, jonka Tallink oli tilannut 2014, valmistui aikataulussa vuoden 2017 alussa, ja se asetettiin Helsinki–Tallinna-reitille M/S Superstarin tilalle, jonka Tallink oli myynyt jo vuonna 2015, mutta vuokrannut siihen asti kunnes uusi alus, joka sai nimekseen M/S Megastar valmistui telakalta. Tallinkilla oli optio myös Megastarin sisaraluksesta, mutta jätti sen käyttämättä. Yhtenä mahdollisena syynä pidetään sitä, että Tallink ei saanut myytyä M/S Silja Europaa.

Laivat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Matkustaja alukset.

Nimi Rakennettu Matkustajia
(maksimi)
Pituus
(metriä)
Leveys
(metriä)
Hyttejä (kpl) Matka-
nopeus
(solmua)
Reitti Huomioitavaa
M/S Megastar 2017 2 800 212,0 31 40[20] 27 Helsinki–Tallinna Valmistui 2017 Helsinki–Tallinna-liikenteeseen.
M/S Baltic Queen 2009 2 800 212,1 29 927 24,5 Tallinna–Maarianhamina–Tukholma
M/S Baltic Princess 2008 2 800 212,1 29 927 24,5 Turku-Långnäs/Maarianhamina-Tukholma Silja Line - brändin alla. Vaihtoi reittejä Silja Europan kanssa 2013.
M/S Galaxy 2006 2 800 212,1 29 794 22 Tukholma–Långnäs/Maarianhamina–Turku Silja Line -brändin alla. Korvasi Silja Festivalin 2008.
M/S Star 2007 1 900 186,0 27,7 131 27,5 Helsinki–Tallinna
M/S Victoria I 2004 2 500 192,9 29 739 22 Tallinna–Maarianhamina–Tukholma
M/S Romantika 2002 2 500 192,9 29 739 22 Tukholma–Riika
M/S Silja Europa 1993 3 123 202,0 32 1 152 21,5 Helsinki–Tallinna Liikennöi Silja Line brändin alla vuosina 1993-2013.
M/S Silja Symphony 1991 2 852 203,0 31,5 986 23 Helsinki–Maarianhamina–Tukholma Silja Line -brändin alla.
M/S Silja Serenade 1990 2 852 203,0 31,5 986 23 Helsinki–Maarianhamina–Tukholma Silja Line -brändin alla.
M/S Isabelle 1989 2 480 169,4 27,6 542 21,5 Tukholma–Riika Ostettu Viking Linelta huhtikuussa 2013. Korvasi M/S Silja Festivalin.

Rahtialukset.

Nimi Rakennettu Matkustajia

(maksimi)

Pituus

(metriä)

Leveys

(metrejä)

Hyttejä Nopeus

(solmuja)

Reitti Huomioitavaa
M/S Regal Star 2000 80 146,2 23,8 80 18 Paldiski- Kapellskär Matkustajarahtilaiva
M/S Sea Wind 1972 260 155 22 90 17 Vuosaari-Tallinna

Rahdatut laivat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nimi Rakennettu Matkustajia
(maksimi)
Pituus
(metriä)
Leveys
(metriä)
Hyttejä (kpl) Matka-
nopeus
(solmua)
Reitti Huomioitavaa
M/S Stena Superfast VII 2001 626 203,3 25,0 626 28,9 Belfast–Cairnryan Myyty Stena Linelle.
M/S Stena Superfast VIII 2001 626 203,3 25,42 626 28,9 Belfast–Cairnryan Myyty Stena Linelle,
M/S Atlantic Vision 2002 717 203,3 25,0 626 28,9 Port aux Basques–North Sydney Aikarahdattu Marine Atlanticille Kanadaan 2008–2013.

Entiset laivat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nimi Rakennettu Liikenteessä

Tallinkilla

Nykyinen tila
M/S Baltic Kristina 1973 Laiva on rekisteröity Kyproksen lipun alle, ja sen kotipaikka on Limassol.
M/S Dana Regina 1974 1994-2011 Romutettu Turkissa vuonna 2014.
M/S Fantaasia 1979 1998-2008 Liikennöi M/S Regina della Pace -nimisenä Blue Linelle.
M/S Georg Ots 1980 1994-2001 Romutettu Kiinassa vuonna 2012.
M/S Meloodia 1979 2002-2007 Highclere -nimisen yhtiön omistuksessa.
M/S Regina Baltica 1980 2001-2015 Toiminut 2010-luvulla kelluvana hotellina useissa eri paikoissa.
M/S Silja Festival 1986 2006-2015 Liikennöi M/S Mega Andrea -nimisenä Corsica Ferriesille.
M/S Saint Patrick II 1973 1992-1998 Liikennöi M/S C.T.M.A Vacancier -nimisenä CTMAlle.
M/S Superstar 2008 2008-2015 Italialaisen Modinvest SpA:n omistuksessa, nykyinen nimi M/S Pascal Lota.
M/S Tallink 1972 1989-1998 Romutettu Intiassa vuonna 2005.
M/S Transestonia 1972 Romutettu Intiassa vuonna 2006
M/S Apollo (1970) 1970 1995-2000 Vuodesta 2000 ollut Labrador Marine Incin omistuksessa.
M/S Balanga Queen 1968 Vuodesta 1994 ollut Discovery Cruise Linen omistuksessa.

[21]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e Annual Report 2015 (PDF) tallink.com. Tallink Grupp. Viitattu 19.2.2017. (englanniksi)
  2. a b Annual reports of AS Tallink Grupp (PDF) (Vuosikertomus 2014) Viitattu 14.6.2015. (englanniksi, viroksi)
  3. Sullström, Heidi: Tallink listautuu Helsingin pörssiin Yle Uutiset. 23.5.2018. Viitattu 23.5.2018.
  4. Saraste, Petri: Laivayhtiö Tallink myydään – pörssinousu vihjaa, että alustava myyntisopimus on jo tehty mtv.fi. 21.12.2017. Viitattu 21.12.2017.
  5. AS Tallink Gruppille ennätystulos vuonna 2015: liikevaihto 945,2 miljoonaa euroa Tallink Silja Line 1.3.2016. Viitattu 24.3.2016.
  6. Annual reports of AS Tallink Grupp (PDF) (Vuosikertomus 2012) Viitattu 14.6.2015. (englanniksi, viroksi)
  7. Tallink Siljan verkkopalvelussa tietovuotoja Taloussanomat. 26.3.2008. Viitattu 28.7.2016.
  8. Tallink ostab ära Pirita Top Spa hotelli Ärileht. 1.4.2008. Viitattu 28.7.2016. (viroksi)
  9. TAL: Tallink starts to operate 4th hotel in Tallinn Nasdaq Baltic. 29.9.2008. Viitattu 28.7.2016. (englanniksi)
  10. Tallinkin laivat saattavat myöhästellä maanantaina Ilta-Sanomat. 3.8.2008. Viitattu 28.7.2016.
  11. Tallink maksaa lyhennyksistään vain puolet Taloussanomat. 14.12.2009. Viitattu 28.7.2016.
  12. Tallink Silja irtisanoo 50 pääkaupunkiseudulta Yle Uutiset. 12.10.2009. Viitattu 28.7.2016.
  13. https://www.tallinksilja.fi/8.11.2012-silja-europa-ja-baltic-princess-vaihtavat-reittejaan
  14. Tallinki Silja Festival sõitis kuu ajaga üle ookeani Õhtuleht. 17.3.2014. Viitattu 5.12.2015. (viroksi)
  15. Silja Festival moves to the Med. Baltic Transport Journal. 19.5.2015. Viitattu 5.12.2015. (englanniksi)
  16. http://www.ts.fi/uutiset/talous/837608/Silja+Europa+palaa+ehka+Itameren+liikenteeseen
  17. http://www.robinchapple.com/sites/default/files/2015-03-10%20QON%20Silja%20Europa.pdf
  18. https://www.tallinksilja.fi/medialle/-/cision/expanded-release/d69ede561218553f
  19. https://www.tallinksilja.fi/medialle/-/cision/expanded-release/8c50143e21c5c502
  20. Megastar - Tallink & Silja Line www.tallinksilja.fi. Viitattu 31.1.2017. fi_FI
  21. Tallinkin uusi LNG-alus Megastar kastettiin tänään Meyer Turun telakalla 1.7.2016. Tallink. Viitattu 28.7.2016.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]