M/S Silja Europa

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
M/S Silja Europa
M/S Silja Europa Tallinnassa.
M/S Silja Europa Tallinnassa.
Tyyppi matkustaja-autolautta
Nykyinen reitti HelsinkiTallinna
Lippuvaltio Viron lippu Viro
Kotipaikka Tallinna
IMO-numero 8919805
MMSI-numero 276807000
Tunnuskirjaimet ESUJ
Omistaja Tallink
Aiemmat omistajat Papenburg Fährschiffsreederei G.m.b.H (1993–2005)
Sea Containers Ltd (Silja Line) (2005-2006)
Rakennustelakka Meyer Werft, Papenburg, Saksa
Rakennusnumero 627
Hinta 380 milj. DM (tammikuu 1993)
89,7 milj. euroa (tammikuu 2016)
Tilattu 6. lokakuuta 1989
Kölinlasku 6. joulukuuta 1991
Vesillelasku 23. tammikuuta 1993
Luovutettu 6. maaliskuuta 1993
Neitsytmatka 13. maaliskuuta 1993
Tekniset tiedot
Kansien määrä 13
Pituus 201,78 m
Leveys 32,6 m
Korkeus 52 m
Syväys 6,8 m
Uppouma 4 650 t
Bruttovetoisuus (GT) 59 914
Koneisto 4 × MAN-B&W 6L58/64 -dieselmoottoria
Koneteho 31 800 kW
Jääluokitus 1A Super
Nopeus 21,5 kn
Hyttipaikkoja 3 696 henkilölle
Hyttejä 1 152
Matkustajia 3 013
Lastikapasiteetti 932 m
Autokapasiteetti 400 henkilöautoa tai noin 60 rekkaa
Muuta maailman suurin autolautta 1993–2001
Lähteet [1][2][3][4]

M/S Silja Europa on virolaisen Tallinkin omistamista matkustaja-autolautoista matkustajakapasiteetiltaan suurin. Se rakennettiin Meyer Werftin telakalla Papenburgissa Saksassa alun perin Rederi AB Slitelle, yhdelle Viking Linen varustamoista M/S Europa -nimisenä.

M/S Silja Europa on Itämeren suurin matkustaja-autolautta[5] bruttovetoisuudeltaan mitattuna sekä yksi maailman suurimmista matkustaja-autolautoista hyttimäärällä (1 152) mitattuna.[6] Vuoteen 1995 astilähde? aluksella oli 1 194 hyttiä.[7] Vastaava arkkitehti oli Per Dockson[8].

Käyttöhistoria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rederi Ab Slite tilasi uuden laivan lokakuussa 1989 Meyer Werftiltä. Uuden Europan oli tarkoitus kilpailla Siljan uusien laivojen kanssa (Serenade&Symphony) Viking Linen Helsinki-Tukholma liikenteessä. Kun Ruotsin kruunu devalvoitiin marraskuussa 1992 kymmenen prosenttia, Europa oli jo maalattu Viking Linen väreihin ja oli lähes luovutusvalmis. Joulukuussa 1992 uudishanketta rahoittanut pankki vetäytyi lainasopimuksesta jolloin Meyer Werft oli vaarassa joutua konkurssiin koska laivalle ei ollut vaihtoehtoista ostajaa. Bernard Meyer vieraili Nordbankenin konttorissa 12. tammikuuta 1993 ja tarjosi pankille 300 milj. Ruotsin kruunun alennusta jos he suostuisivat rahoittamaan uudishankeen Rederi Ab Slitelle, pankki kieltäytyi jyrkästi kaikista vaihtoehdoista joita Bernard tarjosi pankille joten hän jatkoi matkaa laivameklarin toimistolle Tukholmassa. [9] Siellä hän sai tiedon että Silja Line olisi mahdollisesti kiinnostunut laivasta. Bernard Meyer kutsui Silja Linen johtoryhmän 14. tammikuuta Papenburgiin tutustumaan rakenteilla olevaan Viking Europaan. 16. tammikuuta Meyer Werftin johtoryhmä ja Silja Linen johtoryhmä tapasivat uudelleen Hampurissa ja alkoivat selvittämään eri vaihtoehtoja ja tekemään alustavan vuokraussopimuksen rakenteilla olevasta ja kohta valmistuvasta Viking Europasta. Meyer Werftin alkuperäinen hinta Europasta Rederi Ab Slitelle oli 455,9 milj. Saksan markkaa mutta Silja Line sai tingittyä hinnan 380 milj. Saksan markkaan. Meyer Werftille lisäkustannukset olivat 46 milj. Saksan markkaa aluksen muuntamiseksi Silja Europaksi. [10] Meyer Werft soitti Rederi Ab Slitelle 21 tammikuuta 1993 ja irtisanoi sopimuksen välittömästi, koska Rederi Ab Slite ei ollut maksanut koko käsirahaa Europasta.[11] Tämä episodi johti Slite-varustamon taloudellisiin vaikeuksiin ja hieman myöhemmin konkurssiin huhtikuussa 1993. Meyer Werft tarjosi laivaa ensisijaisesti SF-Linelle (Viking Line), ja SF-Line tarjoutui maksamaan 1,2 miljardia ruotsin kruunua aluksesta, joka oli puolet vähemmän Meyer Werftin hintaehdotuksesta. Silja Line ehdotti täyttä kauppahintaa aluksesta, ja aiesopimus Silja Linen kanssa aluksen vuokrauksesta tehtiin 20. tammikuuta 1993. Lopullinen kauppasopimus M/S Europan vuokrauksesta Silja Linelle allekirjoitettiin 22. tammikuuta 1993. Vuokraussopimuksen ansiosta Silja Line pelasti Meyer werftin varmalta näyttäneeltä konkurssilta. Jos kukaan ei olisi vuokrannut tai ostanut Europaa olisi Meyer Werft joutunut konkurssiin. [12] [13] Meyer Werft piti aluksen ja perusti uuden tytäryhtiön (Papenburger Fährschiffs-reederei GmbH & Co, Papenburg), joka myi aluksen Suomeen rekisteröidylle yritykselle (Fährschiff Europa KB) ja se vuokrattiin Viking Linen kilpailijalle Silja Linelle 23. tammikuuta 1993. Vuokrasopimus oli niin kutsuttu ”bareboat charter”, johon sisältyi ”pool agreement”. Meyer Werftin vaatimuksesta Silja Europan piti liikennöidä M/S Silja Symphonyn parina vähintään kaksi vuotta sekä Europan ja osa Symphonyn nettotuloista piti käyttää vuokranmaksuun. Tämän lisäksi Silja Europan piti toimia Silja Linen lippulaivana.[14] Alus maalattiin Silja Linen väreihin ja kastettiin Silja Europaksi 5. maaliskuuta 1993 kumminaan rouva Elke Swieter. Luovutusta seuraavana päivänä alus esiteltiin lehdistölle Hampurissa Saksassa. Laiva teki ensimmäisen risteilynsä 13. maaliskuuta 1993 Helsingistä Tallinnaan ja aloitti risteilyt Helsingistä Tukholmaan 14. maaliskuuta.[3]

Alus sijoitettiin reitille HelsinkiTukholma korvaamaan M/S Silja Serenade, joka siirtyi puolestaan Turku–Tukholma-linjalle. Alukset vaihtoivat myöhemmin reittejä keskenään Silja Europan parempien ohjailuominaisuuksien takia. Tammi–helmikuun 2006 alus liikennöi HelsinkiMaarianhaminaTukholma-reitillä, koska Silja Serenade ja Silja Symphony olivat silloin peräkkäin telakalla.

Maailman ensimmäinen kelluva McDonald’s-ravintola sijaitsi Silja Europalla laivan neitsytmatkasta vuoteen 1996 asti. McDonald´sin sulkeuduttua ravintolan nimi muutettiin Real Europa Burgeriksi. Real Europa Burger oli toiminnassa vuoteen 2003 asti.

8. marraskuuta 2012 Tallink Silja tiedotti, että Silja Europa vaihtaa reittiä Baltic Princess -aluksen kanssa. Silja Europa aloitti liikennöinnin Helsingistä Tallinnaan 23. tammikuuta 2013 ja Baltic Princess Turusta Tukholmaan.[15] Samalla laivat vaihtoivat lippujaan, jolloin Silja Europa siirtyi Viron lipun alle ja Baltic Princess Suomen.[16] Silja Europa siirtyi myös Silja Line -brändin alta Tallink-brändin väreihin.

Syyskuussa 2014 Silja Europa siirtyi Pohjois-Australiaan kanadalaisen Bridgemans Services -yhtiön nesteytettyyn maakaasuun liittyvän projektin majoituslaivaksi. Silja Europa asetettiin myyntiin vuoden 2015 syyskuussa,[17] ja laivan 14 kuukautta kestänyt vuokrausaika Australiassa päättyi vuoden 2015 lopussa.[18]

Tallink vuokrasi Silja Europan Bridgemans Services -yhtiölle Australiaan majoituslaivaksi 7. elokuuta 2014 lähtien. Aluksen korvasi HelsinkiTallinna-reitillä Tallinkin uusin risteilijä, M/S Baltic Queen.[19] Vuoden 2015 lopussa Silja Europan vuokrasopimus päättyi, ja alus palasi Australiasta takaisin Itämerelle matkustajaliikenteeseen uudistettuna maaliskuussa 2016.[20] Laivan kaupat, ravintolat ja hytit uusittiin Virossa Muugan telakalla.[21]

Alus palasi Helsinki–Tallinna-liikenteeseen maaliskuussa 2016.[22] Se tekee perinteisiä päiväristeilyjä, joilla voi pitää hytin koko matkan ajan. Alus on rekisteröity Viron lipun alle, ja aluksella on virolainen miehistö.[23]

Silja Europa siirtyi telakalle 29. elokuuta 2016.[24] Se aloitti 22 tunnin risteilyt Helsingin ja Tallinnan välillä 12. joulukuuta 2016 korvaten kyseistä risteilyä aiemmin hoitaneen M/S Baltic Queenin, joka puolestaan siirtyi Tukholman ja Tallinnan väliselle reitille.[25] Alus teki myös kesäkaudella 2017 erikoisristeilyitä Visbyhyn ja yhden erikoisristeilyn Riikaan 30.7.2017.[26] Alus teki myös kesäkaudella 2018 erikoisristeilyitä Visbyhyn sekä Riikaan.[27][28]

Liikennöintihistoria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

M/S Silja Europa on valmistumisensa jälkeen liikennöinyt seuraavilla reitteillä:

  • Pääasialliset reitit
  • 13. maaliskuuta 1993 Neitsytmatka Helsingistä Tallinnaan
  • 14. maaliskuuta 1993 - 7. tammikuuta 1995 Helsinki-Tukholma-Helsinki
  • 8. tammikuuta 1995 - 20. tammikuuta 2013 Turku-Ahvenanmaa-Tukholma-Turku
  • 23. tammikuuta 2013 - 6. elokuuta 2014 Helsinki-Tallinna-Helsinki
  • 7. syyskuuta 2014 - 30. joulukuuta 2015 Vuokrattu hotellilaivaksi Australia Barrow Island
  • 13. maaliskuuta 2016 alkaen Helsinki-Tallinna-Helsinki
  • Muut reitit
  • Jouluristeilyt vuodesta 1997 vuoteen 2012 Turku-Riika-Turku
  • Erikoisristeilyt vuodesta 2014 alkaen Helsinki-Visby-Helsinki / Helsinki-Riika-Helsinki

Silja Europa toimi Silja Serenaden ja Silja Symphonyn sijaisena Helsinki-Ahvenanmaa-Tukholma-Helsinki reitillä:

  • 10. tammikuuta 2006 - 12. helmikuuta 2006
  • 31. lokakuuta 2010 - 11. marraskuuta 2010

[29] [30]

Telakoinnit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • 1. syyskuuta 1993 – 7. syyskuuta 1993: Helsinki Vuosaari (Kotka Shipyard)
  • 15. tammikuuta 1995 – 19. tammikuuta 1995: Naantali (Turku Repair Yard)
  • 4. syyskuuta 1995 – 8. syyskuuta 1995: Helsinki Vuosaari (Kotka Shipyard)
  • 1. syyskuuta 1997 – 5. syyskuuta 1997: Naantali (Turku Repair Yard)
  • 9. tammikuuta 2000 – 19. tammikuuta 2000: Rauma (Finnyards)
  • 20. heinäkuuta 2000 – 23. heinäkuuta 2000: Helsinki Vuosaari (Helsinki Repair Yard)
  • 1. syyskuuta 2002 – 6. syyskuuta 2002: Helsinki Vuosaari (Helsinki Repair Yard)
  • 18. maaliskuuta 2003 – 5. toukokuuta 2003: Helsinki Vuosaari (Helsinki Repair Yard)
  • 30. elokuuta 2004 – 8. syyskuuta 2004: Naantali (Turku Repair Yard)
  • 21. tammikuuta 2007 – 25. tammikuuta 2007: Naantali (Turku Repair Yard)
  • 30. marraskuuta 2009 – 18. joulukuuta 2009: Gdansk (Remontowa Shipyard S.A)
  • 21. toukokuuta 2012 – 2. kesäkuuta 2012: Naantali (Turku Repair Yard)
  • 24. elokuuta 2014 – 7. syyskuuta 2014: Naantali (Turku Repair Yard)
  • 23. tammikuuta 2016 – 28. tammikuuta 2016: Napoli (Napoli Shipyard)
  • 1. joulukuuta 2016 – 11. joulukuuta 2016: Naantali (Turku Repair Yard)

[31][32]

Kansikuvaus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

M/S Silja Europan vanha kansikartta.
  • Kansi 13: Vip Lounge Kapellskär ja aurinkokansi.[33]
  • Kansi 12: Sauna Beach, Hera Salongid, konferenssiosasto ja aurinkokansi.[33]
  • Kansi 11: DeLuxe-, B-, B2- ja Executive Suite -luokkien hyttejä.[33]
  • Kansi 10: A-, B- ja B2-luokkien hyttejä[33] ja komentosilta.
  • Kansi 9: A-, B- ja B2-luokkien hyttejä[33] ja päällystön hytit.
  • Kansi 8: Windjammer Bar, Ocean Club, Casino, Sea Pub, Grill House, Corner bar, Tavolata ja Grande Buffet.[33]
  • Kansi 7: Arcade Shop, Perfume & Fashion, Lottemaa, tax free -myymälä, neuvonta, Coffee&Co., Fast Lane, Moonlight Bar & Disco[34][33]
  • Kansi 6: Teatteri Europa,[33] Driver’s-luokan hyttejä ja miehistön tiloja, pelastusvenekansi
  • Kansi 5: A-, B- ja B2-luokkien hyttejä,[33] maihinnousuaulat ja miehistön tiloja.
  • Kansi 4: nostettava henkilöautokansi ja miehistön hyttejä.[33]
  • Kansi 3: autokansi ja miehistön hyttejä.[33]
  • Kansi 2: C-luokan hyttejä,[33] konehuone ja muita teknisiä tiloja.
  • Kansi 1: konehuone ja muita teknisiä tiloja.

Entiset tilat ja nimet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Buffet Europa 1993-2016, 12.12.2016 alkaen "Grande Buffet" [35]
  • Foodmarket Europa 1993-2016, 13.3.2016 alkaen "Fast Lane". [36]
  • Banquet Europa 1993-2016, 13.3.2016 alkaen "Fast Lane".
  • Joe´s Place 1993-2016, 12.12.2016 alkaen "Sea Pub".
  • Maxim a la Carte 1993-2013, Russian maxim a la carte 2013-2016, 12.12.2016 alkaen "Grill House".
  • Tax-free market 1993-2013, 23.1.2013 alkaen "Tax-free superstore".
  • Siljaland 1993-2013, 23.1.2013 alkaen "Lottemaa".
  • Taurus 1993-2016, 12.12.2016 alkaen "Tavolata".
  • Disco Neon 1993-2000, nykyinen "Lottemaa".
  • Cabinet Drottningholm 1993-2013, 12.12.2016 alkaen "Grill House".
  • Seaside Cafe 1993-2016, 12.12.2016 alkaen "Coffee&Co".
  • Moulin Rouge 1993-2010, 2010 alkaenmilloin? "Teatteri Europa".
  • Mcdonald´s 1993-1996, Real Europa Burger 1996-2003, tilat muutettu "Perfume&Fashion" käyttöön 2004milloin?
  • Bon Vivant 1993-1995, Thema 1996-2009, 2010 alkaenmilloin? "Corner bar".

[37] [38]

Hytit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Silja Europan kaikissa hyteissä on puhelin, WC ja suihku sekä TV. Kaikki hytit on uusittu syksyllä 2016.

  • Executive Suite: Sviitti 1–2 hengelle, erillinen olohuone sekä makuuhuone, jääkaappi, kassakaappi sekä oma sauna. Erikoisaamiainen sisältyy hintaan. Pinta-ala 43–46 m². Kansi 11.
  • Deluxe: Ikkunahytti 1–2 hengelle. Parivuode, sohva, jääkaappi. Erikoisaamiainen sisältyy hintaan yön yli kestävillä matkoilla. Pinta-ala 16 m². Kansi 11.
  • Family: Kokonaan lapsiperheille varattu hyttiluokka vähintään 5 hengelle. Family-hyttejä on sekä ikkunallisia ja ikkunattomia. Hytit sijaitsevat kannella 5 ja koostuvat kahdesta väliovellisesta hytistä. Pinta ala 18 m².
  • A-luokka: Ikkunahyttejä 2–4 hengelle kansilla 5, 9 ja 10. Hyttejä on myös allergikoille, liikuntarajoitteisille sekä lemmikkin kanssa matkustaville. Pinta-ala 9 m².
  • B-luokka: Sisähyttejä 2–4 hengelle kansilla 5, 9, 10 ja 11. Hyttejä on myös allergikoille, liikuntarajoitteisille sekä lemmikkin kanssa matkustaville. Pinta-ala 9 m².
  • B2-luokka: Sisähyttejä 1–2 hengelle kansilla 5, 9, 10 ja 11. Hyteissä on vuoteet päällekäin. Pinta-ala 7 m².
  • C-luokka: Sisähyttejä 2–4 hengelle kannella 2. Hyttejä on myös lemmikkieläimen kanssa matkustaville. Pinta-ala 8,1 m².

Näiden hyttiluokkien lisäksi laivalla oli myös Seaside-S-hyttiluokka vuoteen 1995 asti.lähde? Hytit sijaitsivat kannella 6. Ne oli tarkoitettu vain yhdelle hengelle, varustelu ja hytin koko vastasivat muuten sen aikaista Turisti I-S (B2) -hyttiluokkaa, paitsi että Seaside-S-hyteissä oli pieni ikkuna.[39]

Sopimukset 1993[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Alkuperäinen tilaussopimus 06. lokakuuta 1989

- Commitment letter 1: "Viking Europan hinta on 455,9 milj. Saksan markkaa. 20 prosenttia pitää maksaa käsirahana. Lainasopimus koskee jäljelle jäävää 80 prosenttia. Konsortio perustetaan PK Banken ja Kreditanstalt für Wiederaufbau välille. Konsortio tarjoaa varustamoille Rederi Ab Slite/Rederi Ab Volo näin ollen lainasummaa joka vastaa 1,3 Mrd ruotsin kruunua tai pienempää summaa joka vastaa 364 720 000 milj. DM jos valuuttakurssi muuttuu. Ruotsalainen ja Saksalainen lainanantaja myöntävät kumpikin 50 prosenttia lainasta. Laina pitää maksaa sinä päivänä kun alus luovutetaan tilaajalle jonka odotetaan tapahtuvan viimeistään 1. toukokuuta 1993. Lainan korkoa ohjaa Libor ja Stibor jota korotetaan 1,25 prosenttiyksiköllä jäljelle jäävästä lainanosuudesta ellei muuta sovita. German Government Shipyard Assistant Program myöntää korkoavustusta korkeintaan 4 prosenttiyksikköä vuosittain."

*Lainanantajat

  • 06. lokakuuta 1989
  • 50% PK Banken Ruotsi: 227 955 000 milj. DM
  • 50% Kreditanstalt für Wiederaufbau (KFW) Saksa: 227 955 000 milj. DM


  • 26. maaliskuuta 1992
  • 25% Nordbanken Ruotsi: 113 975 000 milj. DM
  • 50% Kreditanstalt für Wiederaufbau (KFW) Saksa: 227 955 000 milj. DM
  • 25% Norddeutsche Landesbank Papenburg Saksa: 113 975 000 milj. DM


  • 10. joulukuuta 1992
  • 75% Kreditanstalt für Wiederaufbau (KFW) Saksa: 227 955 000 milj. DM
  • 25% Norddeutsche Landesbank Papenburg Saksa: 113 975 000 milj. DM

-Nordbanken vetäytyy uudishankeesta


  • 21. tammikuuta 1993

- Meyer Werft purkaa sopimuksen Rederi Ab Sliten kanssa välittömästi koska tilaaja on rikkonut sopimuksen 10 pykälää jonka mukaan Meyer werftin olisi pitänyt saada 91,2 milj. DM käsirahaa mutta Meyer Werft on vastaanottanut 79,7 milj DM käsirahaa joka on liian vähän ja rakennuttajalla on näin ollen oikeus purkaa sopimus.


  • 22. tammikuuta 1993
  • 75% Kreditanstalt für Wiederbau (KFW) Saksa: 285 000 000 milj. DM
  • 25% Norddeutsche Landesbank Papenburg Saksa: 95 000 000 milj. DM


Uusi pitkäaikainen vuokraussopimus tehdään Meyer Werftin sekä Effjohn ja Silja Line varustamon välille.

  • Omistaja: Papenburg Fährschiffsreederei G.m.b.H & Co, Papenburg (Papenburger Shipping KB)
  • Vuokraaja: Effjohn International Oy Ab
  • Varustamo: Oy Silja Line Ab
  • Vuokrattava alus: Silja Europa
  • Vuokrauksen tyyppi: Pitkäaikainen Bareboat Charter
  • Erityisehdot: Pool Agreement, Pool Guarantee, sopimuksen mukaiset Meyer Werftin lisäehdot.

[40]



Omistussuhteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • 22. tammikuuta 1993 - 17. toukokuuta 1993
  • Omistaja Meyer Werft Papenburger Shipping KB (Saksa) (Papenburg Fährschiffsreederei G.m.b.H & Co, Papenburg)
  • Tytäryhtiö: Fährschiff Europa KB (Suomi) (100% omistaja Papenburger Shipping KB)
  • Vuokraaja: Oy Silja Line Ab (Suomi)
  • 18. toukokuuta 1993 - 5. maaliskuuta 1996
  • Omistaja Fährschiff Europa KB (Suomi) (100% Papenburger Shipping KB Saksa)
  • Vuokraaja: Oy Silja Line Ab (Suomi)
  • 6. maaliskuuta 1996 - 7. toukokuuta 2002
  • Omistaja 83% Fährschiff Europa KB (Suomi) 17% Silja Line Oy Turku (Suomi) (83% Papenburger Shipping KB Saksa)
  • Vuokraaja: Silja Line Oy (Suomi)
  • 8. toukokuuta 2002 - 26. joulukuuta 2004
  • Omistaja 41% Fährschiff Europa KB (Suomi) 17% Silja Oy Ab (Suomi) 42% Sea Containers Ltd (Bermuda) (41% Papenburger Shipping KB Saksa)
  • Varustamo: Silja Line
  • 27. joulukuuta 2004 - 24. toukokuuta 2005
  • Omistaja Papenburger Shipping Oy (Suomi) (83% Seacontainers Ltd (Bermuda), 17% Silja Oy Ab (Suomi) )
  • Varustamo Silja Line
  • 25. toukokuuta 2005 - 18. heinäkuuta 2006
  • Omistaja Silja Europa Oy Espoo (83% Seacontainers Ltd (Bermuda), 17% Silja Oy Ab (Suomi) )
  • Varustamo Silja Line
  • 19. heinäkuuta 2006 - 17. syyskuuta 2008
  • Omistaja Tallink Silja Oy (Suomi) (AS Tallink Grupp (Viro) )
  • Varustamo Silja Line
  • 18. syyskuuta 2008 - 21. tammikuuta 2013
  • Omistaja Tallink Autoexpress Ltd (Kypros) (AS Tallink Grupp (Viro) )
  • Varustamo Silja Line
  • 22. tammikuuta 2013 alkaen
  • Omistaja Tallink Autoexpress Ltd (Kypros) (AS Tallink Grupp (Viro) )
  • Varustamo Tallink

[41][42][43][44]

Tekniset tiedot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Luokituslaitos Bureau Veritas
  • Jääluokka 1A Super
  • Suurin pituus 201,78 metriä
  • Vesilinjapituus 171,00 metriä
  • Leveys 32 metriä, komentosilta 40 metriä
  • Korkeus kölistä savupiippuun 62,2 metriä, kölistä 13 kannelle 39,75 metriä
  • Pääkoneet MAN B&W 6L58/64 4x 7950kW kierrosluvulla 428 RPM
  • Koneiden käynnistysjärjestelmä Siemens
  • Alennusvaihteet Renk-Tacke
  • Kytkin Vulkan-Rato
  • Apukoneet Wärtsilä Wasa Diesel 8R32D 3x 3000kW kierrosluvulla 750 RPM
  • Hätämoottori Caterpillar 3508 DI-TA 673kW kierrosluvulla 1500 RPM
  • Hätägeneraattori A -v- Kaick Teho: 580kW Yhdistetty hätämoottoriin kts.ylempi
  • Potkurit 2x KaMeWa ulospäin pyörivää säätölapapotkuria Potkurin halkaisija 5 metriä
  • Peräsimet 2x sarviperäsintä jota kääntää kiertomäntätyyppinen Tenfjord SR 782 koneisto. Peräsimen pinta-ala 20,8m2.
  • Vakaajat 2x sisäänvedettävät Pinfabb-älyvakaajat Pinta-ala 12m2
  • Pilssipumput Blohm & Voss
  • Ohjailupotkurit 3 keulaohjauspotkuria (2x 1500 kW ja 1x 750 kW) ja 1 peräohjauspotkuri (1300 kW)
  • Koneenvalvontajärjestelmä sekä muut laivan valvontaan liittyvät turvallisuusjärjestelmät: Lyngso Valmet Marine
  • Navigointilaitteet Wärtsilä Radarpilot Platinum sekä pääkäytössä 2 toisistaan riippumatonta integroitua navigointijärjestelmää tyypiltään Atlas Nacos 25-2 Integrated Bridge System
  • Tutkat 2 kpl Atlas 9600 X-band 2 kpl Atlas 9600 S-band, 1 kpl Wärtsilä X-band
  • Elektroninen merikartta AdVeto ECDIS
  • Satelliittinavigaattorit Sperry Marine Navitwin IV DGPS
  • Ilmastointilaite Rud O Meyer, teho 5626kW
  • Dieselöljytankit tilavuus 213 tonnia
  • Hissit 13x MacGregor Navire henkilönkuljetushissiä, 6x MacGregor Navire tavarankuljetushissiä.
  • Keula- ja peräportit, runkoluukut sekä nostettava henkilöautokansi MacGregor Navire
  • Pelastusveneet 8x Fassmer (6x 150 henkilöä ja 2x 47 henkilöä)
  • Pelastuslautat 90x Viking (35 henkilön pelastuslauttaa)
  • PA-järjestelmä: Vingtor-Stentofon
  • Kiinnitysvinssit ja ankkuripelit Pusnes

[45] [46] [47]

Le Villi Silja Europalla 2000

Oopperaa ja Festivaaleja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

M/S Silja Europa oli oopperalaivana 8., 6., 7. ja 9. huhtikuuta 2000. Giacomo Puccinin ensimmäisen oopperan ’’’Le Villin’’’ Suomen ensi-esitys tapahtui Maarianhamina - Turku reittiosuudella. Saattaa olla mahdollista, että esitys olisi ollut kaikkien aikojen ensimmäinen millään laivalla esitetty täysimittainen ooppera. Kapellimestari oli Jani Sivén ja ohjauksesta vastasi Markku Arokanto. Oopperan oli tuottanut MatkaKaleva. Giacomo Puccinin pojantytär Simonetta Puccini oli laivalla kunniavieraana[48]. Silja Europalla on järjestetty joka tammikuu vuodesta 1997 kansainvälinen kansanmusiikin ja kansantanssin Folklandia-festivaali.[49]

Keulaporttivaurio 1994[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

M/S Silja Europa sai keulaporttivaurion M/S Estonian onnettomuusyönä 28. syyskuuta 1994 matkalla Helsingistä Tukholmaan. Laiva oli hidastanut selvästi vauhtia myrskyn takia noin 10 solmuun. Saatuaan hätäkutsun Estonialta, Silja Europa kääntyi välittömästi Estoniaa kohti ja ajoi myrskystä piittaamatta täydellä matkavauhdilla onnettomuuspaikalle. Silja Europa saapui vasta seuraavana aamuna klo 5:30 Tukholmaan johdettuaan ensiksi M/s Estonian pelastustöitä koko edellisen päivän merikapteeni Esa Mäkelän johdolla (Silja Europa toimi pelastustöiden johtoaluksena). Satamassa laivan miehistö huomasi että laivan BB puolen keulaportti avautui vain 40cm, laiva jouduttiin kääntämään ympäri ja lastaaminen tapahtui peräporttien kautta. Tarkkaa aikaa vaurioitumiselle oli mahdotonta antaa selvityksen mukaan.

Lähempi vaurioiden tarkastelu osoitti että BB puolen keulaportti oli saanut seuraavat vauriot.

  • Saranavarren sivu sekä pohjalevyjen lommahtamiset
  • Tukikaaren 218 ja 219 lommahtaminen
  • Portin yläpään ohjausrullan kiinnityskohdan murtuminen
  • Pitkittäisjäykän lommahtaminen

Laivan miehistö ja Macgregor Naviren korjausmiehet korjasivat keulaportin vauriot heti. Alus todettiin täysin merikelpoiseksi korjausten jälkeen ja sai luvan lähteä takaisin merelle. [50]

Karilleajo 1995[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Silja Europa oli matkalla Turusta Tukholmaan 12. tammikuuta 1995, kun se ajautui karille Tukholman saaristossa. Silja Europalla oli tapahtumahetkellä 2 575 matkustajaa. Laivan automaattisen nopeudensäätöjärjestelmän SPEEDPILOT-liitäntäkortin irtoaminen oli syy karilleajolle. Liitäntäkortin irtoaminen aiheutti sen, että SPEEDPILOT siirtyi MANUAL SPEED -moodiin, joka sai virheellisen nopeustiedon 17,62 solmua, joka oli ollut laivan nopeus ennen Tukholman saaristoa. Tästä syystä SPEEDPILOT antoi hälytyksen SP SPEED FAULT ja samalla SPEEDPILOT alkoi vähentämään automaattisesti potkurien lapakulmaa. Mutta koska moodi oli virheellisesti MANUAL SPEED, potkurien lapakulmat menivät nollaan ja aluksesta tuli ohjailukyvytön. Silja Europa ajautui karille kello 04.35. SPEEDPILOT yritettiin saada pois päältä BY-PASS-kytkimellä sekä ottamalla ohjaus konehuoneeseen, mutta SPEEDPILOT pysyi päällä koko ajan. Laivan ohjaus saatiin takaisin toimimaan käyttämällä manuaalista hätäohjausta (KaMeWaN BACK-UP), jolloin SPEEDPILOT saa olla kytkettynäkin, koska hätäohjaus ohittaa SPEEDPILOT-järjestelmän. Laiva irtosi karilta käyttämällä hätäohjausta. Laiva jatkoi karilleajon jälkeen matkaansa Tukholmaan, ja seuraavana päivänä alus meni telakalle korjattavaksi. Alus sai vain vähäisiä vaurioita keulabulbiin. Alus palasi liikenteeseen 19. tammikuuta 1995.[51]

Ongelmia 2009[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Silja Europa sai ohjausvian sunnuntaina 22. marraskuuta 2009. Alus oli matkalla Tukholmasta Turkuun, ja vika havaittiin klo 15:17 Teilin merenselällä Ahvenanmaan saaristossa. Alus olisi ollut välittömässä vaarassa ajautua karille mutta laivan ammattitaitoinen miehistö sai aluksen pysähtymään ajamalla pääkoneita ristiin. Laivan hätäohjausta (KaMeWan BACK-UP) ei pystytty käyttämään, koska peräsinakseli oli mennyt poikki.[52] Silja Europalla oli tapahtumahetkellä 1 373 matkustajaa. Alus ohjattiin karikkoiselta alueelta väljemmille vesille, jossa se kiersi ympyrää lähes vuorokauden ajan. Alusta ohjailtiin keulapotkurien avulla. Vikaa yritettiin korjata koko ajan. Seuraavana aamuna Silja Europan luo saapui hinaaja Ukko, joka kiinnittyi laivan perään ja auttoi sitä etenemään kohti Turkua.[53] Hinaajan mukana saapuneet sukeltajat tutkivat aluksen vikaa Airistolla ja huomasivat vian johtuvan peräsinakselin vaurioitumisesta.[54] Silja Europan piti olla Turussa sunnuntai-iltana kello 19.15, mutta se pääsi perille vasta maanantaina 23. marraskuuta kello 16.30. Alus lähti korjaustelakalle 26. marraskuuta. Alun perin suuntana oli Riika,[55] mutta telakkakäyntiin päätettiin yhdistää muitakin töitä kuin peräsinakselin korjaus ja puolalainen Gdańskin telakka oli siihen sopivampi. Telakoinnin aikana aluksen molemmat peräsinakselit vaihdettiin ja telakalla suoritettiin myös muita huoltotöitä. [56] [57] Korjaustoimenpiteiden ajan Silja Europan korvasi Turku–Tukholma-reitillä M/S Baltic Queen. Silja Europa palasi takaisin liikenteeseen 19. joulukuuta 2009.[58]

M/S Silja Europa saapumassa Maarianhaminaan toukokuussa 2005.

Avunannot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Estonian uppoaminen

Silja Europa oli ensimmäinen vuonna 1994 uponneen autolautta Estonian hätäkutsuun vastannut laiva. Aluksella oli suora radioyhteys Estoniaan. Silja Europa saapui paikalle noin kello 2.30, kun ensimmäinen paikalle tullut laiva, M/S Mariella saapui kello 2.12. Aluksella oli tuolloin helikopterikansi valmiudessa. Silja Europan kapteeni Esa Mäkelä johti pelastustoimia paikan päällä. Alus pelasti yhden ihmisen vedestä, ensimmäinen helikopteri toi alukselle viisi pelastettua ja toinen helikopteri toi yhden loukkaantuneen pintapelastajan.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Silja Europa ja Baltic Princess vaihtavat reittejään (Lehdistötiedote) 8.11.2012. Tallink Silja Line. Viitattu 25.9.2015.
  2. M/S Silja Europa (Laivasto > Silja Linen liikenteessä kulkeneet alukset > M/S Silja Europa) Valkeatlaivat.net. Viitattu 25.10.2015.
  3. a b M/S Europa Fakta om fartyg. Viitattu 24.3.2016. (ruotsiksi)
  4. Björk 2006, s. 125.
  5. Tallink tuo jättilaivan Helsinkiin Kauppalehti. 8.11.2012. Viitattu 4.2.2017.
  6. Itämeren mega-alus palaa Länsisatamaan – Silja Europa piipahti etelän lämmössä Helsingin Uutiset. 3.2.2016. Viitattu 8.5.2017.
  7. Silja Europa Meyer Werft. Viitattu 27.5.2017. (englanniksi)
  8. ^ Designs 93, ISSN 0282-8901, (M/S Silja Europa, PM Give me a pencil any day!)
  9. Björk 2006 s.116-117
  10. Björk 2006 s.125
  11. Björk 2006.
  12. Björk 2006 s.120
  13. Björk 2006, s. 118–120.
  14. Björk 2006.
  15. Silja Europa ja Baltic Princess vaihtavat reittejään 8.11.2012. Tallink Silja Line. Viitattu 5.7.2016.
  16. Baltic Princess siirtyy Suomen lipun alle 9.11.2012. Tallink Silja Line. Viitattu 15.1.2013.
  17. 1992 RoRo Cruise Ferry, 3 600 Plus Passenger Beds -Stock No. S2475 Yachtworld.fi. Viitattu 5.7.2016.
  18. Silja Europa palaa ehkä Itämeren liikenteeseen Turun Sanomat. 22.12.2015. Viitattu 24.12.2015.
  19. Tällainen on Silja Europan korvaaja – katso kuvat! Ilta-Sanomat. 21.7.2014. Viitattu 5.7.2016.
  20. Asuntolaivana toiminut Silja Europa matkalla Suomeen – aloittaa Tallinnan reitillä Iltalehti. 20.1.2016. Viitattu 5.7.2016.
  21. Tallink tuo uudistuneen Silja Europan takaisin Helsinki–Tallinna-reitille 20.1.2016. Tallink Silja Line. Viitattu 5.7.2016.
  22. Uudistunut Silja Europa palasi Helsinki–Tallinna-reitille 14.3.2016. Tallink Silja Line. Viitattu 24.3.2016.
  23. Silja Europa palaa juurilleen – Ei purjehdi vieläkään siniristilipun alla 20.1.2016. Tallinna24.ee. Viitattu 5.7.2016.
  24. Aikataulut Helsinki–Tallinna Tallink Silja Line. Viitattu 26.8.2016.
  25. Tallink-Silja muuttaa laivojensa reittejä joulukuussa Turun Sanomat. 12.9.2016. Viitattu 13.9.2016.
  26. https://www.tallinksilja.fi/erikoisristeilyt
  27. https://www.tallinksilja.fi/riika#risteilyt
  28. https://www.tallinksilja.fi/visby
  29. http://faktaomfartyg.se/europa_1993.htm
  30. http://www.valkeatlaivat.net/index.html
  31. M/S Silja Europa (FIN), oikeanpuoleisen peräsinakselin katkeaminen Ahvenanmaan saaristossa 22.11.2009 (PDF) (s. 45–53) Onnettomuustutkintakeskus. Viitattu 8.2.2017.
  32. Valkeatlaivat.net
  33. a b c d e f g h i j k l M/S Silja Europa, kansikartta Valkeatlaivat.net. Sami Koski. Viitattu 26.9.2015.
  34. Europa – Tallink & Silja Line www.tallinksilja.fi. Viitattu 6.3.2016.
  35. https://www.tallinksilja.fi/medialle/-/cision/expanded-release/37ae375d27f2c4f9
  36. http://www.rantapallo.fi/kthetraveller/2016/03/15/silja-europa-on-vihdoin-taalla-kurkistus-uudistuneeseen-alukseen/
  37. http://www.valkeatlaivat.net/laivasto/siljaeuropa1993/kansikartat/
  38. https://www.tallinksilja.fi/silja-europa#
  39. Issuu: Silja Europa – Cabin Plan (1993) Silja Line. Viitattu 27.5.2017.
  40. Björk. 2006 s. 47, 81-82, 107, 119
  41. https://tietopalvelu.ytj.fi/yritystiedot.aspx?yavain=17278&tarkiste=54D7A1980C7C3F4D8E8B4C7F4C482D29D7A4B2EB&rekhist=True&leihist=false&path=
  42. http://faktaomfartyg.se/europa_1993.htm
  43. Björk 2006 s.125
  44. https://www.tallink.com/annual-reports
  45. http://www.turvallisuustutkinta.fi/material/attachments/otkes/tutkintaselostukset/fi/vesiliikenneonnettomuuksientutkinta/2009/c42009m_tutkintaselostus/c42009m_tutkintaselostus.pdf
  46. Tekniikan maailma nro 9/93
  47. https://magazines.marinelink.com/Magazines/MaritimeReporter/199304/page/90
  48. Turun Sanomat 7. huhtikuuta 2000
  49. Folklandia lyhyesti Pispalan Sottiisi. Viitattu 15.1.2013.
  50. http://turvallisuustutkinta.fi/material/attachments/otkes/tutkintaselostukset/fi/vesiliikenneonnettomuuksientutkinta/1994/mv_tutkintaselostus_39/mv_tutkintaselostus_39.pdf
  51. http://www.turvallisuustutkinta.fi/material/attachments/otkes/tutkintaselostukset/fi/vesiliikenneonnettomuuksientutkinta/vanhemmattutkinnat/FkbFFvIm7/1_1995_Tutkintaselostus.pdf
  52. http://www.turvallisuustutkinta.fi/material/attachments/otkes/tutkintaselostukset/fi/vesiliikenneonnettomuuksientutkinta/2009/c42009m_tutkintaselostus_1/c42009m_tutkintaselostus_1.pdf
  53. Silja Europa lähti kohti Turkua. Turun Sanomat, 23.11.2009. TS-Yhtymä. Artikkelin verkkoversio Viitattu 3.10.2012.
  54. Nieminen, Jamie: Silja Europa ainakin viikon poissa liikenteestä. Turun Sanomat, 23.11.2009. TS-Yhtymä.
  55. Silja Europa lähti korjaustelakalle Riikaan. Turun Sanomat, 26.11.2009. TS-Yhtymä. Artikkelin verkkoversio Viitattu 3.10.2012.
  56. http://www.remontowa.com.pl/index.php?n=529
  57. Silja Europan peräsinvika korjataankin Puolassa. Turun Sanomat, 29.11.2009. TS-Yhtymä. Artikkelin verkkoversio Viitattu 3.10.2012.
  58. Silja Europa palaa reitilleen. Turun Sanomat, 18.12.2009. TS-Yhtymä. Artikkelin verkkoversio Viitattu 3.10.2012.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]