Tämä on lupaava artikkeli.

M/S Viking Grace

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
M/S Viking Grace
M/S Viking Grace Ruissalon edustalla 9. kesäkuuta 2013
M/S Viking Grace Ruissalon edustalla 9. kesäkuuta 2013
Tyyppi matkustaja-autolautta
Nykyinen reitti

TurkuLångnäsTukholma,

TukholmaMaarianhaminaTurku
Lippuvaltio Suomen lippu Suomi
Kotipaikka Maarianhamina
IMO-numero 9606900
MMSI-numero 230629000
Tunnuskirjaimet OJPQ
Omistaja Viking Line
Rakennustelakka STX Finland, Pernon telakka, Turku, Suomi
Tilattu 25. lokakuuta 2010
Kölinlasku 6. maaliskuuta 2012
Vesillelasku 10. elokuuta 2012
Tekniset tiedot
Kansien määrä 12
Pituus 218 m
Leveys 31,8 m
Syväys 6,8 m
Bruttovetoisuus 57 600 brt
Koneisto 4 × Wärtsilä 8L50DF -dieselmoottoria
Koneteho 30 400 kW
Akseliteho 7,6 MW
Nopeus 22 kn
Hyttipaikkoja 2 980
Hyttejä 880
Matkustajia 2 800
Miehistö n. 200
Lähteet [1][2]
Viking Grace Tukholman saaristossa.
Viking Grace Pernon telakalla 11. elokuuta 2012.
Viking Gracen komentosilta Pernon telakalla 11. elokuuta 2012.

M/S Viking Grace on suomalaisen Viking Line -varustamokonsernin matkustaja-autolautta. Laiva rakennettiin Turussa STX Finlandin Pernon telakalla. Viking Grace sijoitettiin M/S Isabellan tilalle Turusta illalla lähtevälle Turku–LångnäsTukholma ja Tukholmasta aamulla lähtevälle Tukholma–Maarianhamina–Turku -reitille.[3] Aluksen toisena päällikkönä toimii merikapteeni Henrik Grönvik.[4]

Viking Line ja STX Finland tekivät laivan (telakan projektinumero NB 1376)[5] rakentamisesta aiesopimuksen 25. lokakuuta 2010 ja sopimus astui voimaan 22. joulukuuta 2010. Sopimushinta oli noin 240 miljoonaa euroa ja laiva toimitettiin tammikuussa 2013. Sopimus sisältää lisäksi option lisälaivasta.[6][7] Laivan toteuttaminen vaati 2 600 henkilötyövuotta.[7]

Alus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alus on suurista matkustaja-aluksista kaikkien aikojen ympäristöystävällisin. Laiva käyttää polttoaineenaan nesteytettyä maakaasua (LNG), jonka päästöt ilmaan ovat vähäiset.[8] LNG:n päästöinä ei synny käytännössä lainkaan rikkidioksidia (SO2) eikä pienhiukkasia. Lisäksi typenoksidipäästöt (NOx) vähenevät noin 90 prosenttia ja hiilidioksipäästöt noin 20 prosenttia verrattuna öljystä jalostetun polttoaineen käyttöön.[9] Lisäksi se käyttää uudenlaista meriliikenteen kaasuöljyä (MGO, Marine gas oil),[3] kunnes LNG-terminaalit saadaan valmiiksi.[10] Tavoitteena on, että kaasua voisi tankata sekä Turusta että Tukholmasta. Alus pystyy yhdellä tankkauksella kulkemaan kaksi–kolme päivää.[3] Myös laivan aallonmuodostus ja äänimelu on minimoitu, koska se on suunniteltu kulkemaan saaristossa.[8] Viking Linen toimitusjohtaja Mikael Backmanin mukaan Viking Gracessa on Itämeren alusten suurimmat näköalaikkunat. Laivan yleiset tilat ovat laidoilla ja niistä on laajat näkymät ulos.[3]

Kansikuvaus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viking Gracen kansikartta.

  • Kansi 12: Aurinkokansi, touko–elokuussa avoinna ulkokansibaari.[11]
  • Kansi 11: Oscar á la carte, Seamore Champagne Lounge, Wine Shop Arcade, Frank’s Casual Dining, leikkihuone, Spa Wellness ja Club Vogue (yläkerta).
  • Kansi 10: Buffet Aurora, Arcade, Sweet & Salty Cafe, Retro Bar & Dancing, Rockmore Bar, leikkihuone, kasino, aurinkokansi ja Club Vogue (yläkerta).
  • Kansi 9: PRM-, ID2-, SH3- ja IP2-luokkien hyttejä, Shopping World, Victoria’s Secret, Teens, Arcade, infopiste ja kokoustilat, komentosilta.
  • Kansi 8: SU1-, SU2-, PRM-, SD2-, ID2-, S4-, I4-, I2-, IH4- ja IP2-luokkien hyttejä.
  • Kansi 7: SU3-, SU4-, PRM-, SD2-, ID3-, S4-, I4-, I2-, IH4-, S4R- JA I4R-luokkien hyttejä, maihin- ja laivaannousu.
  • Kansi 6: SD2-, ID2-, S4-, I4-, IH4-, DH4-, SH4-, SF6- ja IF6-luokkien hyttejä, maihin- ja laivaannousu.
  • Kansi 5: S4-, I4-, IP2- ja Driver-luokkien hyttejä, autokansi.
  • Kansi 4: Autokansi (alas laskettava henkilöautohylly).
  • Kansi 3: Autokansi.
  • Kansi 2: Konehuone ja miehistön tiloja.
  • Kansi 1: Konehuone ja miehistön tiloja.

Hytit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aluksen perässä sijaitsee kaksikerroksinen yökerho Club Vogue. Yökerhoon mahtuu yli 1 000 asiakasta ja alakerroksessa on esiintymislava, jossa on 50 m2:n LED-seinä.

Viking Gracen myötä Viking Line on muuttanut hyttiluokkien nimet perinteisistä kirjainlyhenteistä nimistä uusiin kuvailevimpiin nimiin. Nimet on muutettu hiljalleen myös muilla Viking Linen aluksilla. Kaikissa hyteissä on WC, suihku ja TV. Invahyttien ja sviittien ovileveys on 89 cm, muiden hyttien ovileveys on 64 cm.[12]

  • Sviitti (SU1, SU2, SU3, SU4): 4 erilaista sviittiä parivuoteella sekä vuodesohvalla erikoisaamiaisen kera 4 hengelle. Lisäksi jääkaappi virvokkeineen. Joissain sviiteissä myös poreamme. Pinta-ala 41–45 m².
  • Premium (PRM): Tasokkaampi hytti suurella ikkunalla 4 hengelle parivuoteella ja vuodesohvalla. Jääkaappi virvokkeineen ja erikoisaamiainen sisältyvät hintaan. Pinta-ala 13,8 m².
  • Seaside Double (SD2): Tilava ikkunallinen 2 hengen hytti. Parivuode. Pinta-ala 9,7 m².
  • Seaside Four (S4): Ikkunallinen 4 hengen hytti. 2 ala- ja 2 ylävuodetta. Pinta-ala 9,4–9,7 m².
  • Seaside Four R (S4R): Ikkunallinen 4 hengen hytti ilman kokolattiamattoa. 2 ala- ja 2 ylävuodetta. Pinta-ala 9,4 m².
  • Seaside Family (SF6): Kahden erillisen hytin yhdistelmä enintään 6 hengen perheelle (vähintään 1 aik. + 2 lasta). Väliovi. Toisessa hytissä parivuode ja toisessa 2 erillistä alavuodetta ja 2 ylävuodetta. Pinta-ala 19,4 m².
  • Inside Double (ID2): Ikkunaton 2 hengen hytti. Parivuode. Pinta-ala 9,4–9,7 m².
  • Inside Double Three (ID3): Ikkunaton 3 hengen hytti. 1 parivuode ja 1 ylävuode. Pinta-ala 9,7 m².
  • Inside Four (I4): Ikkunaton 4 hengen hytti. 2 ala- ja 2 ylävuodetta. Pinta-ala 9,4–9,7 m².
  • Inside Four R (I4R): Ikkunaton 4 hengen hytti ilman kokolattiamattoa. 2 ala- ja 2 ylävuodetta. Pinta-ala 9,5 m².
  • Inside Two (I2): Ikkunaton 2 hengen hytti. 2 alavuodetta. Pinta-ala 9,4 m².
  • Inside Family (IF6): Kahden erillisen hytin yhdistelmä enintään 6 hengen perheelle (vähintään 1 aik. + 2 lasta). Väliovi. Toisessa hytissä parivuode ja toisessa 2 erillistä alavuodetta ja 2 ylävuodetta. Pinta-ala 19,4 m².
  • Seaside HC Four (SH4): Ikkunallinen 4 hengen hytti. Suunniteltu liikuntarajoitteisille. 2 ala- ja 2 ylävuodetta. Pinta-ala 17,5 m².
  • Inside HC Four (IH4): Ikkunaton 4 hengen hytti. Suuniteltu liikuntarajoitteisille. 2 ala- ja 2 ylävuodetta. Pinta-ala 14 m².
  • Double HC Four (DH4): Ikkunallinen hytti 4 hengelle. Suunniteltu liikuntarajoitteisille. 1 parivuode + 1 ala- ja ylävuode. Pinta-ala 19,1 m².
  • Seaside HC Three (SH3): Ikkunallinen 3 hengen hytti. Suunniteltu liikuntarajoitteisille. 2 alavuodetta ja 1 ylävuode. Pinta-ala 12,2–12,8 m².
  • Inside Piccolo Two (IP2): Pieni ikkunaton hytti 2 hengelle. 1 ylä- ja alavuode. Pinta-ala 5,5 m².
  • Driver: Pieni ikkunaton hytti 2 hengelle. 1 ylä- ja alavuode. Pinta-ala 5,4 m².

Tekniset tiedot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaksi 200 kuutiometrin LNG-säiliötä sijaitsevat aluksen peräkannella autokannen yläpuolella.

Suunnittelusta sopimukseen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viking Line oli jo pitkään suunnitellut uusia aluksia Turun ja Tukholman väliselle reitille.[15] Reitillä ovat liikennöineet 1980-luvun lopulla rakennetut M/S Isabella ja M/S Amorella.

Viking Line kehitteli Turku–Maarianhamina–Tukholma reitille kehittyneitä teknillisiä ratkaisuja. Teknisen johtajan Kaj Janssonin mukaan tarkoituksena oli suunnitella nopeita kapearunkoisia aluksia, jotka kulkisivat kevyesti vedessä ja joiden ympäristövaikutukset olisivat vähäiset.[16]

Viking Line neuvotteli jo vuonna 2009 suomalaisen maakaasuyhtiö Gasum Oy:n kanssa LNG:n käyttämisestä uuden aluksen polttoaineena. Silloinen Viking Linen toimitusjohtaja Nils-Erik Eklund sanoi LNG:n olevan tulevaisuuden polttoaine laivaliikenteessä ja että Viking Line on tutkinut sitä jo kauan. Vielä vuonna 2009 Eklund ei halunnut kommentoida tuleeko uusi laiva käyttämään LNG:tä, muun muassa sen hintakehityksen takia. Hän kuitenkin painotti, että LNG tarjoaa huomattavat ympäristöystävälliset edut. LNG:tä varten rakennettaisiin LNG-terminaali Naantaliin tai Turun Pansion sataman alueelle.[17]

Tammikuussa 2010 Mikael Backman kertoi Viking Linen käyvän neuvotteluita yhdeksän telakan kanssa. Tarjouspyyntöihin odotettiin vastauksia kevään aikana. Samassa haastattelussa Backman sanoi Viking Linen päättävän tilauksesta vuoden 2010 aikana. Hän kuitenkin korosti, ettei tarkoituksena ole rakentaa M/S Amorellan tyyppistä alusta, vaan täysin erilainen ja huomattavasti suurempi. Myös laivojen suurenemisen takia Turun ja Tukholman terminaaleissa tultaisiin tekemään laajennustöitä, jotta ne pystyisivät toimimaan lisääntyneiden matkustajamäärien myötä.[18] Turun terminaalin toista kerrosta laajennettaisiin, matkustajasiltoja nostettaisiin ja satamaan tulisi mahdollisesti uusi pysäköintitalo.[3] Backman myös kertoi Viking Linen valitsevan Turun telakan mielellään, vaikka hinta olisi korkeampi kuin kilpailijamaiden telakoilla. Tosin kilpailijamaiden telakoiden saamat tuet antavat niille etulyöntiaseman hintakilpailussa.[18]

Viking Line tiedotti 3. kesäkuuta 2010, ettei se ole saanut tyydyttävää tarjousta telakoilta, joille se jätti tarjouspyynnön.[19] Etenkin Turun telakalla tieto otettiin raskaasti, sillä Viking Linellä oli käytännössä kaksi vaihtoehtoa: tilata Turun telakalta tai ei ollenkaan. Arvioiden mukaan Viking Line olisi saanut valtavan imagotappion tilaamalla laivansa ulkomailta. Uusi laivatilaus ei olisi kuitenkaan täyttänyt Turun telakan kapasiteettia sen luovutettua lokakuussa 2010 silloisen viimeisen laivatilauksen, M/S Allure of the Seasin, mutta olisi kuitenkin pitänyt sen toiminnassa ja alihankkijaverkoston kunnossa.[20] Backmanin mukaan alukset tultaisiin yhä hankkimaan, mutta ei ole tietoa, kuinka pitkälle tilaus lykkääntyisi.[21]

Viking Linen mukaan hinta ei kuitenkaan ollut lähelläkään kohdallaan millään telakoista. Telakoiden olemattoman kysynnän takia toimitushintojen piti olla kohtuullisia, ja valtion tukipaketin piti tasata hintaeroja kaupan osapuolien välillä. Viking Line tarvitsi uutta kalustoa vanhan tilalle, ja varustamoiden välisen kilpailutilanteenkin piti suosia laivatilauksia. Tästä huolimatta tilausta ei tuolloin syntynyt.[20]

Mikael Backman kertoi Viking Linen jättäneen uuden tilauksen STX Finlandille hyväksyttäväksi kesäkuussa 2010. Tuolloin mukana oli vielä kaksi telakkaa neuvotteluissa.[22]

Laivasta sopimus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viking Line ja STX Finland tekivät aiesopimuksen 25. lokakuuta 2010 laivan rakentamisesta. Viking Linen mukaan sopimus on vielä riippuvainen Suomen valtion ympäristötuesta.[23] 26. lokakuuta 2010 Suomen hallituksen lisäbudjettineuvotteluissa ei tehty tukemispäätöstä Viking Linen alustilauksesta. Pääministeri Mari Kiviniemen mukaan tuen antamisvaltuutta jatketaan vuoden 2011 puolelle, mutta mahdolliset päätökset tehdään talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa.[24] STX Finlandin toimitusjohtaja Juha Heikinheimo kertoi, että aluksen konseptisuunnittelutyötä oli tehty jo pitkään. Hänen mukaansa varsinainen suunnittelutyö alkoi heti sopimuksen varmistuttua. Viking Line kävi myös neuvotteluita Gasumin kanssa kaasun toimittamisesta Turkuun ja Tukholmaan. Laivatilaus oli myös kiinni Gasumin kanssa käytävien neuvotteluiden lopputuloksesta.[22]

21. joulukuuta 2010 Suomen hallituksen raha-asiainvaliokunta puolsi liikenne- ja viestintäministeriön ympäristötukipäätöstä. Viking Linelle myönnettiin 28 miljoonan euron tuki alusten ympäristönsuojelua parantaviin investointeihin eli uuden aluksen rakentamiseen.[25] Tukiohjelma vaati kuitenkin vielä Euroopan unioinin komission hyväksyntää sille ja Viking Linen tukihakemukselle.[6] Tuki maksettaisiin Viking Linelle, kun alus on luovutettu sille ja merkitty kauppa-alusluetteloon, kuitenkin aikaisintaan vuonna 2012.[25]

Seuraavana päivänä 22. joulukuuta Viking Line ja STX Finland ilmoittivat laivanrakennussopimuksen astuneen voimaan. Sopimusehtoihin kuului muun muassa ympäristötuen saaminen.[6] Backman kertoi myös Viking Linen käyvän neuvotteluja polttoaineen toimittamiseksi uudelle alukselle kolmen suomalaisyhtiön sekä ruotsalaisen AGAn kanssa.[26]

Rakentaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viking Grace Pernon telakan varustelulaiturissa 11. elokuuta 2012.

Aluksen rungon rakentaminen aloitettiin Turun telakalla 28. syyskuuta 2011, kun Viking Linen toimitusjohtaja Mikael Backman aloitti laivan teräksentuotannon.[27] Aluksen nimestä järjestettiin vuodenvaihteessa 2011–2012 avoin kilpailu, jonka voittajaksi Viking Linen johto valitsi 17. helmikuuta 2012 Viking Gracen. Yhtiön mukaan nimi edustaa tyyliä, designia ja tunnelmaa.[28] 6. maaliskuuta 2012 tapahtui Viking Gracen kölinlasku, jossa aluksen köli laskettiin yhdeksän vuonna 2012 lyödyn kolikon päälle. Kolikot ovat Suomenlinnan juhlasarjaa ja sisältävät koko kolikkosarjan 2 €, 1 €, 50 s, 20 s, 10 s, 5 s, 2 s ja 1 s sekä Suomenlinnan juhlarahan. Kun runko oli valmis ja alus valmiina vesillelaskuun, kolikot nostettiin ja hitsattiin kiinni aluksen mastoon.[29] 10. toukokuuta 2012 Viking Line ilmoitti, ettei se aio tilata Viking Gracelle sisaralusta, joten Viking Grace jäänee toistaiseksi uniikiksi yhtiön laivastossa.[30] Viking Grace laskettiin vesille Turun telakalla perjantaina 10. elokuuta.[31] Altaan täyttö aloitettiin 10. elokuuta 2012, mutta aluksi vettä laskettiin vain tukipilarien yläpäähän asti ja aluksen vedenpitävyys tarkistettiin. 11. elokuuta 2012 puolenpäivän aikoihin alus siirrettiin varustelulaituriin.

22. ja 23. marraskuuta 2012 välisenä yönä laivalla havaittiin vesivahinko, joka johtui painolastivesiventtiilin pettämisestä. Tämän vuoksi yhteen konehuoneen osastoon pääsi noin metrin korkuinen kerros vettä. Vesi saatiin kuitenkin pumpattua pois aluksesta laivan omien palomiesten havaittua vuodon yöllä, eikä alukselle aiheutunut vaaraa.[32]

Neitsytristeily[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aluksen neitsytristeily järjestettiin 13.–15. tammikuuta 2013. Viking Line myi risteilylle all inclusive -pakettia, joka sisälsi hytin, ruoat, juomat ja erikoisohjelmaa. Ennen risteilyn alkamista järjestettiin laivan kastetilaisuus.[33] Risteily myytiin nopeasti loppuun.[34] Tavallisten asiakkaiden lisäksi risteilylle osallistuivat Viking Linen johtoryhmä ja hallitus sekä kutsuvieraita.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. M/S Viking Grace -esite (PDF) 2015. Viking Line. Viitattu 23.6.2015.
  2. Yle Uutiset 6.3.2012
  3. a b c d e Enkvist, Liisa: Ensimmäinen laiva korvaa Isabellan. Turun Sanomat, 26.10.2010, 106. vsk, s. 12. Turku: TS-Yhtymä Oy.
  4. Grönvik, Henrik: First day at a new job! M/S Viking Grace / technology blog. 1.12.2011. Viking Line. Viitattu 6.4.2012.
  5. Viking Linen vuosikertomus 2009–2010 (PDF) Viking Line Abp. Viitattu 4.8.2015.
  6. a b c Backman, Mikael: Viking Line tilaa uuden laivan (Lehdistötiedote) 22.12.2010. Maarianhamina: Viking Line Abp. Viitattu 23.12.2010.
  7. a b Viking Line tilaa uuden laivan Suomen ja Ruotsin välille Helsingin Sanomat. 25.10.2010. Viitattu 30.10.2010.
  8. a b Viking Line tilaa laivan Turusta Turun Sanomat. 25.10.2010. Viitattu 30.10.2010.
  9. Report Sulphur Requirement (PDF) EMSA. Viitattu 4.8.2015.
  10. Hyvönen, Veijo: Gasum rakentaisi LNG-terminaalin parissa vuodessa. Turun Sanomat, 26.10.2010, 106. vsk, s. 12. Turku: TS-Yhtymä Oy.
  11. Viking Grace – Kesäkannet Viking Line. Viitattu 6.8.2015.
  12. M/S Viking Grace hytit Viking Line. Viitattu 4.8.2015.
  13. a b c d e f g h Backman, Mikael: M/S Viking Grace luovutettu Viking Linelle (Lehdistötiedote) 10.1.2013. Maarianhamina: Viking Line. Viitattu 16.3.2013.
  14. Faktoja M/S Viking Gracesta (Main particulars) 15.8.2012. Viking Line. Viitattu 28.1.2013. (englanniksi)
  15. Enkvist, Liisa: Mikael Backman tuo ruotsinlaivoille villejä ideoita Karibian risteilijöiltä Turun Sanomat. 16.6.2009. Viitattu 30.10.2010.
  16. Sjöström, Pär-Henrik: ”Ensimmäinen uudisrakennus 18 vuoteen”, Tie meren yli – Uranuurtajasta markkinajohtajaksi, s. 197 ja 198. Göteborg: Breakwater Publishing AB, 2009. ISBN 978-91-977697-9-2.
  17. Gasum hahmottelee terminaalia ruotsinlaivoja varten Turun Sanomat. 19.12.2009. Viitattu 30.10.2010.
  18. a b Viking Linen laivatilaus jo pitkällä Turun Sanomat. 19.1.2010. Viitattu 30.10.2010.
  19. Backman, Mikael: Viking Line ei ole saavuttanut tyydyttävää neuvottelutulosta telakoiden kanssa (Lehdistötiedote) 3.6.2010. Marianhamina: Viking Line. Viitattu 30.10.2010.
  20. a b Iso pettymys tekakalle Turun Sanomat. 4.6.2010. Viitattu 30.10.2010.
  21. Viking Line ei tilaakaan uusia aluksia 3.6.2010. Helsingin Sanomat. Viitattu 30.10.2010.
  22. a b Enkvist, Liisa: Risteilylautan tilaus pelasti Turun telakan. Turun Sanomat, 26.10.2010, 106. vsk, s. 11. Turku: TS-Yhtymä Oy.
  23. Backman, Mikael: Aiesopimus (Lehdistötiedote) 25.10.2010. Maarianhamina: Viking Line Abp. Viitattu 30.10.2010.
  24. Työllisyyden parantamiseen lisää 66 miljoonaa euroa Helsingin Sanomat. 26.10.2010. Viitattu 30.10.2010.
  25. a b Liikenne- ja viestintäministeriö myöntää 30 miljoonaa euroa alusten ympäristönsuojelua parantaviin investointeihin 21.12.2010. Liikenne- ja viestintäministeriö. Viitattu 23.12.2010. (suomeksi) (ruotsiksi)
  26. Risteilylautan tilaus tuo työtä Turun telakalle Turun Sanomat. 22.12.2010. Viitattu 23.12.2010.
  27. Viking Linen uuden matkustaja-aluksen NB 1376:n rakennustyö alkamassa 28.9.2011. Viking Line. Viitattu 2.8.2012.
  28. Uuden laivan nimeksi M/S Viking Grace 17.2.2012. Viking Line. Viitattu 2.8.2012.
  29. Viking Linen uudisrakennuksen M/S Viking Gracen kölinlasku 6.3.2012. Viking Line. Viitattu 2.8.2012.
  30. Viking Grace ei saa sisaralusta 10.5.2012. Viking Line. Viitattu 2.8.2012.
  31. Viking Linen uusin laiva laskettiin vesille – matkan varannut jo 75 000 matkustajaa 10.8.2012. mtv.fi. Viitattu 24.10.2012.
  32. Vikingin uusi risteilijä hörppäsi noin metrin merivettä Ilta-Sanomat. 23.11.2012. Viitattu 25.11.2012.
  33. M/S Viking Grace Maiden Voyage Viking Line. Viitattu 24.10.2012.
  34. Viking Graceen myyty jo 180 000 matkaa Turun Sanomat. Viitattu 26.10.2012.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]