Katajanokan kanava
Katajanokan kanava sijaitsee Helsingissä, ja se erottaa Katajanokan kaupunginosan Helsingin kantakaupungista. Sen pituus on 150 metriä, ja se valmistui 1840-luvulla Eteläsataman ja silloisen Pohjoissataman välille. Kanava toimii Katajanokan ja Kruununhaan kaupunginosien rajana.
Kanavassa on 0,0 metrin kulkusyvyyttä osoittava merkki, ja sen läpi voi liikennöidä vain soutuveneillä ja kanooteilla. Kanavan ylittää nykyisin neljä siltaa.
Rakentaminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Katajanokka oli alun perin niemi, mutta jo vuonna 1749 Augustin Ehrensvärd esitti suunnitelman, jossa niemi oli eroteltu mantereesta kanavalla.[1] Seuraavaksi se esiintyi Anders Kocken[2] ja Johan Albrecht Ehrenströmin 1810-luvun asemakaavoissa sekä Carl Ludvig Engelin vuoden 1832 kaavassa.[3] Ajankohtaiseksi kanavan toteuttaminen tuli 1830-luvulla, kun Heidenstrauchin kauppiaskartano eli nykyinen Presidentinlinna lunastettiin Venäjän keisareiden Suomen palatsiksi ja sen ympäristöä haluttiin kaunistaa.[4] Kanavan ja sen ylittävän sillan rakentaminen hyväksyttiin vuonna 1838,[4] ja se kaivettiin lopulta 1830- ja 1840-lukujen vaihteessa.
Kanavan rakentamisessa käytettiin Suomenlinnan siviilivankeja, jotka tuotiin joka päivä proomuilla työmaalle. Urakka valmistui vuonna 1844,[5] ja kanavan yli rakennettiin puinen silta. Kanavaa uudistettiin vuosien 1862–1866 välillä, ja puusilta korvattiin rautasillalla.[6]
Sillat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuonna 1895 kanavan yli rakennettiin satamaradan kääntösilta. Jalankulkijat alkoivat käyttää sitä niin paljon, että kaupunki huolestui ja 1920-luvulla rakennutti metallirunkoisen ja lankkukantisen kävelysillan kääntösillan pohjoispuolelle.[7] Kääntösilta vaihdettiin kiinteään siltaan vuonna 1969.[8] Satamarata purettiin 1980-luvulla, ja rautatiesilta korvattiin uudella jalankulkusillalla vuonna 1992. Samalla purettiin 1920-luvun kävelysilta.[9]
Kanavan ylittävästä 1860-luvun sillasta tuli vuosisadan loppuun mennessä liikenteen tarpeisiin liian kapea. Vuonna 1904 ehdotettiin uutta siltaa suoraan Pohjoisesplanadin jatkeeksi, mutta tuolloin tyydyttiin vain leventämään vanhaa siltaa.[10] Uudempi ajoneuvoliikenteelle tarkoitettu silta Pohjoisesplanadilta Katajanokanlaiturille rakennettiin vuonna 1992.[9]
Täyttösuunnitelmat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kun Kauppatorin ympäristön rooli liikenteen pääväylänä kasvoi 1900-luvulla, Katajanokan kanavan täyttämisestä tuli asemakaavasuunnittelun lähtökohta. Kaupunginvaltuusto hyväksyi kanavan täyttämisen vuoden 1942 lopulla. Käytännön toimiin ei kuitenkaan ryhdytty vielä 1950- ja 1960-luvuillakaan. Viimeisimpänä kanavan täyttämistä ehdotettiin Alvar Aallon vuoden 1960 liikennejärjestelysuunnitelmassa. 1950-luvun suunnitelmiin kuuluivat myös sisemmän Kolera-altaan täyttäminen sekä Presidentinlinnan edustalla olevan Linnanaltaan ja Vanhan kauppahallin kaakkoispuolella sijaitsevan Vironaltaan täyttötyöt.[11]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Björkman, Sten: Kauppatorin alue: Rakennushistoriallinen selvitys. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto, 1986. ISBN 951-771-614-1
- Suomen kanavat: Helsingin kanavat (Arkistoitu – Internet Archive)
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Katajanokan kanavaterminaalin alue / asemakaavahistoria, rakennushistoria ja kaupunkikuvan kehitys 1.3.2010. Helsingin kaupunki. Viitattu 8.5.2023.
- ↑ Björkman 1986, s. 11
- ↑ Meurman, Otto-Iivari: ”Piirteitä Helsingin asemakaavan historiasta”, Helsingin asemakaavahistoriallinen kartasto. (Toimitus: Olof Stenius) Helsinki: Pro Helsingfors -säätiö, 1969.
- 1 2 Björkman 1986, s. 22
- ↑ Jaatinen, Carina; Lindh, Tommi & Lunkka, Hannu: Helsingin kantakaupungin rakennuskulttuuri – Katajanokan kaupunginosan inventointi, s. 12. (Helsingin kaupunginmuseon tutkimuksia ja raportteja 2/1998) Helsingin kaupunginmuseo. ISBN 951-718-174-4 Verkkoversio (PDF).
- ↑ Katajanokan Tulli- ja pakkahuone / Rakennushistoriaselvitys, s. 8. Helsingin kaupunki, 2022. ISBN 978-952-7417-89-8 Verkkoversio (PDF) Viitattu 8.5.2023.
- ↑ Björkman 1986, s. 47
- ↑ Nummelin, Markku: Helsingin satamaradat. Resiina, 1994, nro 1, s. 11.
- 1 2 Kauppatori | Kaupunkirakennehistorian selvitys (PDF) (s. 58–59) 2016. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto. Arkistoitu 7.4.2023. Viitattu 20.7.2025.
- ↑ Björkman 1986, s. 35
- ↑ Björkman 1986, s. 51
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Katajanokan kanava Wikimedia Commonsissa
