Siirry sisältöön

Korkeasaari

Wikipediasta
Tämä artikkeli käsittelee Helsingissä sijaitsevaa saarta. Korkeasaaren eläintarhasta on erillinen artikkeli. Muita Korkeasaaria on täsmennyssivulla.
Korkeasaari

Korkeasaaren kallioista rantaa ja näkötorni.

Muut nimet
Högholmen
Sijainti
Vesialue
Merialue
Pinta-ala
0,22 km²
Kartta

muokkaa - muokkaa wikitekstiä - muokkaa WikidataaTietolaatikon dokumentaatio

Korkeasaari (ruots. Högholmen) on kallioinen 22 hehtaarin kokoinen saari Kruunuvuorenselän pohjoisosassa. Saarella sijaitsee sen mukaan nimetty Korkeasaaren eläintarha.

Korkeasaareen pääsee ympäri vuoden siltaa pitkin. Kruunusiltojen osana Korkeasaaren pohjoisrannalle toteutetaan uutta julkista tilaa, jonne pääsee myös ilman vierailua eläintarhassa. [1]

Yhdessä viereisen Mustikkamaan ja muutamien pienempien saarten kanssa Korkeasaari muodostaa Mustikkamaa–Korkeasaari-nimisen kaupunginosan.

Historiaa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuppikivi Korkeasaaressa

Korkeasaaresta on löytynyt pääkaupunkiseudun ensimmäinen kuppikivi. Sen löysi vuonna 2013 harrastaja-arkeologi. Arkeologian lehtori Antti Lahelma arvioi sen juontuvan sijaintinsa ja sijaintikorkeutensa perusteella pronssikauteen, mahdollisesti 3 500 vuoden taakse. Suomessa kuppikivet ovat yleensä rautakaudelta ja lähellä viljelysmaita. Kivi on sattumalta paikalla, johon on suunniteltu metsäluonnon teema-aluetta, ja kivelle suunnitellaan siihen kunniapaikkaa.[2]

Korkeasaaren ravintola 1900-luvun vaihteessa.

Korkeasaari oli jo kauan ennen eläintarhan perustamista helsinkiläisten virkistyskäytössä.[3] Juhana-herttua oli luovuttanut saaren kaupunkilaisten käyttöön erityisoikeuskirjalla 3. elokuuta 1569 useiden muiden saarten joukossa. Helsinkiläiset käyttivät saarta aluksi lähinnä kalastuspaikkana ja laidunmaana. 1800-luvun alussa saari oli kaupungin puutavaran varastopaikka.

Krimin sodan aikana Korkeasaari joutui sotilasviranomaisten valvontaan. Pitkällisen, muun muassa lehdistössä käydyn polemiikin jälkeen saari vapautui sotilaskäytöstä Helsingin kaupungille 1864. Saarelle järjestettiin pian säännöllinen höyrylaivaliikenne, rakennettiin ravintola, tanssilava, keilarata ja keittokatoksia. Saaresta tuli suosittu retkeilykohde.

Kun Korkeasaari vuokrattiin 1. toukokuuta 1883 kymmenen vuoden sopimuksella Helsingin Anniskeluyhtiölle, yhtiö aloitti heti saaren kunnostustyöt. Saarelle suunniteltiin tieverkosto ja istutukset kaupunginpuutarhuri L. A. Jernströmin johdolla. Arkkitehti Theodor Höijerin suunnittelema koristeellinen huvilatyylinen kesäravintola valmistui 1884. Seuraavina vuosina valmistuivat laivamatkustajien odotushuone, paviljonki, pesutupa ja puutarhurin asunto. [4]

Korkeasaaren eläintarhan perustaminen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Korkeasaaren eläintarha

Anniskeluyhtiö perusti Korkeasaareen vuonna 1889 Korkeasaaren eläintarhan, joka on yhä toiminnassa. Arkkitehti Frithiof Mieritz suunnitteli eläintarhaan sen alkuvuosina useita rakennuksia, ja myös myötävaikutti eläintarhan perustamiseen lahjoittamalla Anniskeluyhtiölle kaksi karhunpentua, joita varten hän suunnitteli Korkeasaaren ensimmäisen karhulinnan.[5]

Kruunusillat-hanke

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Kruunusillat

Elokuussa 2016 Helsingin kaupunki päätti toteuttaa Kruunusillat-hankkeen, jonka linjaus kulkee Korkeasaaren pohjoisrantaa pitkin. [6] Hankkeeseen kuuluvien siltoje rakentaminen alkoi vuonna 2021.[7][6]

Samassa yhteydessä Korkeasaaren pohjoisrannalle toteutetaan uusi julkinen tila, Mischan ja Maschan aukio, joka on nimetty Korkeasaaren ensimmäisten karhujen mukaan. Aukiolle rakentuu myös eläintarhan uusi sisäänkäyntirakennus. Lisäksi aukion itäpuolelle rakennetaan Mieritzinranta, joka on saanut nimensä Hylkysaarella asuneen arkkitehdin Johann Wilhelm Friedrich Mieritzistä.[6]

Siltayhteydet mantereelle ja muihin saariin

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Korkeasaarensilta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Korkeasaaren ja Mustikkamaan välille valmistui 4,6 metriä leveä silta vuonna 1974. Vuosituhannen vaihteessa sillan kestävyyden ei katsottu enää riittävän eläintarhan huoltoliikenteelle, ja vanha silta purettiin. Uusi silta valmistui vuonna 2003 edellisen länsipuolelle, ja vanha silta purettiin. Nykyinen Korkeasaarensilta on kahdeksan metriä leveä ja yli 240 metriä pitkä. Se on teräspalkkisilta, jonka kansirakenne on betonia. Jalankulku, pyöräily ja yhteen suuntaan kerrallaan mahdollinen moottoriajoneuvoliikenne on erotettu sillalla omille kaistoilleen. [8][9] Kruunusilloista johtuvien muutosten vuoksi ajorata ja jalankulun sekä pyöräilyn väylä vaihtavat keskenään paikkaa. Moottoriajoneuvoliikenne on sallittu vain Korkeasaaren huoltoliikenteelle ja takseille. Ajoa ohjataan liikennevaloilla ja puomilla.[1]

Finkensilta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Finkensilta
Osana Kruunusillat-hanketta Korkeasaaren ja Kalasataman eteläkärjen eli Nihdin välille rakennettiin uusi silta, Finkensilta. Se on nimetty Korkeasaaren ensimmäisen jääkarhun Finken mukaan. Silta avautui eläintarhan vierailijoille elokuussa 2025.[10][11] Sillan pituus on noin 300 metriä ja se on 18 metriä leveä. Jalkakäytävät ovat sillan molemmilla puolilla, jonka lisäksi sillan pohjoisreunalla on kaksisuuntainen pyörätie. Keskellä kulkee raitiotie, jossa on tarkoitus aloittaa liikennöinti vuonna 2027. [12]
Kruunuvuorensilta, vasemmassa reunassa Korkeasaaren alueeseen kuuluva Palosaari.

Kruunuvuorensilta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Kruunuvuorensilta

Kruunuvuorensiltaa rakennetaan Korkeasaaren ja Kruunuvuorenrannan välille. Siitä tulee valmistuttuaan Suomen pisin ja korkein silta, pituutta sillä tulee olemaan yli kilometri.[6][13] Sillalla tulee kulkemaan raitiotie, jonka eteläreunaan rakennetaan jalkakäytävä sekä kaksisuuntainen pyörätie. Jalankulkijat ja pyöräilijät pääsevät Kruunuvuorensillalle vuonna 2026, raitioliikenteen on tarkoitus alkaa vuotta myöhemmin. Sillalle on suunniteltu 200 vuoden käyttöikä.[13]

Liikennöinti

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lautta- ja vesibussiyhteys

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vesiliikenne Korkeasaareen alkoi vuonna 1889 kapteeni A. Österin höyryaluksella. Hinnat ja aikataulut määritti aluksi Helsingin rahatoimikamari. Vuonna 1922 Korkeasaareen tehtiin 283 000 matkaa, ja vuonna 1955 reitin suosio oli huipussaan: tulloin eläintarhaan kulki vesitse lähes 700 000 matkustajaa. Alkuun eläintarhaan ajettiin koko avovesikauden aikana, sittemmin toukokuusta syyskuulle. [14][15]

Siipiratasalus Vispilä

Vuodesta 1939 saareen pääsi aluksella S/S Korkeasaari (ent. Drumsö), mutta se jouduttiin luovuttamaan Neuvostoliitolle sotakorvauksina. Tilalle otettiin höyryalus J. L. Runeberg, joka kuitenkin todettiin hitaaksi ja korvattiin pian moottorialuksella: Helsingin kaupungin liikennelaitoksen vuonna 1949 valmistunut M/S Korkea­saari-Hög­holmen (nyk. Emma) hoiti vesiliikennettä useiden vuosikymmenien ajan. [14][16] Vuodesta 1993 lähtien reitillä tuli tunnetuksi siipiratasalus Vispilä. [17]

1980-luvun lopulle saakka lautta lähti Pohjoissatamasta Aleksanterinkadun itäpäästä, mutta Pohjoisrannan uusien liikennejärjestelyjen vuoksi sen lähtöpaikka jouduttiin siirtämään Kauppatorille.[18] Myös Hakaniemestä on liikennöity Korkeasaareen.[19] [20][21]

Säännöllinen reittiliikenne Korkeasaareen päättyi sunnuntaina 28.9.2025. Reitin viimeiseksi liikennöitsijäksi jäi JT-Line. [17][19]

Kruunusillat-hankkeen sillat ja siihen liittyvät raitiotiet.

Raitiotie

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Raitiolinja 13 kulkee Pasilan ja Sompasaaren välillä, ja sen päätepysäkiltä Nihdistä on lyhyt kävelymatka Finkensillan kautta Korkeasaareen. Linjan liikennöinti alkoi elokuussa 2024.[22]

Raitioliikenteen suoraan Korkeasaareen on tarkoitus käynnistyä vuonna 2027. Raitiotien pysäkki sijoittuu Korkeasaaressa pohjoisrannalle, uudelle Mischan ja Maschan aukiolle. [1] Aluksi linja numero 12 liikennöi Korkeasaaresta Yliskylään ja Hakaniemeen. Suunnitelmissa on linjan jatkaminen Hakaniemestä edelleen keskustaan ja Jätkäsaareen 2030-luvun alkupuolella.[23]

Tulevaisuudessa myös linja 11 kulkee Pasilasta suoraan Korkeasaaren kautta Kruunuvuorenrantaan. [23]

Bussiliikenne

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Helsingin seudun liikenne liikennöi linja-autolla Mustikkamaalle lähelle Korkeasaarensiltaa reitillä numero 16.[24]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c Korkeasaari - Kruunusillat - Helsingin kaupunki Kruunusillat. Viitattu 14.10.2025.
  2. ↑ Ahti Koskinen: Korkeasaaresta löytyi periharvinainen kuppikivi 26.11.2014. Yleisradio. Arkistoitu 29.11.2014. Viitattu 26.11.2014.
  3. ↑ Seppo Heikkinen: Haukoista ja karhuista se lähti – Korkeasaaren 125 vuotta 20.10.2016. Yleisradio. Viitattu 7.5.2019.
  4. ↑ Kansanpuistot Korkeasaari ja Seurasaari 22.12.2009. Museovirasto. Viitattu 7.5.2019.
  5. ↑ Arkkitehtitoimisto Schulman Oy & Maisemasuunnittelu Hemgård: Korkeasaari, Hylkysaari ja Palosaari – kulttuuriympäristöselvitys. Määritä julkaisija!
  6. ↑ a b c d Marttinen, Vesa: Helsingin megalomaanisen siltaprojektin ensimmäinen osa aukeaa kaupunkilaisten käyttöön – tällainen on Merihaansilta Yle. 13.5.2025. Viitattu 14.5.2025.
  7. ↑ Lauri Hänninen: Rakentaminen alkaa näkyä merellä - Kruunusillat - Helsingin kaupunki Kruunusillat. 12.10.2021. Viitattu 14.10.2025.
  8. ↑ Olli Pohjanpalo: Korkeasaareen rakennetaan uusi silta Mustikkamaalta Helsingin Sanomat. 18.4.2001. Viitattu 14.10.2025.
  9. ↑ LYHYESTI | Korkeasaaren uusi silta valmistui Helsingin Sanomat. 25.11.2003. Viitattu 14.10.2025.
  10. ↑ Karhu, Otso & Rita, Mikko: Yli satavuotinen perinne päättyy, kun lauttaliikenne Korkeasaareen loppuu ensi syksynä Yle. 13.5.2025. Viitattu 14.5.2025.
  11. ↑ Finkensilta avautuu Korkeasaaren vierailijoille 7.8. Korkeasaari. 4.8.2025. Viitattu 14.10.2025.
  12. ↑ Finkensilta - Kruunusillat - Helsingin kaupunki Kruunusillat. Viitattu 14.10.2025.
  13. ↑ a b Kruunuvuorensilta - Kruunusillat - Helsingin kaupunki Kruunusillat. Viitattu 14.10.2025.
  14. ↑ a b Vesiliikenne lähisaarille | Helsingin kaupunki historia.hel.fi. 18.9.2024. Viitattu 14.10.2025.
  15. ↑ Siipirataslaiva Kauppatorilta Korkeasaareen | Aikataulu | JT-Line JT-Line Oy. Viitattu 14.10.2025.
  16. ↑ Helsingin Sanomat 5.10.1971, s. 14.
  17. ↑ a b Kirsi Jääskeläinen: Helsinkiläisen klassikon viimeinen matka – 1800-luvulta asti kestänyt merireitti loppui Ilta-Sanomat. 30.9.2025. Viitattu 14.10.2025.
  18. ↑ ”Liikennelaitos”, Helsingin kaupungin kunnalliskertomus 1973, 2. osa, s. 151. Helsingin kaupunki, 1976. Teoksen verkkoversio.
  19. ↑ a b Vielä ehdit vesibussilla Korkeasaareen – viimeiset viikonloput erikoishinnalla! Korkeasaari. 19.9.2025. Viitattu 14.10.2025.
  20. ↑ Vesiliikennelaituripaikan vuokraus yksinoikeudella Hakaniemenrannasta Suomen Saaristokuljetus Oy:lle – Ulkoilupalvelupäällikkö | Päätökset | Helsingin kaupunki paatokset.hel.fi. 6.9.2022. Viitattu 14.10.2025.
  21. ↑ TIETOKULMA | Vesibussi kulkee kahdesti tunnissa Helsingin Sanomat. 27.4.2004. Viitattu 14.10.2025.
  22. ↑ Raitiolinja 13 on poikittainen yhteys Kalasatamasta Pasilaan HSL.fi. Viitattu 14.10.2025.
  23. ↑ a b Kruunusillat tuovat ratikat Laajasaloon HSL.fi. Viitattu 14.10.2025.
  24. ↑ Saapuminen julkisilla Korkeasaari. Viitattu 14.10.2025.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Korkeasaari&oldid=23625906”