Kruunuvuorenselkä

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Näkymä Kruunuvuorenselälle Kustaanmiekasta. Taustalla öljysäiliöitä Laajasalossa.
Näkymä Kruunuvuorenselälle Kustaanmiekasta. Oikealla Vallisaari, vasemmalla Suomenlinna.

Kruunuvuorenselkä (ruots. Kronobergsfjärden) on noin 5 kilometriä pitkä ja 2–3 kilometriä leveä vesialue Helsingissä kantakaupungin itäpuolella. Se rajoittuu etelässä Suomenlinnan saariin ja Vallisaareen, idässä Laajasaloon ja Santahaminaan sekä pohjoisessa Kulosaareen.

Kruunuvuorenselän yhdistää avomereen joukko salmia, joiden välisille saarille Suomenlinna on rakennettu. Salmista laivaliikenteen kannalta tärkein on Kustaanmiekan salmi Suomenlinnan ja Vallisaaren välissä. Muista avomereltä Kruunuvuorenselälle johtavista salmista huomattavimpia ovat Särkänsalmi Suomenlinnan ja Särkän saaren välissä sekä Hevossalmi Laajasalon ja Santahaminan välissä. Laajasalon ja manteren välissä on Tiiliruukinlahti, jonka Laajasalon kanava yhdistää itäpuolella olevaan merialueeseen.

Kruunuvuorenselän lahtia ovat Eteläsatama ja Pohjoissatama, jotka yhdistää toisiinsa Katajanokan kanava. Pohjoissatamasta työntyy länteen salmi, joka johtaa Töölönlahteen. Salmen yli johtavat Hakaniemen silta ja Pitkäsilta sekä varsinaisen Töölönlahden suulla sijaitseva rautatiepenger.

Kruunuvuorenselän pohjoisosassa sijaitsevat Korkeasaari ja Mustikkamaa. Näiden sekä Kulosaaren länsipuolitse johtaa vesiväylä Vanhankaupunginlahdelle, johon Vantaanjoki laskee.

Koska saaret suojaavat Kruunuvuorenselkää avomeren aalloilta, sitä on pidetty luonnonolosuhteiltaan maailman parhaimpiin kuuluvana satamapaikkana. Matkustajaliikenteen käytössä olevan Eteläsataman lisäksi sen rannoilla ovatkin myös Sörnäisten rahtilaivasatama ja Laajasalon öljysatama sekä useita venesatamia. Herttoniemessä sijaitsi 1980-luvun lopulle öljysatama nykyisen Herttoniemenrannan alueella. Rahtilaivasatamat väistyivät uusien asuntoalueiden tieltä, kun Vuosaaren satama otettiin käyttöön.

Kruunuvuorenselkä on saanut nimensä Laajasalossa sijaitsevan Kruunuvuori-nimisen kallion mukaan. Tälle alueelle, Kruunuvuorenrantaan rakennetaan uutta asuntoaluetta, ja keskustasta alueelle johtavaa raitioliikennettä varten on suunniteltu Kruunuvuorenselän yli johtavia suuria siltoja, joille on annettu nimi Kruunusillat. Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi Kruunusiltojen rakentamisen elokuussa 2016.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Kettunen, Katriina: Suomen pisin silta rakenteille 2018 – Helsingin valtuusto hyväksyi Kruunusillat Yle Uutiset. 31.8.2016. Viitattu 31.8.2016.