Vanhankaupunginselkä
| Vanhankaupunginselkä | |
|---|---|
 |
|
| Valtiot | Suomi |
| Paikkakunta | Helsinki |
| Koordinaatit | |
| Mittaustietoja | |
 Vanhankaupunginselkä |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Vanhankaupunginselkä (ruots. Gammelstadsfjärden) on Helsingin kantakaupungin itäpuolella sijaitseva merenlahti, jota ympäröivät Hermannin, Toukolan (Arabianrannan alue), Viikin, Herttoniemen ja Kulosaaren kaupunginosat. Lahden pohjoisosaan laskee Vantaanjoki, jonka suulle Vanhankaupunginkosken kupeeseen, nykyisen Vanhankaupungin alueelle Helsinki alun perin vuonna 1550 perustettiin.
Vanhankaupunginselän pohjoisosasta 316 hehtaarin kokoinen alue kuuluu EU:n Natura 2000 -luonnonsuojeluohjelmaan. Tästä 254 hehtaaria on luonnonsuojelualuetta.[1] Luonnonsuojelualueen läheisyydessä sijaitsee myös tärkeitä Helsingin kaupungin ulkoilu- ja liikuntakohteita sekä Viikin Arboretum.
Nimitys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lahdesta käytettiin 1600-luvulla nimeä Helsingfors fjärden (Helsingin selkä). Nimi Gammelstadsfjärden tuli käyttöön 1700-luvulla, joskin ajoittain käytettiin myös nimeä Gumtäkts fjärden (Kumpulan selkä). Suomalainen nimi Vanhankaupunginselkä tuli käyttöön 1800-luvun lopulla ja virallistettiin vuonna 1909.[2] Lahden pohjoisosasta on käytetty myös nimeä Latokartanonlahti (ruots. Ladugårdsviken).[3]
Linnut ja kalat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Alueella on havaittu kaikkiaan 285 lintulajia, joista 114 on pesinyt alueella viimeisten kymmenen vuoden aikanamilloin?. Pesivien parien määrä on lähes 2 500.[1]
Lahdella esiintyy sekä makean veden kalalajeja että merilajeja.[4] Lahden pohjukkaan laskeva Vantaanjoki on monille kalalajeille tärkeä kutupaikka, ja muun muassa lohi, taimen ja siika pyrkivät koskea pitkin ylävirtaan kutupaikoille. Kalastetettavia saalislajeja ovat erityisesti hauki ja kuha.[4]
Vanhankaupunginlahden kaloissa on kuitenkin todettu merkittäviä pitoisuuksia PFAS-yhdisteitä, joilla voi olla terveyttä ja kehitystä heikentäviä vaikutuksia sikiöihin ja pieniin lapsiin. Sen vuoksi Helsingin kaupunki suosittelee, että erityisesti riskiryhmät eli raskaana ja hedelmällisessä iässä olevat sekä lapset ja nuoret eivät syö alueelta kalastettuja haukia ja isoja ahvenia. [5]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Vanhankaupunginlahti Ympäristöministeriö. Viitattu 14.7.2012.
- ↑ Helsingin kadunnimet, Helsingin kaupungin julkaisuja n:o 24, s. 146. Helsingin kaupungin nimistötoimikunta, 1970.
- ↑ Helsingin kadunnimet, s. 176–177.
- ↑ a b Ympäristö ja luonto Uutta Helsinkiä. 8.9.2017. Helsingin kaupunki. Viitattu 7.7.2021.
- ↑ Vanhankaupunginlahden haukien ja isojen ahventen käyttöä suositellaan välttämään | Helsingin kaupunki www.hel.fi. 14.6.2024. Viitattu 8.7.2024.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Vanhankaupunginselkä Wikimedia Commonsissa
- Viikin luonto -sivusto (Arkistoitu – Internet Archive)
- Ympäristöministeriön Vanhankaupunginlahti-sivu
- Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen sivu Vanhankaupunginlahden ja Laajalahden kosteikoista (Arkistoitu – Internet Archive)
- Tietoa Vanhankaupunginlahdesta Viikin kampuksen sivuilla
Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Lehtonen, Leo: Lintuparatiisi pääkaupungin liepeillä: Vanhankaupunginlahti ja sen linnusto. Porvoo: WSOY, 1945.
- Lehtonen, Leo: Helsingin lintuparatiisi: Vanhankaupunginlahti-Viikki. Porvoo: [omakustanne], 1998. ISBN 952-91-0326-3.
- Mikkola-Roos, Markku & Yrjölä, Rauno (toim.): Viikki: Helsingin Vanhankaupunginlahden historiaa ja luontoa. Helsinki: Tammi, 2000. ISBN 951-31-1714-6.