Hylkysaari
| Hylkysaari | |
|---|---|
 |
|
| Maantiede | |
| Muut nimet | Vrakholmen |
| Merialue | Suomenlahti |
| Vesialue | Kruunuvuorenselkä |
| Pinta-ala | 0,04 km² |
| Valtio | |
| Valtio | Suomi |
| Maakunta | Uusimaa |
| Kunta | Helsinki |
Hylkysaari (ruots. Vrakholmen, ent. suom. Vrakholma) on Helsingin Kruunuvuorenselällä Korkeasaaren vieressä sijaitseva noin neljän hehtaarin kokoinen[1] saari. Se on yhdistetty kahdella maapenkereellä Korkeasaareen. Hylkysaari kuuluu Helsingin 19. kaupunginosaan Mustikkamaa–Korkeasaari.
1800-luvulla saarella sijaitsi pieni laivatelakka, ja 1900-luvun alkupuolella saari toimi luotsiasemana. Suomen merimuseo sijaitsi saarella vuosina 1973–2007, kunnes se muutti Kotkaan. Merimuseon muutettua saaren kasarmirakennus on jäänyt tyhjilleen, ja sille etsitään uutta käyttöä. Saarella sijaitsee myös yksi huvila sekä muita pienempiä rakennuksia.
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
1600- ja 1700-luvuilla saari toimi kaupungin vuokraamana laidunmaana. Vuonna 1830 kauppias Fredric Emanuel Ekebom sai luvan perustaa saarelle laivatelakan[2], joka toimi saaressa vuoteen 1881 saakka.[3]
1800-luvun lopulla Korkeasaaresta muotoutui kansalaisten virkistyspaikka, kun sinne rakennettiin ravintola, karuselli ja eläintarha. Samalla Hylkysaaresta tuli erinomainen paikka huvilaelämälle, ja kahdesta telakan rakennuksesta muokattiin huviloita 1880-luvulla arkkitehti F. W. Mieritzin suunnitelmien mukaan.[2][1] Saaren kaupungilta vuonna 1881 vuokrannut Mieritz asui itse toisessa huvilassa, nykyisessä Villa Idassa. Mieritzin kuoltua hänen poikansa Frithiof Mieritz perusti saareen vuonna 1888 Suomen ensimmäisen sementtivalimon, mutta se meni konkurssiin jo seuraavana vuonna.[4] 1900-luvun alussa saaren käyttötarkoitus muuttui, kun Helsingin luotsiasema siirtyi Vallisaaresta Hylkysaareen. Saaren näkyvin maamerkki, vanha luotsikasarmi, valmistui vuonna 1910 ja sitä korotettiin kahdella kerroksella vuonna 1928. Korotuksen jälkeen rakennuksessa mahtui asumaan 23 perhettä.[2][1] Luotsikasarmin suunnitteli Rakennushallituksen arkkitehti Georg Axel Wasastjerna ja korotuksen G. A. Sundelin.[4]
Hylkysaaren siirryttyä luotsilaitoksen käyttöön sen pohjoispäähän rakennettiin vuonna 1912 pieni kaasutehdas, jossa valmistettiin majakoissa ja loistoissa polttoaineena käytettyä asetyleenikaasua. Valtio pakkolunasti saaren Helsingin kaupungilta vuonna 1931.[4]
Luotsiasema toimi Hylkysaaressa vuoteen 1962 saakka, mutta suurin osa asukkaista oli muuttanut manner-Helsinkiin jo 1950-luvulla. Viimeinen asukas muutti pois luotsikasarmista tammikuussa 1966. 1960-luvulla Opetusministeriö alkoi suunnitella kasarmia sijainniksi perustettavalle valtakunnalliselle merimuseolle. Vaikka kasarmirakennusta ei koettu kovin sopivaksi museotoimintaan, remontin jälkeen Suomen merimuseo perustettiin Hylkysaareen vuonna 1973. Museon perusnäyttely oli avoinna saaressa vuodet 1983–2004.[2] Alun perin tornilla varustettu vanha luotsikasarmi sai nykyisen ulkoasunsa, kun sen katto muutettiin mansardikatoksi vuonna 1978. Kaasutehdas lopetti toimintansa 1960-luvulla, ja sen rakennus muutettiin 1980-luvulla merimuseon konservointilaitokseksi.[4]
Merimuseo muutti uusiin tiloihin Kotkan Merikeskus Vellamoon vuonna 2007.[2] Saari ja sen rakennukset, mukaan lukien toinen jäljellejäänyt huvila Villa Ida sekä vanha kasarmirakennus, ovat sittemmin siirtyneet Senaatti-kiinteistöjen omistukseen. Senaatti-kiinteistöt laittoi saaren myyntiin vuonna 2020.[5] Saaren osti vuoden 2021 huhtikuussa Valo Investments Group Holding Oy:n tytäryhtiö Hylkysaari Oy seitsemällä miljoonalla eurolla. Saareen sijoitetaan matkailu- ja virkistystoimintoja. Rakennukset kunnostetaan ja saaren luonto elvytetään. Kesällä 2022 suunnitelmissa on avata sinne julkinen sauna ja kesäkahvila.[6]
Nimi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Hylkysaaren nimenä on kartoissa vuodesta 1655 lähtien vaihdellen Kalfholmen, Kallholmen, Kalholmen ja Kahlholmen. Nimi on tarkoittanut joko ”kaljua”, puutonta saarta tai läheisen Korkeasaaren viereistä pienempää saarta eli ”vasikkaa” (ruots. kalf ’vasikka’). Nimi Vrakholmen esiintyy kartoissa 1700-luvun jälkipuoliskolta lähtien. Suomenkieliseksi nimeksi oli jo vuonna 1908 ehdolla Hylkysaari, mutta virallisesti vahvistettiin vuonna 1909 Vrakholma ja vasta vuonna 1928 nykyinen nimi.[7]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Lehtonen, Jenna: Kokonainen saari tulossa myyntiin Helsingin keskustan vierestä Helsingin Sanomat. 7.5.2020. Viitattu 7.5.2020.
- ↑ a b c d e Hylkysaaren historiaa (arkistoitu 2016) Museovirasto. Arkistoitu 27.9.2016. Viitattu 7.5.2020.
- ↑ Hämäläinen, Jukka: Taas yhteen Helsingin edustan historialliseen saareen havitellaan hotellia Helsingin Uutiset. 12.1.2019. Viitattu 7.5.2020.
- ↑ a b c d Korkeasaari, Hylkysaari ja Palosaari – kulttuuriympäristöselvitys, s. 10–11, 32, 42, 216–218, 229–233, 240. Arkkitehtitoimisto Schulman Oy & Maisemasuunnittelu Hemgård, 2010.
- ↑ Senaatti-kiinteistöt: Hylkysaaren myyntiesite senaatti.fi. Arkistoitu 10.8.2020. Viitattu 27.9.2020.
- ↑ Kaisa Paastela: Helsingin edustalta myytiin saari 7 miljoonalla eurolla – uusi omistaja suunnittelee kesäkahvilaa ja julkista saunaa Helsingin Uutiset. 19.4.2021. Viitattu 19.4.2021.
- ↑ Olavi Terho ym. (toim.): Helsingin kadunnimet, s. 102. Helsingin kaupungin julkaisuja 24, 1970, Helsinki.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Hylkysaari Wikimedia Commonsissa
- Suunnitelma merimuseon perustamisesta Hylkysaareen, Museovirasto, 1977