Pitkäsilta

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Pitkäsilta
Pitkäsilta Siltasaaren puolelta kuvattuna.
Pitkäsilta Siltasaaren puolelta kuvattuna.
Ajokaistoja 2+2
Raiteita 1+1 (raitiotie)
Ylittää Kaisaniemenlahti
Sijainti Helsinki
Ylläpitäjä Helsingin kaupunki
Siltatyyppi kolmiholvinen kivisilta
Pituus 75 m
Avattu liikenteelle 1912
Koordinaatit 60°10′35″N, 24°57′00″E
Haus LennartHell.svg
Lisää silta-artikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Pitkäsilta (ruots. Långa bron) on Helsingissä sijaitseva silta, joka ylittää Kaisaniemenlahden yhdistäen Kruununhaan ja Hakaniemen kaupungiosat. Sillalta etelään johtaa Unioninkatu ja pohjoiseen Siltasaarenkatu. Nykyinen kivirakenteinen silta valmistui vuonna 1912 ja se on järjestyksessään viides paikalle rakennettu silta.[1] Pitkäsillan nimi juontaa aikaan ennen 1800-luvun loppua, jolloin nykyisen Siltasaaren kaupunginosan alue vielä oli saari. Tuolloin saareen johti kaksi siltaa, joista nykyisen Pitkäsillan kohdalla kulkenut oli pidempi.[2]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäinen Kaisaniemenlahden ylittävä silta valmistui vuonna 1651. Nykyisen Siltasaaren alue muodostui tuolloin kolmesta saaresta, joista silta rakennettiin kulkevaksi Isoon Hiirisaareen.[1] Pohjoisempana kulkevalle Hämeentielle johti lyhyempi ns. Pikkusilta nykyisen Hakaniementorin poikki kulkeneen salmen yli, kunnes se 1890-luvulla täytettiin.[3]

Puurakenteinen silta poltettiin 1700-luvulla sekä iso- että pikkuvihan aikana, mutta rakennettiin molemmilla kerroilla uudelleen. Viimeisen kerran sillan polttivat perääntyvät Ruotsin armeijan joukot vuonna 1742. Venäjän vallan aikana siltaa korjattiin useita kertoja, kunnes se vuonna 1832 rakennettiin kokonaan uudelleen. Uusi silta linjattiin nykyiselle paikalleen Unioninkadun jatkeeksi ja samalla saaret nimettiin Siltasaariksi.[1]

Puurakenteinen silta korvattiin nykyisellä arkkitehti Runar Eklundin suunnittelemalla graniittisella kivisillalla, joka avattiin liikenteelle marras–joulukuun vaihteessa 1912.[2] Kivet louhittiin nykyisen Länsisataman alueella sijainneelta Saukon saarelta. Sillan rakenteissa on edelleen nähtävissä jälkiä, jotka ovat peräisin sisällissodan aikaisesta Helsingin taistelusta ja jatkosodan ilmapommituksista.[1]

Kansallinen symboliikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nykyinen Pitkäsilta erotti valmistuessaan Helsingin kantakaupungin Siltasaaren, Hakaniemen ja Kallion työläiskaupunginosista, joissa myös suomalaisen työväenliikkeen johtavien järjestöjen päämajat sijaitsivat. Tämän vuoksi sitä pidettiin pitkään symbolisena rajana porvarien ja työläisten välillä. Lisäksi poliittiseen kielenkäyttöön on vakiintunut termi ”Pitkänsillan ylittämisestä”, jolla viitataan oikeisto–vasemmisto-rajan ylittäviin kompromisseihin.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Järkähtämätön Pitkäsilta 26.8.2012. Helsingin Sanomat. Viitattu 23.11.2016.
  2. a b c Millä päivämäärällä tänä vuonna 100-vuotta täyttävä Pitkäsilta avattiin... 11.4.2012. Helsingin kaupunginkirjasto. Viitattu 23.11.2016.
  3. Helsinki kehyksissä: Hakaniemi, Pitkäsilta Helsingin kaupunginmuseo. Viitattu 15.3.2011. [vanhentunut linkki]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]