Hämeentie (Helsinki)
| Hämeentie | |
|---|---|
| Tavastvägen | |
 Hämeentien alkupäätä vuonna 2005. |
|
| Kaupunki | Helsinki |
| Tieluokka | katu |
| Alkupiste | Hakaniemi |
| Päätepiste | Vanhakaupunki |
| Katso myös | Hämeentie (Helsinki) Commonsissa |
Hämeentie (ruots. Tavastvägen) on Helsingin Hakaniemestä koilliseen johtava katu, joka alkaa Hakaniementorilta ja päättyy Vanhankaupunginkosken kohdalle. Katu erottaa kaupunginosia toisistaan: sen eteläosa on Sörnäisten ja Kallion raja sekä keskiosa Hermannin ja Vallilan raja. Pohjoisin osa kadusta kulkee Toukolan halki Vanhaankaupunkiin, jossa se jatkuu länteen Koskelantienä ja itään Viikintienä.
Hämeentie on tärkeä joukkoliikenteen runkoväylä, jota käyttää Lahdenväylän ja Tuusulanväylän suuntiin koilliseen Helsinkiin suuntaava paikallisliikenne. Raitiolinja 6 kulkee Hämeentietä Hakaniemestä sekä raitiolinja 8 Kurvista Arabianrantaan saakka. Myös raitiolinja 7 kulkee Hämeentietä, Hakaniemen ja Mäkelänkadun risteyksen välisen osuuden. Hämeentien eteläisempi osa Siltasaarenkadun ja Helsinginkadun välisellä osuudella on joukkoliikennekatu, jossa yksityisautoille on sallittu vain tontille ajo.
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Nimensä mukaisesti Hämeentie muodosti vanhastaan alkuosan Helsingistä Hämeenlinnaan johtaneesta päätiestä, joka kulki Viikin, Malmin ja Tuusulan Hyrylän kautta. Nykyisin Hämeenlinnaan ja edelleen Tampereelle johtava valtatie 3 alkaa kuitenkin Mannerheimintien päästä. 1800-luvulla Helsinkiin johtaneita teitä levennettiin ja parannettiin. Vuosina 1863–1864 Hämeen maantien linjaus oikaistiin, ja tie rakennettiin kokonaan uudelleen.[1] Se sai nimen Östra Chaussén, suomennettuna Itäinen viertotie. Vastaavasti nykyinen Mannerheimintie sai nimen Läntinen Viertotie.
Hämeentie oli 1980-luvulle saakka tärkeä Helsingin sisääntuloväylä, jota pitkin Lahdenväylän liikenne ohjattiin Helsingin keskustaan. Varastokadun (nykyään Hermannin rantatie) laajentaminen 1980-luvulla mahdollisti keskustaan suuntautuvan henkilöautoliikenteen ohjaamisen Hämeentien katukuilun sijasta Hermannin kaupunginosan kautta Sörnäisten rantatielle, jossa siitä oli vähemmän haittaa. Hämeentien pohjoisosa oli jo aikaisemmin menettänyt merkityksensä pääliikenneväylänä, kun rakennettiin siitä erkaneva Kustaa Vaasan tie, joka johtaa Lahdenväylälle. Haarautumiskohdassa Hämeentie tekee keskustasta tultaessa jyrkän mutkan oikealle ja Kustaa Vaasan tie jatkuu suoraan eteenpäin kohti Lahdenväylän alkua.
Kaupunginportti vuonna 1907. Vasemmalla Hämeentie 106 ja 108, oikealla Hämeentie 103.
1960-luku. Katu on aina ollut vilkas liikenneväylä.
Kurvi on merkittävä joukkoliikenneyhteyksien solmukohta.
.jpg)
.jpg)
Uudistus 2019–2020[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Hämeentien uudistusremontti Siltasaarenkadun ja Helsinginkadun välisellä osuudella aloitettiin 4. maaliskuuta 2019, ja se valmistui pääosin joulukuussa 2020.[2] Vuoden 2021 aikana kadulla tehtiin vielä pintarakennetöitä.[2] Uudistuksesta tuli Helsingin kaikkien aikojen suurin katuremontti.[2]
Hämeentie oli aiemmin ongelmapaikkoja polkupyöräilijöille.[3] Kuntalaisaloitteessa vaadittiin Hämeentielle pyöräväylät, ja Helsingin kaupunginhallitus sekä kaupunginvaltuusto[4] hyväksyivät huhtikuussa 2016 Hämeentien muutossuunnitelmat. Autojen läpiajo Hakaniementorin ja Kurvin välillä kiellettiin. Kadulle rakennettiin pyöräilyväylien lisäksi täysin uudet raitiovaunukiskot. Niiden rinnalle jäi ainoastaan yksi autokaista suuntaansa, ja kadulta poistettiin seitsemät liikennevalot.[5][6] Tontille ajo sekä huolto- ja jakeluliikenne pysyvät sallittuina.[7] Tarkoituksena oli siirtää jopa 7 500 autoa vuorokaudessa muille reiteille.[8]
Remontin jälkeen autoliikenne ja melu kadulla on huomattavasti vähäisempää kuin ennen.[9] Pyöräily ja joukkoliikenne kulkee aiempaa sujuvammin.[9] Urakassa uusittiin myös kadun vesihuolto ja viemäröinti.[9] Urakan hinta oli arviolta noin 17 miljoonaa euroa. Urakoitsijana toimi Destia Oy.[7] Helsingin ja Uudenmaan Näkövammaiset ry antoi Destialle ja Helsingin kaupungille näkövammaisten esteettömyyspalkinnon.[10]
Rakennuksia, aukioita, muistomerkkejä ja puistoja lounaasta koilliseen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Hämeentien alkupäässä ovat Hakaniemen kauppahalli, jolla ei ole osoitenumeroa, ja Arenan talo, Hämeentie 2.
- Väinö Tannerin muistomerkki Tannerin portti (Kari Juva, 1985) Väinö Tannerin kentän ja Kaikukadun kulmassa.
- Elannon pääkonttori sijaitsi Hämeentien ja Kaikukadun kulmassa, numerossa 11.
- Käenkujan kulmassa, numerossa 19 entisen OTK:n pääkonttorin edessä on kuvanveistäjä Gunnar Finnen veistos Osuustoiminta vuodelta 1928.
- Alli Tryggin puistossa Ässänrinteen ja Kaikukuja välissä on Jalkaväkirykmentti 11:n (Ässärykmentin) muistomerkki vuodelta 1940, jonka on veistänyt Aarre Aaltonen.
- Sörnäisten metroasema sijaitsee Hämeentien ja Helsinginkadun risteyksessä, joka tunnetaan myös Sörnäisten kurvina.
- Kansa-yhtymän pääkonttori sijaitsi Hämeentie 33:ssa vuosina 1962–1994. Rakennuksen katolla oli Ilmatieteen laitoksen hoitama säätorni, joka ennusti säätilan 12 tunniksi eteenpäin. Aiemmin paikalla oli sijainnut vuonna 1902 valmistunut Sörnäisten apteekin talo.
- Sörnäisten kruununmakasiini numerossa 39a.
- Hoivakoti Helena numerossa 39. Vastapäätä Hämeentien vasemmalta puolelta haarautuu Käpylään ja Tuusulanväylälle johtava Mäkelänkatu.
- Allotrianpuistossa Hermannissa sijaitsee vuonna 2019 paljastettu Intian valtion lahjoittama, Gautam Palin veistämä Mahatma Gandhin patsas.
- Numerossa 75 on Hermannin diakoniatalo, jonka seinässä keraamikko Taisto Kaasisen reliefi Ihmisiä vuodelta 1967.
- Vallilan raitiovaunuvarikko sijaitsee Hämeentien, Hauhontien/Kangasalantien ja Eurantien muodostamassa korttelissa.
- Paavalinkirkko Sturenkadun ja Hämeentien risteyksessä maamerkkinä kaupunginportilla, joka oli kaupungin ja maaseudun raja.
- Hämeentie 103:n kohdalla sijaitsevat kaksi kivistä portinpylvästä ovat jäänne Hämeen tullista. Tiemaksuja kerättiin 25 vuoden ajan maalta kaupunkiin tulleilta hevosilta viertotien valmistumisesta lokakuussa 1864 lähtien.[11]
- Kumtähden kenttä on pienehkö puistoalue Hämeentien, Kustaa Vaasan tien ja Floorantien välissä. Siellä Maamme-laulu laulettiin ensimmäisen kerran ylioppilaiden Flooran päivän juhlassa 13. toukokuuta 1848, minkä kunniaksi paikalla on arkkitehti Erik Bryggmanin ja kuvanveistäjä Viktor Janssonin toteuttama, vuonna 1948 paljastettu Maamme-laulun muistomerkki.
- Intiankadun kulmassa on Arabianaukio, jossa sijaitsi raitiolinja 6:n päätepysäkki vuoteen 2004. Aukio uudistettiin vuonna 2006.
- Arabiankadun risteyksen koillispuolella, numerossa 133 on iso Arabian tehtaan kortteli, jossa on nykyään pienteollisuustoimintaa. Arabian entisen tehtaan seinässä on kuvanveistäjä Michael Schilkinin keramiikkaveistos Posliinimaalareita vuodelta 1943.
- Arabianmäen puistossa Toukolassa on kuvanveistäjä Anu Kiiskisen harmaateräksinen ympäristöteos Nocturnal.
- Numerossa 135 Arabianrannassa oli Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu, entinen Taideteollinen korkeakoulu.
- Hämeentie 161:ssä Vanhassakaupungissa on suojeltu entinen verkatehdas, jossa on nyt Metropolia-ammattikorkeakoulun taiteen ja viestinnän opetustiloja. Sisäpihalla on Hannu Sirenin teräsveistos Varjoja.
- Hämeentien loppupäässä, Vantaanjoen suulla on Vanhankaupunginkoski, voimalaitos ja Tekniikan museo. Vanha tielinjaus tekee tässä kohdassa mutkan jatkuen joen yli ja sen itäpuolella Viikintienä.
- Hämeentien varrella sijaitsevat puistot: Alli Tryggin puisto Kalliossa, Katri Valan puisto Kurvissa Sörnäisissä, Allotrianpuisto, Vellamonpuisto ja Nylanderin puisto Hermannissa, Hauhon puisto ja Paavalinpuisto Vallilassa, Bokvillanin puisto, Arabianmäki, Annalan kartanopuisto ja Verkatehtaanpuisto Arabiassa, sekä Koskipuisto Vanhassakaupungissa.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Hakaniementori | Kaupunkirakenne- ja ympäristöhistoriaselvitys (pdf) (s. 29) hel.fi. 2021. Helsingin kaupunkiympäristö. Viitattu 6.9.2021.
- ↑ a b c Keski-Oja, Laura: Vuosia kestänyt katutyö päättyi: Hämeentien remontti on nyt täysin valmis Helsingin Sanomat. 8.7.2021. Viitattu 9.7.2021.
- ↑ [1]Kuntalaisaloite Pyöräkaista Hämeentielle (viitattu 19.5.2014)
- ↑ Kaupunginvaltuusto hyväksyi Hämeentien liikennesuunnitelman äänin 51 - 31 sttinfo.fi. 27.4.2016. Viitattu 27.4.2019.
- ↑ Tältä näyttäisi uusittu Hämeentie – jopa seitsemät liikennevalot poistuisivat Helsingin Uutiset. Viitattu 11.4.2016.
- ↑ Kaupunginhallitus hyväksyi Hämeentien pyörätiet Helsingin Uutiset. Viitattu 11.4.2016.
- ↑ a b Usein kysytyt kysymykset Hämeentien uudistusremontista hel.fi. 17.4.2016. Viitattu 27.4.2019.
- ↑ Hämeentien uudistus – lyhyt oppimäärä facebook.com. 21.11.2018. Viitattu 21.1.2019.
- ↑ a b c Hämeentien uudistus on valmistunut 8.7.2021. Helsingin kaupunki. Viitattu 9.7.2021.
- ↑ Näkövammaisten esteettömyyspalkinto Hämeentien uudistukselle hel.fi. 9.12.2020. Viitattu 29.12.2020.
- ↑ Hämeen tulli Inkerikeskus. Viitattu 19.1.2008.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Hämeentie Wikimedia Commonsissa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta | Nro | Km | Nimi | Tie | Viitoitus | |
| Hämeentie (2+2) | |||||
 |
Eläintarhantie | ||||
 |
Toinen linja Hakaniemen torikatu |
||||
|
Kolmas linja Näkinkuja |
||||
|
Neljäs linja | ||||
|
Viides linja Haapaniemenkatu |
||||
 |
Ässänrinne | ||||
|
Kaikukuja | ||||
 |
Kaikukatu | ||||
|
Sakarinkatu Lintulahdenkatu |
||||
|
Torkkelinkatu Käenkuja |
||||
|
Helsinginkatu | ||||
|
Vilhovuorenkuja | ||||
|
Aleksis Kiven katu Pääskylänkatu |
||||
|
 MäkelänkatuLautatarhankatu |
||||
|
Päijänteentie Ristikkotie |
||||
|
Vellamonkatu | ||||
|
Hauhontie | ||||
|
Eurantie Saarentie |
||||
|
Violankatu | ||||
|
Sturenkatu | ||||
|
Helminkatu | ||||
|
Haukilahdenkatu | ||||
 |
Kiiskinkatu | ||||
|
 Hermannin rantatie |
||||
  Hämeentie (3+3) |
|||||
|
Kustaa Vaasan tie |
Lahti; Hämeentie kääntyy | |||
| Hämeentie (2+2) | |||||
|
Toukolankuja | ||||
|
Kotisaarenkatu | ||||
|
Floorantie | ||||
|
Kokkosaarenkatu | ||||
| Hämeentie (1+1) | |||||
|
Intiankatu | ||||
|
Arabiankatu | ||||
|
Kaironkatu Muotoilijankatu |
||||
|
Kaanaankatu | ||||
|
Vanhankaupungintie | ||||
|
Koskelantie Viikintie |
Pasila Viikki |
|||