Hämeentie (Helsinki)

Hämeentie
Tavastvägen
Hämeentien alkupäätä vuonna 2005.
Kaupunki	Helsinki
Tieluokka	katu
Alkupiste	Hakaniemi
Päätepiste	Vanhakaupunki
Katso myös	Hämeentie (Helsinki) Commonsissa
Infobox OK

Hämeentien, Hermannin rantatien ja Kustaa Vaasan tien risteys. Hämeentie kulkee kuvassa näkyvän alueen vasemmasta alakulmasta sillan yli ja kääntyy pian sen jälkeen oikealle. Oikeaan alakulmaan johtaa Hermannin rantatie, Hämeentien mutkasta suoraan eteenpäin jatkuu Kustaa Vaasan tie.

Hämeentie (ruots. Tavastvägen) on Helsingin Hakaniemestä koilliseen johtava katu, joka alkaa Hakaniementorilta ja päättyy Vanhan­kaupungin­kosken kohdalle. Katu erottaa kaupunginosia toisistaan: sen eteläosa on Sörnäisten ja Kallion raja sekä keskiosa Hermannin ja Vallilan raja. Pohjoisin osa kadusta kulkee Toukolan halki Vanhaankaupunkiin. Sen päätepisteestä johtaa länteen Koskelantie ja itään Viikintie.

Hämeentie on tärkeä joukkoliikenteen runkoväylä, jota käyttää Lahdenväylän ja Tuusulanväylän suuntiin koilliseen Helsinkiin suuntaava paikallisliikenne. Raitiolinja 6 kulkee Hämeentietä Hakaniemestä sekä raitiolinja 8 Kurvista Arabianrantaan saakka. Myös raitiolinja 7 kulkee Hämeentietä, Hakaniemen ja Mäkelänkadun risteyksen välisen osuuden. Hämeentien eteläisempi osa Siltasaarenkadun ja Helsinginkadun välisellä osuudella on joukkoliikennekatu, jossa yksityisautoille on sallittu vain tontille ajo.

Pyöräliikenteen määrä Hämeentiellä oli vuoden 2021 kesäkuussa noin 1 300 ja syksyllä noin 700 vuorokaudessa. Vuoteen 2023 mennessä määrät ovat kasvaneet kesäkauden 1 900–2 200 pyöräilijään ja 300–500 mikroliikkumisvälineen käyttäjään. Jalankulkijoita Hakaniementorin ja Kurvin välillä oli kesän 2023 mittauksen mukaan noin 6 500–9 500 vuorokaudessa.

Historia

Nimensä mukaisesti Hämeentie muodosti vanhastaan alkuosan Helsingistä Hämeenlinnaan johtaneesta päätiestä, joka kulki Viikin, Malmin ja Tuusulan Hyrylän kautta. Nykyisin Hämeenlinnaan ja edelleen Tampereelle johtava valtatie 3 alkaa kuitenkin Mannerheimintien päästä.

1800-luvulla Helsinkiin johtaneita teitä levennettiin ja parannettiin. Vuosina 1863–1864 Hämeen maantien linjaus oikaistiin, ja tie rakennettiin kokonaan uudelleen. Se sai nimen Östra Chaussén, suomennettuna Itäinen viertotie. Vastaavasti nykyinen Mannerheimintie sai nimen Läntinen Viertotie.

Hämeentie oli 1980-luvulle saakka tärkeä Helsingin sisääntuloväylä, jota pitkin Lahdenväylän liikenne ohjattiin Helsingin keskustaan. Varastokadun (nykyään Hermannin rantatie) laajentaminen 1980-luvulla mahdollisti keskustaan suuntautuvan henkilöautoliikenteen ohjaamisen Hämeentien katukuilun sijasta Hermannin kaupunginosan kautta Sörnäisten rantatielle, jossa siitä oli vähemmän haittaa. Hämeentien pohjoisosa oli jo aikaisemmin menettänyt merkityksensä pääliikenneväylänä, kun rakennettiin siitä erkaneva Kustaa Vaasan tie, joka johtaa Lahdenväylälle. Haarautumiskohdassa Hämeentie tekee keskustasta tultaessa jyrkän mutkan oikealle ja Kustaa Vaasan tie jatkuu suoraan eteenpäin kohti Lahdenväylän alkua.

• 
  Kaupunginportti vuonna 1907. Vasemmalla Hämeentie 106 ja 108, oikealla Hämeentie 103.
• 
  Kaupunginportti (Haukilahdenkadun risteyksessä) vuonna 1999.
• 
  1960-luku. Katu on aina ollut vilkas liikenneväylä.
• 
  Kurvi on merkittävä joukkoliikenneyhteyksien solmukohta.

Uudistus 2019–2020

Hämeentien peruskorjaus alkoi keväällä 2019, ja sen aikana rakennettiin muun muassa pyörätiet ja uudet kiskot raitiolinjoille.

Hämeentie joukkoliikennekatuna vuonna 2023.

Kuntalaisaloitteessa vaadittiin Hämeentielle pyöräväylät, sillä pyöräilijät joutuivat ajamaan ajoradalla. Helsingin kaupunginhallitus ja kaupunginvaltuusto hyväksyivät Hämeentien muutossuunnitelmat huhtikuussa 2016. Uudistusremontti Siltasaarenkadun ja Helsinginkadun välisellä osuudella aloitettiin 4. maaliskuuta 2019, ja se valmistui pääosin joulukuussa 2020. Vuoden 2021 aikana kadulla tehtiin vielä pinta­rakenne­töitä. Uudistuksesta tuli Helsingin siihenastisin suurin katuremontti.

Autojen läpiajo Hakaniementorin ja Kurvin välillä kiellettiin. Kadulle rakennettiin pyöräväylien lisäksi täysin uudet raitiokiskot. Niiden rinnalle jäi ainoastaan yksi autokaista suuntaansa, ja kadulta poistettiin seitsemät liikennevalot. Tontille ajo sekä huolto- ja jakeluliikenne pysyvät sallittuina. Tarkoituksena oli siirtää jopa 7 500 autoa vuorokaudessa muille reiteille.^{tarvitaan parempi lähde}

Urakassa uusittiin myös kadun vesihuolto ja viemäröinti. Urakan hinta oli arviolta noin 17 miljoonaa euroa. Urakoitsijana toimi Destia Oy. Helsingin ja Uudenmaan Näkövammaiset ry antoi Destialle ja Helsingin kaupungille näkövammaisten esteettömyyspalkinnon.

Hämeentien haasteita

Remontin jälkeen autoliikenne ja melu kadulla on huomattavasti vähäisempää kuin ennen. Joukkoliikenne kulkee aiempaa sujuvammin, mutta pyöräliikenteessä on todettu ongelmia ja vaaratekijöitä. Hämeentiellä jaettiin erityisesti vuonna 2020 huomattava määrä pysäköintivirhemaksuja. Vuonna 2023 pysäköinnin sanottiin kuitenkin hieman parantuneen. Toisaalta vuoden 2023 tutkimuksen aikana yli 50 % jakelu- ja muista autoista oli pysäköity jalkakäytävälle tai pyörätielle. Tutkimuksessa todetaan myös, että jalkakäytäviä ja pyöräteitä käytetään huomattavan paljon ajoneuvojen pysäköimiseen ja että autoilla ajettiin niitä pitkin etsien pysähtymispaikkaa.

Helsingin Sanomien haastattelemien kaupunkitutkijoiden mukaan katuremontin lopputulos on ”kylmä, kolkko ja kivinen”. Sen on sanottu painottuneen liikennesuunnitteluun, eikä hankkeessa niinkään huomioitu kaupunki­elämää ja viheralueita. Myöskään kadun kunnossapito ei täytä laatuvaatimuksia, sillä kadulla on todettu olevan renkaita puhkovaa sepeliä vielä huhtikuun lopulla. Helsingin Sanomien vuonna 2023 järjestämässä kyselyssä Hämeentie äänestettiin Helsingin rumimmaksi kaduksi. Katua luonnehdittiin muun muassa karuksi ja kylmäksi sekä ”ankeaksi tuulitunneliksi”. 2023 aikana toteutetussa tutkimuksessa Hämeentieltä on tunnistettu lukuisia risteyksiä ja aukioita, joiden viihtyisyyttä voisi lisätä asentamalla esimerkiksi erilaisia istumispaikkoja, istutuslaatikoita, leikkivälineitä ja katumaalauksia sekä taidetta. Lisäksi on ehdotettu pyörä- ja sähköpotkulautapysäköinnin lisäämistä ja lastauspaikkojen selkeyttämistä.

Rakennuksia, aukioita, muistomerkkejä ja puistoja lounaasta koilliseen

Elannon pääkonttori valmistui vuonna 1928.

Hermanninmäkeen kuuluvia asuintaloja osoitteessa Hämeentie 77.

• Hämeentien alkupäässä sijaitsevat Hakaniemen kauppahalli (Hämeentie 1) ja Arenan talo (Hämeentie 2).
• Väinö Tannerin muistomerkki Tannerin portti (Kari Juva, 1985) Väinö Tannerin kentän ja Kaikukadun kulmassa.
• Elannon pääkonttori sijaitsi Hämeentien ja Kaikukadun kulmassa, numerossa 11.
• Käenkujan kulmassa, numerossa 19 entisen OTK:n pääkonttorin edessä on kuvanveistäjä Gunnar Finnen veistos Osuustoiminta vuodelta 1928.
• Alli Tryggin puistossa Ässänrinteen ja Kaikukuja välissä on Jalkaväkirykmentti 11:n (Ässärykmentin) muistomerkki vuodelta 1940, jonka on veistänyt Aarre Aaltonen.
• Sörnäisten metroasema sijaitsee Hämeentien ja Helsinginkadun risteyksessä, joka tunnetaan myös Sörnäisten kurvina.
• Kansa-yhtymän pääkonttori sijaitsi Hämeentie 33:ssa vuosina 1962–1994. Rakennuksen katolla oli Ilmatieteen laitoksen hoitama säätorni, joka ennusti säätilan 12 tunniksi eteenpäin. Aiemmin paikalla oli sijainnut vuonna 1902 valmistunut Sörnäisten apteekin talo.
• Hämeentien silloista eteläisempi johtaa Junatien yli. 1960-luvulle saakka nykyisen Junatien pakala kulki Sörnäisten satamarata.
• Sörnäisten kruununmakasiini numerossa 39a.
• Hoivakoti Helena numerossa 39. Vastapäätä Hämeentien vasemmalta puolelta haarautuu Käpylään ja Tuusulanväylälle johtava Mäkelänkatu.
• Allotrianpuistossa Hermannissa sijaitsee vuonna 2019 paljastettu Intian valtion lahjoittama, Gautam Palin veistämä Mahatma Gandhin patsas.
• Numerossa 75 on Hermannin diakoniatalo, jonka seinässä keraamikko Taisto Kaasisen reliefi Ihmisiä vuodelta 1967.
• Vallilan raitiovaunuvarikko sijaitsee Hämeentien, Hauhontien/Kangasalantien ja Eurantien muodostamassa korttelissa.
• Paavalinkirkko Sturenkadun ja Hämeentien risteyksessä maamerkkinä kaupunginportilla, joka oli kaupungin ja maaseudun raja.
• Hämeentie 103:n kohdalla sijaitsevat kaksi kivistä portinpylvästä ovat jäänne Hämeen tullista. Tiemaksuja kerättiin 25 vuoden ajan maalta kaupunkiin tulleilta hevosilta viertotien valmistumisesta lokakuussa 1864 lähtien.
• Pohjoisempi Hämeentien silloista ylittää laakson, johon 1960-luvulla rakennettiin uusi Sörnäisten satamarata.
• Kumtähden kenttä on pienehkö puistoalue Hämeentien, Kustaa Vaasan tien ja Floorantien välissä. Siellä Maamme-laulu laulettiin ensimmäisen kerran ylioppilaiden Flooran päivän juhlassa 13. toukokuuta 1848, minkä kunniaksi paikalla on arkkitehti Erik Bryggmanin ja kuvanveistäjä Viktor Janssonin toteuttama, vuonna 1948 paljastettu Maamme-laulun muistomerkki.
• Intiankadun kulmassa on Arabianaukio, jossa sijaitsi raitiolinja 6:n päätepysäkki vuoteen 2004. Aukio uudistettiin vuonna 2006.

Arabian tehdas kadun pohjoisosassa.

• Arabiankadun risteyksen koillispuolella, numerossa 133 on iso Arabian tehtaan kortteli, jossa on nykyään pienteollisuustoimintaa. Arabian entisen tehtaan seinässä on kuvanveistäjä Michael Schilkinin keramiikkaveistos Posliinimaalareita vuodelta 1943.
• Arabianmäen puistossa Toukolassa on kuvanveistäjä Anu Kiiskisen harmaateräksinen ympäristöteos Nocturnal.
• Numerossa 135 Arabianrannassa oli Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu, entinen Taideteollinen korkeakoulu. Tila toimii nykyään Metropolia-ammattikorkeakoulun luovana kampuksena jossa toteutetaan mm. kulttuurituotannon, media- ja elokuvatuotannon, muotoilun sekä vaatetusalan opinnot
• Hämeentie 161:ssä Vanhassakaupungissa on suojeltu entinen verkatehdas, joka aikaisemmin toimi Metropolia-ammattikorkeakoulun taiteen ja viestinnän opetustiloina. Ammattikorkeakoulu on sittemmin luopunut tilasta mm. huonon yleiskunnon ja sisäilmaongelmien vuoksi. Sisäpihalla on Hannu Sirenin teräsveistos Varjoja.
• Hämeentien loppupäässä, Vantaanjoen suulla on Vanhankaupunginkoski, voimalaitos ja Tekniikan museo. Vanha tielinjaus tekee tässä kohdassa mutkan jatkuen joen yli ja sen itäpuolella Viikintienä.
• Hämeentien varrella sijaitsevat puistot: Alli Tryggin puisto Kalliossa, Katri Valan puisto Kurvissa Sörnäisissä, Allotrianpuisto, Vellamonpuisto ja Nylanderin puisto Hermannissa, Hauhon puisto ja Paavalinpuisto Vallilassa, Bokvillanin puisto, Arabianmäki, Annalan kartanopuisto ja Verkatehtaanpuisto Arabiassa, sekä Koskipuisto Vanhassakaupungissa.

Lähteet

• Hämeentien ennen–jälkeen-tutkimus (PDF) 1.1.2024. Helsingin kaupunki. Viitattu 19.1.2024.

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Hämeentie Wikimedia Commonsissa

Liittymätaulukko

	Nro	Km	Nimi	Tie	Viitoitus
	Hämeentie (2+2)
				Eläintarhantie
				Toinen linja Hakaniemen torikatu
				Kolmas linja Näkinkuja
				Neljäs linja
				Viides linja Haapaniemenkatu
				Ässänrinne
				Kaikukuja
				Kaikukatu
				Sakarinkatu Lintulahdenkatu
				Torkkelinkatu Käenkuja
				Helsinginkatu
				Vilhovuorenkuja
				Aleksis Kiven katu Pääskylänkatu
				Mäkelänkatu Lautatarhankatu
				Päijänteentie Ristikkotie
				Vellamonkatu
				Hauhontie
				Eurantie Saarenkatu
				Violankatu
				Sturenkatu
				Helminkatu
				Haukilahdenkatu
				Elisabeth Kochin tie
				Hermannin rantatie
	Hämeentie (3+3)
				Kustaa Vaasan tie	Lahti; Hämeentie kääntyy
	Hämeentie (2+2)
				Toukolankuja
				Kotisaarenkatu
				Floorantie
				Kokkosaarenkatu
	Hämeentie (1+1)
				Intiankatu
				Arabiankatu
				Kaironkatu Muotoilijankatu
				Kaanaankatu
				Waseniuksen puistotie
				Annalantie Verkatehtaanpolku
				Vanhankaupungintie
				Koskelantie Viikintie	Pasila Viikki