Hannu Siren
Hannu Siren (s. 10. syyskuuta 1953 Helsinki) on suomalainen kuvanveistäjä,[1] joka on tehnyt useita julkisen tilan taideteoksia, veistoksia ja mitaleja.[2]
Siren opiskeli Accademia di belle arti di Firenzessä 1974–1976 sekä Turun Taideyhdistyksen piirustuskoulussa syksyllä 1976.[2] Hän toimi Kuvataideakatemiassa kuvanveiston lehtorina ja yliopettajana vuosina 1986–1992 sekä vararehtorina vuosina 1991–93.[2]
Siren debytoi Hämeenlinnassa vuonna 1969. Hän on osallistunut lukuisiin ryhmä- ja yksityisnäyttelyihin Suomessa ja muissa maissa.[2] Hän on toiminut kuraattorina muun muassa vuonna 1986 Helsingin taiteilijaseuran Helsingin Juhlaviikoille järjestämässä symposium- ja näyttelykokonaisuudessa ”Concrete, Experimental Environment” -tapahtumassa, joka tutki betonin käyttöä.[2]
Sirenille myönnettiin taiteilijaeläke vuonna 2015.[3]
Hannu Sirenin vanhemmat olivat arkkitehdit Kaija ja Heikki Siren. Hannu Sirenin veli Jukka Siren on arkkitehti.[4]
Julkisia teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Nyt (1983) on Tampereen Hervannassa, ja useita hänen teoksiaan on myös Sara Hildénin taidemuseon veistospuistossa.[5]
- Stoa (1984) on suurikokoinen sininen veistos kulttuurikeskus Stoan aukiolla Helsingin Itäkeskuksessa. Teos voitti veistoskilpailun vuonna 1981 ja paljastettiin 1984.[6] Stoa ikuistettiin vuonna 1987 myös postimerkkiin.[7]
- Symboli (1984–1985) on suurikokoinen teräspallo Hakaniemen Ympyrätalon sisäänkäynnin edustalla.
- Omatunto (1990–1992) on luonnonkivistä rakennettu 30-metrinen kehä Viitasaarella Tuulensuun veistospuistossa.[8]
- Vastuu (1992–1995) on 250 meträ pitkä kallioleikkaus Länsiväylällä Otaniemen liittymän kohdalla Espoossa.[9]
- Kivinen vieras -veistos (1994–1995) on Kansallisoopperan piha-alueella.[10]
- Varjoja-teos (1998) on Arabianrannassa Taiteen ja viestinnän oppilaitoksen pihassa.[11]
- Tahto (2008) on Vuosaaren satamassa, Gatehousen viereisellä pienellä kallioisella metsäkumpareella. Teos on kuution muotoinen ja tehty mustasta gabrosta. Teoskokonaisuus käsittää kuution lisäksi myös sinne johtavat polut ja valaistuksen.[12]
- Kranssi (2014) on teräsputkista koostettu kranssi Joensuussa Rantakadun ja Yläsatamakadun kiertoliittymässä.[13][14]
Kuvia julkisista teoksista[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
-
Lähtö, 1979, Tampere. -
Tänään, 1982, Tampere. -
Varjo, 1984(2014), Kotka. -
Symboli, 1985, Helsinki. -
Stoa, 1984, Helsinki. -
Kivinen vieras 1995, Helsinki. -
Tila, 1995, Kuopio. -
Vastuu, 1992–1995, Espoo. -
Pari, 1997, Kemi. -
Varjoja, 1998, Helsinki. -
J. S. Sirénin muistomerkki, 1999, Ylihärmä. -
Kehitys, 2001, Espoo. -
Tahto, 2008, Helsinki. -
7 (osa), 2011, Raasepori. -
Kranssi, 2014, Joensuu. -
Rinkeli, 2015, Joensuu.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Biografiregister S. (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ a b c d e CV (taiteilijan verkkosivu) Hannu Siren. Hannu Siren. Viitattu 31.12.2014.
- ↑ Vihdoin helpotusta arkeen – Muskalle myönnettiin taiteilijaeläke 3.7.2015. MTV.fi. Arkistoitu 13.7.2015. Viitattu 11.7.2015.
- ↑ Niiniluoto, Markku: Ympyrätalon peruskorjaus Projektiuutiset. 2004. Arkistoitu 23.2.2014. Viitattu 6.12.2019.
- ↑ Hannu Siren, Nyt. Julkiset veistokset ja monumentit Tampereella. 2006. Tampereen kaupunki. Viitattu 31.12.2014.
- ↑ Stoa. Pääkaupunkiseudun palvelukartta. Helsingin kaupunki. Viitattu 31.12.2014. .
- ↑ Norma Suomi 2011: Postimerkkiluettelo, s. 129. Käpylän merkki, Helsinki. ISSN 0358-1225
- ↑ Hannu Siren, Omatunto, 1990–1992, luonnonkivi. Tuulensuun veistospuisto.
- ↑ Ympäristötaide liittää tien maisemaan 21.7.2004. Tiehallinto, Uudenmaan tiepiiri. Arkistoitu 22.3.2016. Viitattu 2.10.2016.
- ↑ Julkiset veistokset, Kivinen vieras. Helsingin taidemuseo. Helsingin taidemuseo. Arkistoitu 17.12.2005. Viitattu 31.12.2014.
- ↑ Varjoja. Pääkaupunkiseudun palvelukartta. Helsingin kaupunki. Viitattu 31.12.2014.
- ↑ Tahto. Pääkaupunkiseudun palvelukartta. Helsingin kaupunki. Viitattu 31.12.2014.
- ↑ Rantakadun liittymään nostettiin yli viisi tonnia taideterästä -kuvagalleria 16.10.2014. Sanomalehti Karjalainen Oy. Arkistoitu 28.10.2014. Viitattu 16.8.2015.
- ↑ Sirkkalan silta, Joensuu, aluevalvonta Sito Oy. Viitattu 16.8.2015.
| ||||||||||||||||||
