Länsiväylä
|
||
| Länsiväylä | ||
|---|---|---|
| Kantatie 51 | ||
| Maa | Suomi | |
| Osa tietä | kantatie 51 | |
| Tieluokka | kantatie | |
| Omistaja | Suomen valtio | |
| Tienpitäjä | Liikennevirasto | |
| Pituus | 27,6 km | |
| Päällyste | asfaltti | |
| Kaistaluku | pääosin kuusikaistainen | |
| Huomautuksia | Pääkaupunkiseudun ulosmenotie | |
| LÄNSIVÄYLÄ VÄSTERLEDEN |
Länsiväylä (ruots. Västerleden) on Helsingistä Espoon eteläosien kautta Kirkkonummelle johtava moottoritie, joka on osa Helsingistä Karjaalle kulkevaa kantatietä 51. Se alkaa Helsingin Ruoholahdesta ja päättyy Kirkkonummen keskustan liepeille. Länsiväylän alkupäässä Helsingissä on vuonna 1965 valmistunut Lapinlahden silta, joka oli pitkään Suomen pisin silta.[1] Lapinlahden sillan keskimääräinen vuorokausiliikenne syyskuussa 2013 oli Helsingin kaupungin laskennan mukaan noin 56 710 autoa.[2]
Sisällysluettelo
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Moottoritien rakentaminen aloitettiin vuonna 1961. Sen osuus Ruoholahdesta Gräsaan (Haukilahden liittymään) avattiin 1. lokakuuta 1965, ja seuraavana vuonna sitä jatkettiin Suomenojalle.[3] Espoonlahdelle saakka moottoritie oli valmis vuonna 1969. Uusin osuus Kivenlahdesta Kirkkonummelle avattiin liikenteelle 29.10.2013.[4] Alun perin moottoritien oli tarkoitus ulottua Porkkalankadun yli Hietalahdenrantaa ja silloista satamaradan linjausta pitkin Lönnrotinkadulle ja Uudenmaankadulle saakka. Tästä jäänteenä on yhä Sinebrychoffin puiston alittava Mallaskadun tunneli, josta piti tulla Helsingin keskustan läntinen sisääntuloramppi, sekä Länsiväylän korjattu linjaus Salmisaaressa, jossa moottoritie alun perin haaroittui laajasti tarkoituksena jatkaa tietä suoraan haaran keskeltä Porkkalankadun yli [5] Aikaisemmin myös Mechelininkadulta oli suora yhteys Länsiväylälle pohjoispuolelta, jonka poistaminen on sittemmin aiheuttanut mittavia liikenneongelmia, vaikkakin suurimmat ongelmat aiheuttaa liikennevalollinen suojatie sekä hankalat joukkoliikennekaistajärjestelyt Mechelininkadun eteläisen rampin edellä.
Länsiväylän edeltäjä oli vuosina 1933–1938 rakennettu kaksikaistainen Helsingistä Jorvakseen johtanut maantie, jonka eri osilla oli nimet Lauttasaarentie ja Jorvaksentie. Tie johti johti Helsingin Lapinniemestä (Ruoholahdesta) Salmisaareen (penger), siitä Lauttasaareen (silta 1935), sieltä Jorvaksentien nimisenä Koivusaareen (silta ja penger), edelleen Hanasaareen (penger), Karhusaareen (silta ja penger), Otsolahden yli (silta ja penger) ja Jorvaksentien nimisenä Espoon eteläosien kautta Espoonlahden yli (silta 1937) Kirkkonummen Jorvakseen. Siellä se liittyi vanhaan, Muuralan ja Kauklahden kautta kulkevaan Kuninkaantiehen.[1] Vanha tie jäi kuitenkin Etelä-Espoon asukasluvun kasvaessa auttamattomasti alimitoitetuksi, minkä vuoksi sitä korvaamaan rakennettiin moottoritie. Moottoritien osuus Lauttasaaren länsiosasta Kivenlahden liittymään eli Martinsiltaan saakka rakennettiin alkuperäisen Jorvaksentien kohdalle leventämällä sitä ja muuttamalla risteykset eritasoliittymiksi, kun taas osuudet Ruoholahdesta Lauttasaareen ja Martinsillasta Espoonlahden sillalle olivat kokonaan uutta tietä. Länsiväylästä käytetään edelleenkin joskus myös nimeä Jorvaksentie, vaikka virallisesti tämä nimi on enää vain kantatien 51 Kirkkonummella olevalla osuudella.
Rinnakkaisteiden rakentaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Samaan aikaan moottoritien kanssa rakennettiin myös sen pohjoispuolella sijaitseva rinnakkaiskatu, joka johtaa Tapiolasta Martinsiltaan. Sen nimenä on Tapiolasta Kehä II:lle saakka Merituulentie, Kehä II:lta Suomenojan kiertoliittymään Kuitinmäentie ja Suomenojan länsipuolella Martinsillantie. Martinsillan länsipuolella rinnakkaiskatuna toimii Kivenlahdentie ja sen jatke Vanha Jorvaksentie, jotka ovat osia alkuperäistä Jorvaksentietä.[6] Lauttasaaren ja Tapiolan välillä Länsiväylällä ei ole rinnakkaistietä, vaan hitaat ajoneuvot kuten työkoneet, jotka eivät voi kulkea moottoritietä eivätkä myöskään sen vieressä olevaa kevyen liikenteen väylää pitkin, joutuvat kiertämään Töölön, Munkkiniemen, Kuusisaaren ja Lehtisaaren kautta.
Liittymät mm. kehäteihin ja Tapiolaan on laajennettu aika ajoin, ja leveimmällä kohdalla Tapiolan ja Westendin välillä tie on peräti 12-kaistainen. Kauppakeskus Ison Omenan kohdalle Matinkylän ja Olarin väliin rakennettiin uusi liittymä 2000-luvun alussa.
Myös Länsiväylän eteläpuolelle on alusta asti suunniteltu rinnakkaiskatua, mutta vasta 2000-luvun alussa valmistui yhteys Haukilahdessa Gräsanojan yli, ja Suomenojalla rinnakkaiskatu Suomenlahdentie valmistuu vuonna 2016. Kevyelle liikenteelle on omat reittinsä Länsiväylän varrella.
Kuvia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
-
Länsiväylä Tapiolan kohdalla, taustalla näkyy Keilaniemen toimistorakennuksia
-
Länsiväylä Nöykkiön kohdalla iltapäivän paluuliikenteen aikaan, taustalla Suomenojan liittymä
-
Länsiväylä kuvattuna Koivusaaresta Helsingin keskustan suuntaan
-
Länsiväylä Lauttasaaren kohdalla Helsingissä
-
Länsiväylä Westendin kohdalla 13.2.2008
-
Länsiväylä Westendin kohdalla Keilaniemeen päin katsoen
-
Länsiväylä ja Keilaniemen tornit
-
Länsiväylä Westendissä, taustalla esimerkiksi Koneen ja Microsoftin pääkonttorit
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Kantatie 51, Länsiväylä, Jorvaksentie, Helsinki-Karjaa 75 km Matti Grönroos. Viitattu 15.3.2011.
- ↑ Lilleberg, Irene & Hellman, Tuija: Liikenteen kehitys Helsingissä vuonna 2013, s. Liitetaulukko 1, sivu 1 (4). Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston liikennesuunnitteluosaston selvityksiä 2014:1. Helsingin kaupunki, 2014. ISSN 0787-9067. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 28.2.2015).
- ↑ Etusivun uutiset 1938–1979, s. Kopio Uuden Suomen etusivusta 2.10.1965 (kirjassa ei ole sivunumeroita, mutta siihen mukaan otetut Uuden Suomen vanhat etusivut ovat kronologisessa järjestyksessä). Uusi Suomi, 1979. 951-9082-04-02.
- ↑ http://portal.liikennevirasto.fi/sivu/www/f/hankkeet/kaynnissa/kirkkonummi_kivenlahti/Tiedotearkisto/valmis
- ↑ Kenen Helsinki (1970) | Niemi 1-liikennesuunnitelma - Helsingin tieverkko 1980
- ↑ Kt51:n entistä tielinjaa Espoossa Matti Grönroos. Viitattu 15.3.2011.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Siltojen estetiikka – haasteet risteyssiltojen suunnittelussa, sivut 37-43; Tiehallinto
- Liikenteen sujumista Länsiväylällä voi seurata Tiehallinnon mittauspisteistä, liikenne- ja kelikameroista:
| Nro | Km | Nimi | Tie | Viitoitus | |
 |
Porkkalankatu | Keskusta | |||
 |
 Moottoritie (3+2) |
||||
|
Salmisaarenkatu | (vain länteen) | |||
 |
Lapinlahden silta | Lauttasaarensalmi | pituus 597 metriä, valmistunut 1965 | ||
|
Moottoritie (3+3) |
||||
|
Lemisaarentie | Lauttasaari | |||
|
Lauttasaarentie | (vain länteen) | |||
|
Hanasaarensolmun eritasoliittymä | ||||
|
Karhusaarensolmun eritasoliittymä |   Kehä I |
|||
|
Tapiolansolmun eritasoliittymä | Tapiolantie | Tapiola Westend |
||
|
Moottoritie (4+4) |
||||
|
Westendinsolmun eritasoliittymä | Etelätuulentie | Tapiola Westend (vain länteen) |
||
|
Haukilahdensolmun eritasoliittymä | Haukilahdenkatu | Niittykumpu Haukilahti |
||
|
Moottoritie (3+3) |
||||
|
Matinsolmun eritasoliittymä |  Kehä IIGräsanlaakso |
Matinkylä | ||
|
Piispansolmun eritasoliittymä | Piispansilta | (vain länteen) | ||
|
Finnoonsolmun eritasoliittymä | Finnoonsilta | Finnoo | ||
|
Moottoritie (2+2) |
||||
|
Espoonlahdensolmun eritasoliittymä | Martinsilta | Espoonlahti | ||
|
Kivenlahdensolmun eritasoliittymä | 1130 Kauklahdenväylä Kivenlahdentie Vanha Jorvaksentie |
Saunalahti Kivenlahti |
||
|
Sarvvikin eritasoliittymä | Sundsbergintie | Valmistuu 2010 | ||
|
Inkilän eritasoliittymä |  Kehä III |
Espoon keskus, Turku | ||
|
Jorvaksen eritasoliittymä | Hirsalantie | Valmistuu 2010 | ||
|
Tolsan eritasoliittymä | Tolsantie | Valmistuu 2010 | ||
|
Munkinmäen eritasoliittymä | Kirkkonummentie 1191 Upinniementie |
Kirkkonummi | ||
| Kantatie (1+1), jatkuu Karjaalle |
|||||
| Kehätiet | |
|---|---|
| Ulosmenotiet |
Länsiväylä • Turunväylä • Vihdintie • Hämeenlinnanväylä • Tuusulanväylä • Lahdenväylä • Porvoonväylä • Itäväylä |
| Muut tiet |
Seututie 100 • Seututie 110 (Turuntie) • Seututie 130 • Seututie 140 |
