Espoonlahti

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli kertoo kaupunginosasta. Espoonlahti on myös lahti Espoon ja Kirkkonummen rajalla.
Espoonlahti
Esboviken
Kauppakeskus Lippulaiva vuonna 2015.
Kauppakeskus Lippulaiva vuonna 2015.
Kaupungin kartta, jossa Espoonlahti korostettuna. Espoon kaupunginosat
Kaupungin kartta, jossa Espoonlahti korostettuna.
Espoon kaupunginosat
Kaupunki Espoo
Suuralue Suur-Espoonlahti
Kaupunginosa nro 34[1]
Pinta-ala 4,8 km² [2]
Väkiluku 16 077 [3] 2014
Osa-alueet Ala-Kivenlahti, Espoonlahden urheilupuisto, Kivenlahti, Koulumäki, Krattivuori, Laurinlahti, Maininki, Ristiniemi, Ylä-Kivenlahti
Postinumerot 02320, 02321, 02360
Lähialueet Kaitaa, Nöykkiö, Saunalahti, Soukka

Espoonlahti (ruots. Esboviken) on Espoossa sijaitseva kaupunginosa numero 34, joka sijaitsee samannimisen vesistöalueen itärannalla.[4] Espoonlahti on Suur-Espoonlahti -nimiseen suuralueeseen aluekeskus, jonka palvelut keskittyvät Espoonlahden keskukseen.[5][6]

Espoonlahden osia ovat KivenlahtiLaurinlahti ja Espoonlahden keskus.[7] Kaupunginosaa rajaavat lännestä alkaen Espoonlahden silta, Länsiväylä, Espoonlahden solmun pohjoispuoli, Nöykkiönkatu, Soukanväylä, Oppilaantie, Soukanreitti, Soukanpohjan ratsastuskoulu, Ristiniementie, Soukanlahden vesialue ja Espoonlahti.[8] Kaupunkisuunnittelussa ja tilastoinnissa käytetään nimeä Kanta-Espoonlahti, johon kuuluvat edellisten lisäksi myös Soukanmäki ja Soukanniemi[9][10] Alakartanontiehen asti.[11] Artikkelissa on omaksuttu tämä rajaus.

Nykyiset asukaskeskukset ja lähiöt ovat syntyneet 1970-luvulla vanhojen, pääasiassa 1800-luvun, kalastajakylien päälle. Näiden kylien nimet ovat käytössä nykyisillä asutuskeskuksilla, joista vanhin on Soukka.lähde?

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vanhimmat merkit ihmisistä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Meri rajaa Espoonlahtea kahdella suunnasta, lännessä Espoonlahti ja etelässä Suomenlahti. Maa-alue on vanhaa maankohoamisaluetta, joka on kohonnut merestä viimeisen jääkauden jälkeisinä vuosituhansina. Vanhimmat merkit ihmisen toiminnasta ovat pronssikaudella (1500–500 eaa.), jolloin alue oli saaristoa.[12] Näin varhaisia asuinpaikkoja ei täältä tunneta, mutta aikakauden hautoja, kiviröykkiöitä, tiedetään Espoonlahdessa useita. Niistä neljä sijaitsee Laurinlahden asuntoalueella.[13]

Kaksi 1500-luvun kylätonttia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 1540 maakirjassa löytyy kaksi merkintää Espoonlahden alueelta: toinen koskee nykyistä Kivenlahtea ja toinen Soukkaa. Stensvikin kylätontti on sijainnut Ala-Kivenlahdessa Kivenlahdenkadun, Meripoijun ja Merivalkaman tienoilla ja maakirjan mukaan siellä sijaitsi viisi taloa.[14] Saman maakirjan mukaan Sökön kylässä oli kaksi taloa. Soukan kylätontti lienee sijainnut nykyisen Övergårdin talon luona,[15] mutta vuonna 1698 julkaistussa Samuel Broteruksen kartassa se sijaitsi samalla paikalla kuin nykyinen Soukanpohjan kartano.[16] Museovirasto teki vuonna 1995 koekaivauksia Espoonlahden koulun ja uimahallin välillä. Niiden perusteella voi päätellä, että Soukanlaakson notkossa virtaavan Soukanojan pohjoispuolella on mahdollisesti sijainnut vanha keskiaikainen kylätontti.[17][18]

1960- ja 1970-luvut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Espoon kaavoitus lähti liikkeelle 1960-luvun alussa yksittäisiä alueita koskeneilla kaavoitussopimuksilla. Yksi niistä oli 1 200 hehtaaria ja 11 kilometriä rantaviivaa Kurttilasta Soukanniemelle käsittänyt Lounaisrannikko.[19] Tehtävä annettiin Alvar Aallolle 1963. Hänen maisema-analyysistä liikkeelle lähtenyt ja Budapestin kaupunkirakenteesta inspiroitunut suunnitelmansa valmistui 1966.[20] Tämä ison alueen kattanut kaavoitussopimus, kuten toistakymmentä pienempää sopimusta samalta kaudelta jouduttiin purkamaan, kun huomattiin, millainen tilkkutäkki omia valtakuntiaan suunnitelleiden arkkitehtien töistä olisi tullut.[21]

Aallon suunnitelmaa arvioinut yleiskaava-arkkitehti Nils Erik Fager esitti tämän suunnitelmaa mukaillen Espoon asemakaavalautakunnalle tavoitteeksi, että Espoonlahteen luotaisiin merellinen kaupunki, jonka rantakaista varataan vapaa-aika- ja ulkoilualueeksi.[20] Nauhamaisena rantoja seuraava puistovyöhyke rauhoitettaisiin jalankulkijoille, se leviäisi laaksomuodostelmiin ja se jätettäisiin virkistysalueiksi. Aallon ajatuksiin kuului edelleen, että asuntokorttelit ja julkiset rakennukset sijoitetaan puistojen reunamille.[20] Vaikka Aallon suunnitelma ei sellaisenaan toteutunut, Espoonlahden keskus on siinä merkitty osapuilleen sinne, minne sitä alettiin rakentaa 1990-luvulla,[20] Espoonlahdenkadulle, Soukan ja Kivenlahden yhdistävän kokoojatien läheisyyteen.

Laajamitttainen rakentaminen alkoi Espoon ja Suomen suurimmalla aluerakentamissopimuksella, joka tehtiin Lounaisrannikosta keväällä 1966.[22] Nyt siihen oli rajattu kuuluvaksi Kivenlahti, Soukka ja Iivisniemi.[23] AsuntosäätiöKeskus-Sato ja Polar rakensivat yhdessä Espoon kauppalan kanssa lähes miljoona kerrosneliömetriä.[24] Espoonlahden ensimmäinen osuus nousi Soukkaan ja sitten rakennettiin Kivenlahti, jota Asuntosäätiö rakensi 1970-luvulla.[25] Laurinlahden osa-asemakaavat valmistuivat kolmessa vaiheessa vuodesta 1972 alkaen. Alueella sijainneet kesähuvilat korvautuivat pääosin kaksikerroksisina, tiiviisti rakennettuina rivitaloyhtiöinä. [26]

Palvelukeskus syntyy[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Soukan ja Kivenlahden lähiökeskukset olivat 1970-luvun loppupuolella jo hyvin kehittyneistä ja palvelukykyisiä, kun Espoonlahden keskustaan laadittiin asemakaava. Alueen suunnittelun tavoitteet olivat puutarhakaupunkihenkisiä.[27] Palvelukeskuksen ensimmäinen kaava vahvistettiin vuonna 1974 ja vuonna 1979 vahvistettiin Espoonlahden ydinkeskustan asemakaava.[28] 1980-luvun alussa kaupunki tilasi Espoonlahden keskusta varten kehittämissuunnitelman, jonka laati arkkitehtitoimisto Simo Järvinen. Suunnitelma antoi ohjeita kaupunkikuvan kehittämistä varten sekä yleisten alueiden että korttelialueiden suhteen.[27]

Soukan ja Kivenlahden kerrostaloalueiden väliseen Soukanpohjan laaksoon rakennettiin 1970–1980-luvuilla useita kouluja, kuten Espoon(lahden) kauppaoppilaitos (1974), Espoonlahden koulu ja lukio (1975) sekä erityisoppilaita palveleva Koulumäen koulu. Sinne nousivat myös Espoonlahden päiväkoti, paloasema (1979), tekojäärata (1983), jäähalli, urheilupuisto ja uimahalli (1983). Kipparin- ja Merenkulkijankadun [29] varrelle sijoittui erilaisia liikehuoneistoja sekä arkkitehtiveljesten Timo ja Tuomo Suomalaisen suunnittelemat ja toisiinsa sovittamat Espoonlahden kirkko (1980), Merenkulkijan päiväkoti ja Espoonlahdenrannan kulmaan noussut liiketalo Ankkuri.[30][31] Espoonlahdenkadun varrelle avattiin 1990-luvun alussa kauppakeskukset Ulappatori ja Lippulaiva. Alueen terveyskeskus rakennettiin Lokirinteeseen ja se avattiin vuonna 1995.[32] Monet syntyneen palvelukeskittymän toiminnoista palvelevat koko suuraluetta.[33]

Suur-Espoonlahdessa on kaikkiaan yksitoista suomenkielistä alakoulua,[34] kuusi yläkoulua[35] ja yksi lukio, sekä yksi yhtenäinen ruotsinkielinen peruskoulu Storängens skola[36], johon yhdistyvät Mårtensbro skola ja Sökövikens skola.[37]

2000-luku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Amiraalinmäen asuinrakennuksia
Amiraalinpuiston korttelin rakenne vaimentaa liikenteen melua puistossa.

Aiemmin Tutkamäkenä tunnetulle ja pitkään sotilasalueena suljetulle mäelle Espoonlahden keskuksen länsipuolelle rakentui vuosina 2003 – 2005 Amiraalinmäen kerrostaloalue ja sen vierelle vuosina 2003-2006 Amiraalinpuiston suurkortteli. Sen rakennukset toimivat läheisten väylien liikenteen melua torjuvana muurina.[38][39][40]

Vuonna 1990 rakennetun kauppakeskus Ulappatorin purkaminen alkoi vuonna 2010 silmin nähtävän muutoksen Espoonlahden keskuksessa. Sen vauhditti myös kadun toisella puolella sijaitsevan Lippulaivan laajentumispyrkimyksiä Ulappatorin muutuessa asuntokortteliksi.[41] Tämä Ulappakadun varteen rakennettu asuntokortteli valmistui vuonna 2014. Korttelin korkein rakennus on 14-kerroksinen asuntotorni Tähystäjä.[42]

Hankesuunnitelma länsimetron jatkumisesta Matinkylästä Kivenlahteen valmistui toukokuussa 2012.[43] Rakennustyöt aloitettiin marraskuussa 2014.[44] Metron rakentamisen yhteydessä kaupunki otti tavoitteeksi saada noin 8 700 uutta asukasta ja 1 400 uutta työpaikkaa vuoteen vuoteen 2050 mennessä Espoonlahden keskuksen välittömään läheisyyteen, eli enintään noin 600 metrin päähän metroasemasta. Keskustan uusi asemakaava astui voimaan 31.8.2016.

Metrokeskus ja uusi Lippulaiva[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kongsberginpuisto on nimetty ystävyyskaupungin mukaan. Kuvan keskellä matala ja tummanpuhuva kauppakeskus Pikkulaiva ja sen työmaa.

Espoonlahden keskusta kuuluu kaupungin merkittävimpiin kehittämiskohteisiin.[45] Alueen palveluja rakennettiin ensin Kipparinkadun ja Merenkulkijankadun varrelle. Kauppakeskukset Ulappatori ja Lippulaiva siirsivät kaupan painopistettä lähemmäksi Länsiväylää 1990-luvulla ja [46] Länsimetroon liittyvä uudisrakentaminen jatkaa tätä kehitystä.[47] Osa Espoonlahden keskuksen uudistusta ovat kokonaan uusi ja noin kaksi kertaa entisen kokoinen kauppakeskus Lippulaiva sekä sen yhteyteen rakennettavat metroasema ja bussiterminaali.[48]

Metron tuleminen tarkoittaa laajoja rakennustöitä Espoonlahdenkadun ja sen lähiympäristön aluella, kun aluetta uudistetaan ja parannetaan vaiheittain vuosien 2016–2020 välillä.[47] Pitkän tähtäimen tavoitteena on rakentaa eläväinen kaupunkikeskus palveluineen ja entistä tiiviimmin rakennettuna Espoonlahdenkadun, Espoonlahdenrannan ja Kivenlahdentien rajaamalle alueelle.[47] Rakennuskaavassa esitetään rakennettavaksi myös lisää liiketiloja Kivenlahdentien ja Länsiväylän väliselle vyöhykkeelle sekä Maininkipuiston ja Espoonlahdenrannan (katu) risteyksen länsipuolelle.[49] Kaupunginhallitus hyväksyi 2013 asemakaavanmuutoksen entisen Mårtensbron (alun perin Sammalvuon) koulun kortteliin niin, että sinne on mahdollista rakentaa asumiseen painottuva suurkortteli, jonne sijoitetaan myös jonkin verran palveluita.[50] Metrokeskuksen rakentamisen yhdeydessä kaupunki rakentaa Kipparinpuiston, Espoonlahdenpuiston, Merenkulkijanpolun, Kipparinkadun ja Merenkulkijankadun. Nämä työt on tarkoitus sovittaa yhteen sekä metron että uuden kauppakeskus Lippulaivan rakentamisen kanssa.[47]

Nimikäytäntö horjuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kun asemakaava-arkkitehti Olli Parviainen laati selvityksen Espoon kauppalan aluerakenteesta, siihen sisältyi neljä osaa, joista jokaisella oli oma keskuksensa. Ne olivat Tapiola, Leppävaara, Bemböle ja Stensvik (Kivenlahti). Tämä aluejako vahvistui vuonna 1968 vahvistuneen Espoon yleiskaavaluonnoksen myötä.[51][52] Ajan muissa suunnitelmissa koko Espoonlahden itäpuolisen alueen kokoavana nimenä Lounaisrannikko.[53] Nimistösuunnittelussa Espoonlahti oli esillä aluekeskuksen nimeksi 1960-luvun lopulta lähtien ja samaa nimeä ajateltiin myös suuralueen nimeksi.[54]

Kun Etelä-Espoon seurakunta jaettiin vuonna 1975 ja uusi seurakunta nimettiin Kivenlahden seurakunnaksi. Se ei kuitenkaan kokenut tätä nimeä oikeaksi ja päätti yhtenä ensimmäisistä päätöksistään hakea nimenmuutosta Espoonlahden seurakunnaksi. Perusteluna oli, että seurakunta halusi palvella koko aluetta, eikä vain yhden kaupunginosaa.[55] Vuonna 1976 kaupunki otti käyttöön virallisen kaupunginosannimen Espoonlahdenranta – Esboviksstranden, ja Espoonlahden seudun käsittävästä suuralueesta tuli Suur-Espoonlahti – Stor-Esboviken. 1980-luvun alussa nimi muutettiin lyhempään muotoon Espoonlahti – Esboviken.[54]

Nimen Espoonlahti käyttöalue ei ole vielä 2010-luvun lopullakaan aivan vakiintunut. Vaihtelua esiintyy kaupunginosan ja suuralueen nimen välillä sekä Espoonlahden alueen rajauksessa. Esimerkiksi käyvät Espoon verkkosivut, joilla julkaistu Espoon kaupunginosaluettelo sisältää seitsemän kaupunginosaa: Leppävaara, Tapiola, Matinkylä, Espoonlahti, Kauklahti, Espoon keskus ja Pohjois-Espoo,[56] Luetteloon liittyvässsä kartassa kaikki nimet viittaavat kuitenkin suuralueisiin, eivätkä kaupunginosiin.[57] Vaihteleva rajaus näkyy myös muussa materiaalissa niin kaupungin verkkosivuilla kuin erilaisissa muissa painetuissa selvityksissä ja tilastoaineistossa.[58] [59]

Palveluja ja toimintaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Päiväkodit, koulut ja vanhusten palvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varhaiskasvatus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kanta-Espoonlahdessa toimivia kunnallisia päiväkoteja ovat Aallonhuippu (Aallonhuippu 2), Espoonlahti (Espoonlahdentie 6), Kastevuori (Alakartanonkuja 3), Kippari (Ruorimiehenkatu 7), Laurinlahti (Kourakuja 1), Maininki (Maininkitie 23), Merenkulkija (Kipparinkatu 10), Merivesi (Merikansantie 4 C), Saapasaukio (Merisaapas 3), Soukankuja (Soukankuja 1) ja Yläkartanonkuja (Kartanonkulma 1).[60] Näitä palveluita täydentävää ostopalveluna yksityinen päiväkoti Leikkis (Aalto 6).[61] Yksityistä päivähoitoa tarjoavat ruotsinkielinen kielikylpypäiväkoti Kissankulma (Yläkartanontie 24) sekä päiväkodit Onnenmyyrä (Maininkitie 4 C 25), Kotilo (Kivenlahdenkatu 8), Satupuu (Merivalkama 4), Laurinlahden Ankkalampi (Ankkuritie 6), Carousel Nursery School (Merenkäynti 3) ja Merikatti (Kivenlahdenkatu 5 D).[62] Yksityistä puistotätitoimintaa on tarjolla Laurinlahden leikkipuistossa lähellä Kourakujaa.[62]

Peruskoulut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Espoonlahden koulu ja lukio vuonna 2014 peruskorjauksen valmistuttua.

Kanta-Espoonlahdessa toimii 3 luokat 1-6 sisältävää alakoulua: Meritorin koulu, Laurinlahden koulu ja Soukan koulu.[63] Luokkia 7-9 (10) opettavia yläkouluja on yksi: Espoonlahden koulu. Näiden lisäksi alueella toimii yhtenäisiä peruskouluja, joissa opetetaan luokkia 1-9. Näitä ovat Mainingin koulu, luokat 1-9 ja erityiskoulut Koulumäen koulu ja Merisaappaan koulu.[64] Kaikissa edellä mainituissa kouluissa opetuskieli on suomi. Ruotsinkielisiä peruskoululaisia opettaa yhtenäinen peruskoulu Storängens skola. Nimi otettiin käyttöön vuonna 2015 yhdistämään alakoulu Mårtensbro skola ja Sökövikens skola-nimellä tunnettu yläkoulu.[65]

Ammattikoulutus ja aikuiskoulutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Espoonlahden kauppaoppilaitos perustettiin vuonna 1974. Vuodesta 2012 alkaen kauppakoulun koulutilat ovat toimineet remontoitavien peruskoulujen väistötiloina.[66][67] Espoon työväenopistolla on neljä omaa toimipistettä Espoonlahdessa. Luokkatilat ovat osoitteissa Merenkäynti 3, Soukantie 4 ja Mainingin koulu, sekä Nikkariverstas osoitteessa Hyljeluodontie 3.[68]

Muut julkiset palvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Espoonlahdessa toimii kaksi aluekirjastoa: Kivenlahden kirjasto (Merenkäynti 3) ja Soukan kirjasto (Soukantie 4). Näiden väliin jäävää aluetta palvelee kirjastoauto.[69]

Terveysasemat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaupalliset palvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Espoonlahden keskuksen yritykset edustavat voittopuolisesti vähittäiskauppaa. Palvelujen arvellaan paranevan merkittävästi kauppakeskus Lippulaivan uudistuksen myötä. [70]

Alueelle tehdyn kehittämissuunnitelman mukaisesti Espoonlahteen sijoittuu uutta työ- paikkarakentamista Länsiväylän molemmille puolille. Erikoistavarakauppaa, ja erityisesti tilaa vaativaa kauppaa, voidaan sijoittaa Länsiväylän pohjoispuolle, lähinnä väylälle Merituulentie-Kuitinmäentie-Martinsillantie. Kivenlahden teollisuusalueelle voitaisiin rakentaa jatkossa myös toimitiloja.[71]

Alueella toimivia seuroja ja yhdistyksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Teatteri Hyökyvuori. Esitykset kesäisin Pakkasvuoren ulkoilmanäyttämöllä, osoitteessa Espoonlahdentie 10.[72]

Uskonnollinen toiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Espoonlahden evankelisluterilainen seurakunta perustettiin vuonna 1975. Sen toimialue kattaa nykyisin Suur-Espoonlahden alueen, jossa sillä on kaikkiaan 31 614 jäsentä. Kanta-Espoonlahden alueella sijaitsevia seurakunnan toimitiloja ovat Espoonlahden kirkko ja Soukan kappeli, sekä Soukan keskuksen nuorisotilat Ykki ja Sode. Kirkon vuonna 2016 alkaneen remontin ja Soukan metroaseman rakentamisen vuoksi kirkolliset toimitukset on siirretty kesään 2017 asti Soukan kappeliin. Nuorisotila Ykki on puretaan tulevan metron tieltä ja nuorisotila Sode on muuttanut osoitteeseen Soukankuja 13.[73]

Liikunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Espoonlahdessa on talvisin kaksi meren rannalla olevaa avantoa talviuimareita varten: Soukassa Klobben (Soukanlahdentie 15) ja Kivenlahdessa Merivalkama 11. Molemmissa on lämpimät pukukopit miehille ja naisille, mutta ei saunaa tai suihkua. Luistinkenttiä on urheilupuiston kaukalon lisäksi 6: Ala-Soukan luistinkenttä, Soukan koulun kenttä, Koulumäen luistinkenttä, Laurinlahden koulun kenttä, Kipparin kenttä ja Marin luistelukenttä.[74] Ulkokenttien lisäksi Espoonlahdessa voi luistella tai pelata kahdessa urheilupuiston jäähallissa: kaupungin omistamassa Espoonlahden jäähallissa (Espoonlahdentie 2-4) ja Espoon kiekkoilun tuki r.y:n ylläpitämässä harjoitusjäähallissa.[75] Lähin rakennettu hiihtolatu löytyy Hanikasta.

Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Espoonlahden keskuksen ja Kanta-Espoonlahden väestökehitys 1975–2015.[76]

Kanta-Espoonlahden väestömäärä oli vuoden 2015 päättyessa lähes 90 % suurempi kuin vuonna 1975, josta verkosta saatavat tilastot alkavat.[76] Selkein kasvupyrähtys ajoittuu kymmenvuotisjaksoon 1975–1985, joka näkyy erityisen selvänä Espoonlahden keskuksen alueella. Vuonna 1975 siellä oli 121 asukasta ja vuonna 1980 2 349. Kasvu jatkui nopeana vielä vuoteen 1990 asti, jolloin alueen asukasluku oli 3 820.[76] Vuoden 2015-2016 vaihteessa Espoonlahden keskuksessa asui 4470 henkeä.[77]

Vuodenvaihteessa 2015–2016 sekä Kanta-Espoonlahden 24 403 henkilön väestöstä että Espoonlahden keskuksen 4 470 henkilön väestöstä suurin osa oli työikäisiä 25–64-vuotiaita. Heitä edusti noin puolet espoonlahtelaisista. Molemmilla alueilla on myös suhteessa saman verran alle kouluikäisiä lapsia ja peruskoulua tai toisen aseen kouluja käyviä nuoria. Yli 65-vuotiaita on kuitenkin Espoonlahden keskustassa noin 4,5 prosenttia enemmän kuin Kanta-Espoonlahden alueella yleensä.[77] Tämän taustalla lienee Espoonlahden keskuksessa sijaitseva vanhusten palvelukeskus Puistokartano, joka valmistui 2013.[78] Vauvoja on vuosien 1998 ja 2015 välillä syntynyt Kanta-Espoonlahden alueella keskimäärin 283 vuodessa ja vaikka Espoonlahden keskustan ja Kanta-Espoonlahden alueiden huippu- ja laskuvuodet rytmittyvät hiukan eri tavoin, lapsia syntyy keskimäärin saman verran molemmilla alueilla.[79]

Kanta-Espoonlahti, väestön ikäjakauma vuodenvaihteessa 2015–2016[80]
0–5 6–15 16–24 25–34 35–44 45–54 55–64 65–74 75–84 85+ Kaikki
1607 2523 2415 3045 3179 3389 3032 3342 1454 417 24403
7 %  10 % 10 % 12 % 13 % 14 % 12 % 14 % 6 % 2 % 100,00 %

Kuvia Espoonlahdesta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Espoon viralliset kaupunginosat (PDF) 12.12.2012. Espoon Kaupunki. Viitattu 23.10.2014.
  2. Espoon kaupunginosien pinta-alat hri.fi. 24.10.2014. HRI. Viitattu 24.10.2014.
  3. Espoon asukasluku vuodenvaihteessa 2013/2014 (PDF) (Sivu 2) 11.4.2014. Espoon Kaupunki. Viitattu 24.10.2014.
  4. Espoon karttapalvelu kartat.espoo.fi. Viitattu 4.3.2017.
  5. Espoon kaupungin verkkosivusto, Asuminen ja ympäristö, Kaupunginosat
  6. Esteettömyyskartoitus, s. 17.
  7. Espoonlahti – Esboviken www.espoo.fi. Viitattu 11.3.2017.
  8. Espoon karttapalvelu, Aluejaot, Kaupunginosat, Espoonlahti
  9. Esteettömyyskartoitus, s. 14.
  10. Lehtinen 2016, s. 83.
  11. Esteettömyyskartoitus, s. 14.
  12.  Pekkanen-Heininen 2015, s. 11.
  13. Espoo, kiviröykkiöt Muinaisjäännöstekisteri. Viitattu 4.3.2017.
  14. Museovirasto, Muinaisjäännösrekisteri/Espoo/Asuinpaikat/Stensvik (Kivenlahti) [1]
  15. Museovirasto, Muinaisjäännösrekisteri/Espoo/Asuinpaikat/Sökö (Soukka) Pohjoinen.[2]
  16. Koivisto 2009, s. 7.
  17. Koivisto 2009, s. 7.
  18. Museovirasto, Muinaisjäännösrekisteri/Espoo/Asuinpaikat/Sökö (Soukka) Eteläinen. [3]
  19. Hurmeranta 2014, s. 14.
  20. a b c d Itkonen 1992, s. 93.
  21. Luoto 2004, s. 119.
  22. Luoto 2004, s. 133 ja s. 149.
  23. Luoto 2004, s.138.
  24. Luoto 2004, s. 149.
  25. Uusi merikaupunki Kivenlahteen (Yrityksen historia, 1970-luku) Asuntosäätiön kotisivut. Viitattu 14.4.2017.
  26. Lehtonen 2014, s. 26.
  27. a b Lehtonen 2014, s. 33.
  28. Esteettömyyskartoitus, s. 21.
  29. Kipparin- ja Merenkulkijankatu (Kadun nimi vaihtuu Espoonlahden kirkon ja Merenkulkijan päiväkodin välissä.) Viitattu 14.4.2017.
  30. Esteettömyyskartoitus, s. 5.
  31. Espoon kotikaupunkipolut, versio 30.9.2014, kohde 3, s. 4.
  32. Esteettömyyskartoitus, s. 4.
  33. Esteettömyyskartoitus, s. 21.
  34. Alakoulut www.espoo.fi. Viitattu 14.2.2017.
  35. Yläkoulut www.espoo.fi. Viitattu 14.2.2017.
  36. Storängens skola www.esbo.fi. Viitattu 14.2.2017. (ruotsiksi)
  37. Hanna Rundell: Mårtensbro och Sökövikens skola slås ihop 20.03.2015. Svenska Yle. Viitattu 17 helmikuuta, 2017.
  38. Lehtonen 2014, s. 48.
  39. Viikon nimi 50/2014: Amiraalinmäki – Amiralsbacken www.espoo.fi. Viitattu 18.3.2017.
  40. Espoon kotikaupunkipolut, versio 30.9.2014, kohde 17, s. 7.
  41. Nurmi Klaus: Espoonlahden keskus kasvaa vauhdilla jyräten. Länsiväylä, 05.01.2011.
  42. Espoon kotikapunkipolut, versio 30.9.2014, s.4.
  43. Hankesuunnitelma Matinkylä-Kivenlahti Länsimetro.fi. 22.5.2012. Viitattu 19.3.2017.
  44. Sammalvuoren ja Finnoon asukastilaisuudet 13. ja 19.11. Uutisia Länsimetrosta. 7.11.2014. Länsimetro.fi. Viitattu 19.3.2017.
  45. Espoonlahti - merellistä, monimuotoista elämää www.espoo.fi. Viitattu 14.4.2017.
  46. Viikon nimi 13/2016: Ulappatori – Fjärdtorget www.espoo.fi. Viitattu 11.3.2017.
  47. a b c d Espoonlahden keskusta parannetaan www.espoo.fi. Viitattu 6.3.2017.
  48. Espoonlahden keskusta parannetaan www.espoo.fi. Viitattu 6.3.2017.
  49. Espoon kaupunkisuunnittelulautakunta: Pöytäkirja 22.04.2015, § 65 (pdf) Espoon kaupunki. Viitattu 14.4.2017.
  50. Espoon kaupunginhallitus: Pöytäkirja 05.12.2016, § 382 (pdf) Espoon kaupunki. Viitattu 19.3.2017.
  51. Itkonen 1992, s. 82.
  52. Lehtonen 2014, s. 22.
  53. Pekkanen-Heininen 2013, s.199.
  54. a b Näkökulmia nimistöön, Espoonlahti.
  55. Hans-Christian Daniel: Espoonlahden seurakunnan historia Kirkko Espoossa. 2008. Viitattu 4.3.2017.
  56. Kaupunginosat ja niiden kehittäminen www.espoo.fi. Viitattu 6.3.2017.
  57. Espoon kaupunginosat kartalla espoo.fi.
  58. Esteettömyyskartoitus, s. 5 ja s. 14.
  59. Luoto 2004, s. 138: "...Lounaisrannikkosopimus, joka alue käsitti nykyisin Espoonlahdeksi kutsuttavan alueen (Iivisniemi, Soukka, Kivenlahti)."
  60. Kunnalliset päiväkodit, Espoonlahti www.espoo.fi. Viitattu 18.3.2017.
  61. Varhaiskasvatuksen toimipaikat, Ostopalvelut, Espoonlahti Espoo.fi. Viitattu 18.3.2017.
  62. a b Espoonlahden yksityinen vahaiskasvatus Espoo.fi. Viitattu 18.3.2017.
  63. Alakoulut www.espoo.fi. Viitattu 18.3.2017.
  64. Yläkoulut www.espoo.fi. Viitattu 18.3.2017.
  65. Hanna Rundell: Mårtensbro och Sökövikens skola slås ihop. Svenska Yle, 20.03.2015.
  66. Espoon kotikaupunkipolut, versio 30.9.2014, kohde 13, s. 7.
  67. Länsiväylä: Kouluevakoista paisuu espoolaisille jättilasku
  68. Espoonlahti, Merenkäynti 3. Työväenopiston toimipisteet, Omnia.fi.
  69. Espoon kirjastoautot kirjastoauto.espoo.fi. Viitattu 19.3.2017.
  70. http://www.espoo.fi/fi-FI/Asuminen_ja_ymparisto/Kaupunginosat/Espoonlahti
  71. Espoon elinkeinovyöhykkeiden kehityskuva, Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen tutkimuksia ja selvityksiä B98:2010| [4], sivu 19.
  72. Visit Espoo, Espoo guide 2016, s. 24.[5]
  73. Tervetuloa Espoonlahden seurakuntaan! (Espoonlahden seurakunnan kotisivut) Kirkko Espoossa -sivusto. Viitattu 27.3.1017.
  74. Ulkoliikuntakartta ulkoliikunta.fi. Viitattu 19.3.2017. (englanniksi)
  75. Jäähallit www.espoo.fi. Viitattu 19.3.2017.
  76. a b c Taulukko: Espoonlahden väestö Aikasarjat. Tilastokeskus. Viitattu 26.3.2017.
  77. a b Arja Munter: Espoon asukasluku vuodenvaihteessa 2015/2016 (pdf) (Tietoisku 5/2016) Viitattu 26.3.2017.
  78. Palvelukeskus Puistokartano Viitattu 26.3.2017.
  79. Väestörakenne Viitattu 26.3.2017.
  80. Arja Munter: Espoon asukasluku vuodenvaihteessa 2015/2016. Tietoisku 5/2016. Espoon kaupunki, 2016. Teoksen verkkoversio (viitattu 26.3.2017).

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Espoonlahti.