Laajalahti (Espoo)

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Laajalahti
Bredvik
Espoon kartta jossa Laajalahti korostettuna
Espoon kaupunginosat
Kaupunginosa nro 17
Suuralue Suur-Tapiola
Pinta-ala km²
Väestö
 - Väkiluku 3 568 (1.1.2008)[1]
 - Väestötiheys /km²
Postinumerot 02140
Osa-alueet Laajaranta, Laakakivi, Lupauksenvuori, Pyhäristi, Ruukinranta
Lähialueet Kilo, Leppävaara, Mankkaa, Otaniemi, Pohjois-Tapiola

Laajalahti (ruots. Bredvik) on Espoon kaupunginosa Leppävaaran ja Pohjois-Tapiolan välissä. Se on saanut nimensä samannimisestä lahdesta, jonka länsirannalla se sijaitsee. Alueella on lähinnä omakoti- ja rivitaloasutusta sekä muutamia kerrostaloja ostoskeskuksen läheisyydessä. Ostoskeskuksessa on kauppa, kampaamo, ja kaksi ravintolaa. Alueella toimii myös ainakin kolme päiväkotia, ala-aste sekä paikalliskirjasto.

Laajalahden rannalla sijaitsevat Gallen-Kallelan museo eli Tarvaspää sekä luontokeskus Villa Elfvik. Suurin osa ranta-alueesta on luonnonsuojelualuetta, joka on tunnettu erityisesti lintualueena. Muuttoaikaan siellä oleilee suuri määrä vesilintuja, ja monet lajit pesivät alueella.

Kehä I kulkee Laajalahden kautta pohjois-eteläsuunnassa. Koska ranta-alue on pääosin rakentamatonta, suurin osa Laajalahden asutuksesta on tien länsipuolella.

Laajalahden alueelta löytyy useita ensimmäisen maailmansodan aikaisia linnoitusrakennelmia, jotka kuuluivat Helsingin maa- ja merilinnoitukseen.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Laajalahden kaupunginosan rakentaminen aloitettiin heti sodan jälkeen vuonna 1945. Alun perin lähes koko alueella oli omakotitaloja, joilla oli isohkot tontit. Ainoat kerrostalot rakennettiin 70-luvulla, ja ne sijaitsevat lähes kaikki Heinjoenpolun varrella. Samoihin aikoihin alkoi myös suuntaus, jossa vanhan omakotitalon lisäksi tai tilalle tontille rakennettiin rivitalo. Nykyään vanha omakotitalo on monen kadun varrella harvinaisuus. Samalla alue on muuttunut omakotialueesta rivitaloalueeksi.

Kilon turverata sijaitsi Turvesuon Laajalahden puoleisella reunalla.

Laajalahdessa Hagalundintien, nykyisen Kehä I:n varrella sijaitsi aikoinaan radioasema korkeine radiomastoineen.

Osa alkuperäisestä Laajalahden alueesta luetaan nykyisin Pohjois-Tapiolan kaupunginosaan kuuluvaksi, mutta tunnetaan myös Etelä-Laajalahden nimellä.

Laajalahden ja myös Etelä-Laajalahden erikoisuus on sen katujen nimet, jotka on nimetty luovutetun Karjalan kuntien mukaan. Se on tehty siten, että katujen keskinäinen järjestys vastaa kuntien keskinäistä järjestystä Karjalassa. Etelässä on esimerkiksi Terijoentie ja Metsäpirtintie, pohjoisessa Jääskentie, Kirvuntie, Hiitolantie sekä Lumivaarantie.

Rintamamiestaloja Jaakkimantiellä

Vuosina 1957-1986 alueella sijaitsi Mankkaan kaatopaikka. Sen läheisyydessä oli alkoholistien hökkelikylä. Espoon diakonisäätiön järjestämää parakkimajoitusta järjestettiin heille vuoteen 1991 asti, jonka jälkeen loput asukit ohjattiin Olarinluoman asuntolaan. Kaatopaikka-alueesta alettiin muokata virkistys- ja golfaluetta vuonna 2009.

Palvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Laajalahden liikekeskuksessa (Kirvuntie 22) sijaitsee mm.Valintatalo, Cityvarasto Oy (pienvarastoja vuokraava yritys), päiväkoti sekä muita pienempien yritysten toimistoja.

Liikenneyhteydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Laajalahtea palvelevat seuraavat bussilinjat

  • 106 HelsinkiKampin keskusLeppävaara kulkee koko Laajalahden läpi.
  • 212 Helsinki – Elielinaukio – Kauniainen kulkee Pohjois-Laajalahden läpi.
  • 213N Helsinki – Elielinaukio – Kauklahti kulkee Pohjois-Laajalahden läpi.
  • 23 Uusmäki – Laajalahti kulkee Pohjois-Laajalahden läpi.

Lisäksi Kehä I:tä pitkin kulkee useita bussireittejä, kuten runkolinja 550.

Raide-Jokerin reitin on suunniteltu kulkevan Laajalahden kautta. Asemat on suunniteltu Kirvuntien loppupäähän ja Turvesuontien ja Ilmeentien risteyksen kohdalle. [2]

Tunnettuja asukkaita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Laajalahdessa asuvia julkisuuden henkilöitä ovat esimerkiksi kirjailija-kuvittaja Mauri Kunnas, muusikko Jore Marjaranta, kansanedustaja Jyrki Kasvi sekä uutislukija Leena Kaskela.

Talvinen näkymä Heinjoenpolulta. Tien päässä näkyy Laajalahden Alepa.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Laajalahti ry:n 10-vuotisjuhlajulkaisu, 1960
  • Laajalahti ry:n 20-vuotisjuhlajulkaisu, 1970
  • Laajalahti ry:n 30-vuotisjuhlajulkaisu, 1980

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]