Kilo (Espoo)

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kilo
Kilo
Espoon Kilo.jpg
Kaupungin kartta, jossa Kilo korostettuna. Espoon kaupunginosat
Kaupungin kartta, jossa Kilo korostettuna.
Espoon kaupunginosat
Kaupunki Espoo
Suurpiiri Suur-Leppävaara
Kaupunginosa nro 54[1]
Pinta-ala 6,1 km² [2]
Väkiluku 14 667 [3]
Osa-alueet Kuninkainen, Nuijala
Postinumerot 02610, 02630
Lähialueet Kauniainen, Viherlaakso, Karakallio, Leppävaara, Laajalahti, Mankkaa, Sepänkylä

Kilo on Suur-Leppävaaran alueeseen kuuluva Espoon kaupunginosa. Kilon naapurikaupunginosia ovat Viherlaakso, Karakallio, Leppävaara, Laajalahti, Mankkaa ja Sepänkylä. Myös Kauniaisten pieni kaupunki on Kilon naapurina. Kilossa on nykyään kerrostalojakin, mutta aikaisemmin se oli vain omakotitaloalue. Alueen koulut, urheilupuiston läheisyys sekä Kilon tallit ovat houkutelleet paikalle paljon lapsiperheitä.

Kilon koulun lähiympäristössä on edelleen viljelyyn käytettäviä peltoja. Näiden peltojen keskellä on Käärmekalliona tunnettu kallioinen metsäalue, joka nousee parikymmentä metriä pellon tasolta. Kilon maaston tyypillisiä piirteitä ovat suuret korkeuden vaihtelut. Lansan osa-alue sijaitsee suuren mäen päällä, joka laskeutuu suhteellisen jyrkkänä etelään Kilon koululle sekä itään Karamalmin teollisuusalueen suuntaan. Rantarata sijaitsee matalalla, ja sen molemmin puolin ovat mäet.

Kilossa on Länsi-Uudenmaan poliisilaitoksen pääpoliisiasema (Kilon poliisi), Espoon käräjäoikeus.


Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäiset merkinnät Kilosta löytyvät jo 1500-luvulla, esim. Kijlaby (1543), Kiloby (1544) ja Kilo (1547).[4]

Alue oli 1980-luvun alkaessa lähinnä omakotitaloaluetta, mutta tuohon aikaan alettiin rakentaa kerrostaloja kiihtyvällä tahdilla. Samoin uusia rivi- ja paritaloja rakennettiin. Tämä rakentaminen jatkui läpi 1990-luvun, mikä on muuttanut Kilon luonnetta suuresti. Entiset omakotitaloalueet ovat kuitenkin yhä jäljellä. Lansan ostoskeskus ruokakauppoineen (ensin T-Kauppa, myöhemmin Rabatti, Spar ja Alepa) avattiin vuonna 1988. Sitä ennen Lansasta oli useamman kilometrin pituinen matka lähimpään ruokakauppaan, joskin kauppa-auto kävi alueella toisinaan. Kilon aseman lähellä sijaitsi aikoinaan myös Varuboden kauppa (myöhemmin Penni), jonka toiminta lopetettiin 2000-luvun alussa. Myöhemmin kaupparakennus purettiin paikalle rakennettujen kerrostalojen tieltä. Nykyään aseman vieressä, sen pohjoispuolella, toimii Alepa. Pari sataa metriä Turuntielle päin sijaitsi myös Elanto. Myöhemmin Elannon rakennuksessa toimi Posti.

Vanhimmat Kilon rakennukset ovat vanhoja puurakenteisia villoja 1900-luvun alusta. Kilon vanhoista taloista mainittavimpia ovat Kilon kartano sekä taiteilija Albert Edelfeltin talo.

Kilossa toimi Merivoimien Tutkimuslaitoksen osastoja sekä Puolustusvoimien Tiedustelukeskus vuoteen 2014 saakka, jolloin yksiköt liitettiin osaksi Puolustusvoimien tiedustelulaitosta.[5][6]

Kouluja Kilossa on kaksi. Kilon koulu(luokat 1-6) rakennettiin 1980-luvun puolivälissä. Se kävi pian ahtaaksi yhä lisääntyneen kerrostalojen rakentamisen myötä. Nykyisin Kilon koululla on jo lisärakennus, joka silloin teki Kilon koulusta Espoon suurimman koulun. Kiloon on rakennettu myöhemmin myös toinen koulu, Kilonpuiston koulu (luokat 0-9). Kilonpuiston koulussa on myös englanninkielisiä luokkia.

Rautatieasemat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kilon aseman asemarakennuksena ollut iso puutalo purettiin 1980-luvun alussa. Sen tilalle tuli moniksi vuosiksi pelkkä pieni puinen koppi, kunnes uusi asema alikulkutunneleineen ja kellotorneineen valmistui 1990-luvun alussa. Asemalta lopetettiin lipunmyynti 2000-luvun alussa, jonka jälkeen asemarakennuksessa toimi kioski, joka siirrettiin Lansanpurontien toiselle puolelle pellolle ja kesällä 2010 poistettiin kokonaan. Nykyään asemalla ei ole palveluja eikä muita kiinteitä rakennuksia kuin katokset. Vanha radanvartijan valkoinen talo on vielä pystyssä Kilon ja Keran asemien välissä kohdalla, jossa sijaitsi ennen tasoristeys. Kilon infrastruktuurissa tapahtui merkittävä muutos 1990-luvun puolivälissä, kun radan tasoristeys lopetettiin ja liikenne ohjattiin kiertämään toiselta puolen Kilon asemaa tuolloin valmistuneen alikulkutunnelin kautta, mikä toi noin puoli kilometriä lisää matkaa radan ylittäjille.

Kilon länsipuolella on teollisuusalue, jonka yhteydessä on Keran asema. Teollisuusalueella sijaitsee esimerkiksi Inexin varasto, jonka hyvin monet pääkaupunkiseudun asukkaat tuntevat suurena työnantajana kesätyöläisille ja vähänkoulutetuille. Samoin alueella oli AGAn kaasutehdas, joka siirsi tehdastoimintansa 1990-luvun lopulla Riihimäelle. Kevyenliikenteenväylä Kilon asemalta Keran asemalle ja sieltä edelleen Kauniaisten asemalle valmistui 2000-vuosikymmenen puolivälissä. Leppävaaran ja Kilon aseman välissä ei ole kulkureittiä radan varrella, mutta vuonna 2007 tehtiin kunnollinen soratie Kilonpuiston koulun takana sijaitsevasta metsiköstä pellon yli Leppävaaraan. Vuonna 2009 ko. kävelytietä parannettiin entisestään asfaltoinnilla nykyisen golfkentän syrjään asti, josta tie jatkuu hiekkapolkuna/kevyen liikenteen väylänä aina Leppävaaraan asti, noin kilometri.

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kilo sijaitsee rantaradan varrella. Kilon ja Keran rautatieasemilla pysähtyvät pääkaupunkiseudun lähiliikenteen paikallisjunat E, L ja U.[7]

Bussit 3, 5, 206 ja 217 tarjoavat yhteyden Kilon länsiosaan, bussit 110, 110T, 206A koko Kilon alueelle. Yöllä Kiloon pääsee bussilla 110.[8]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Espoon viralliset kaupunginosat (PDF) 12.12.2012. Espoon Kaupunki. Viitattu 23.10.2014.
  2. Espoon kaupunginosien pinta-alat hri.fi. 24.10.2014. HRI. Viitattu 24.10.2014.
  3. Espoon asukasluku vuodenvaihteessa 2013/2014 (PDF) (Sivu 2) 11.4.2014. Espoon Kaupunki. Viitattu 24.10.2014.
  4. Espoon kaupunginosien nimet: nimien juuret
  5. Muita yhteystietoja (Arkistoitu linkki) 28.5.2010. Puolustusvoimat. Viitattu 19.9.2016.
  6. Puolustusvoimien tiedustelukeskus ja Viestikoelaitos yhdistyvät Kainuun Sanomat. 16.4.2014. Viitattu 22.5.2014.
  7. Lähiliikenteen reittikartta 15.8.2016. VR-Yhtymä Oy. Viitattu 15.12.2016.
  8. HSL Reittiopas

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]