Pohjois-Espoo

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Pohjois-Espoo
Kaupungin kartta, jossa Pohjois-Espoo korostettuna.
Kaupungin kartta, jossa Pohjois-Espoo korostettuna.
Kaupunki Espoo
Pinta-ala 81,5 km² 
Väkiluku 11 798 [1]  (31.12.2021)
Väestötiheys 144,8 as./km²
Kaupunginosat Bodom · Kalajärvi · Lahnus · Lakisto · Luukki · Niipperi · Perusmäki · Röylä · Vanhakartano · Velskola

Pohjois-Espoo (ruots. Norra Esbo) on Espoon suuralue, joka sisältää Bodomin, Kalajärven, Lahnuksen, Lakiston, Luukin, Niipperin, Perusmäen, Röylän, Vanhakartanon ja Velskolan kaupunginosat.

Pohjois-Espoon naapurisuuralueet ovat Suur-Leppävaara ja Vanha-Espoo. Alue rajoittuu myös Vantaaseen, Nurmijärveen ja Vihtiin. Pitkäjärvi erottaa Pohjois-Espoon Suur-Leppävaarasta. Alueella sijaitsee monta muutakin järveä, kuten Bodominjärvi, Matalajärvi, Velskolan Pitkäjärvi, Luukinjärvi, Kalajärvi ja Kurkijärvi.

Pohjois-Espoo on Espoon maaseutumaisimpia alueita. Alueella asuu 11 347 henkilöä (31.12.2017), josta Vanhakartanon–Röylän alueella asuu 7 284 henkeä (64,19 % väestöstä) ja Kalajärven–Lakiston alueella 4 063 henkeä (35,81 % väestöstä). Pinta-alaa suuralueella on 81,5 km2 (31.12.2004), ja se on 26,1 % Espoon kokonaispinta-alasta. Pinta-alasta on kaavoitettu 11,9 %.

Palvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kalajärvi on Pohjois-Espoon aluekeskus, jossa toimii useita yksityisiä sekä julkisia palveluja kuten kirjasto, terveyskeskus ja muutama ravintola. Alueella on kouluja Niipperissä, Kalajärvellä ja Lahnuksessa sekä ruotsinkielinen koulu Röylässä. Pohjois-Espoon lukio Kalajärvellä lakkautettiin vuonna 2006. Niipperissä Kehä III:n varrella toimii muun muassa kaksi suurehkoa ruokakauppaa.

Alueella on runsaasti ulkoilualueita, kuten Pirttimäen, Luukin ja Kurkijärven ulkoilualueet. Lisäksi alueella on useita golfkenttiä, ratsastustalleja sekä vesipuisto Serena. Talvisin alueella toimii runsaasti hiihtolatuja sekä Serenan laskettelukeskus.

Pohjois-Espoossa toimii asukasyhdistyksiä, kuten Pohjois-Espoon asukasfoorumi, Vanhankartanon omakotiyhdistys, Lahnus-Takkula seudun omakotiyhdistys, Röylän ja Bodomin seudun omakotiyhdistys sekä Kalajärvi-Seura.

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pohjois-Espoon liikennettä palvelevat Kehä III ja Vihdintie sekä useat niitä yhdistävät mutkaiset yhdystiet, kuten Kunnarlantie, Röyläntie ja Niipperintie. Alueelta Nurmijärven Klaukkalaan johtaa yhdystie 1324.

Helsingin seudun liikenteen (HSL) valmistelema Pohjois-Espoon ja Leppävaaran uusi linjastosuunnitelma astui voimaan elokuussa 2019. Helsingin seudun liikenteen uusi Hämeenlinnanväylän ja Vihdintien linjastosuunnitelma astui voimaan elokuussa 2022. Sen myötä Pohjois-Espoon joukkoliikenne yhtenäistyi muun Espoon kanssa niin, että se painottuu tiheisiin liityntälinjoihin sekä vaihtoyhteyksiin Helsinkiin ulottuvien ja harvoin kulkevien pitkien bussilinjojen sijaan.

Kuvia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Taulukko: Espoon väestö äidinkielen ja iän mukaan 31.12. (Väestö > Väestörakenne > Osa-alueittain (Pääkaupunkiseutu)) aluesarjat.fi. Arkistoitu 13.10.2004. Viitattu 25.6.2022.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä Suomeen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.