Niittykumpu

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Niittykumpu
Ängskulla
Kaupungin kartta, jossa Niittykumpu korostettuna. Espoon kaupunginosat
Kaupungin kartta, jossa Niittykumpu korostettuna.
Espoon kaupunginosat
Kaupunki Espoo
Suurpiiri Suur-Tapiola
Kaupunginosa nro 15[1]
Pinta-ala 2,1 km² [2]
Väkiluku 4 564 [3]
Väestötiheys 1918 as./km²
Postinumerot 02200
Lähialueet Haukilahti, Henttaa, Mankkaa, Matinkylä, Olari, Pohjois-Tapiola, Tapiola, Westend

Niittykumpu (ruots. Ängskulla) on Espoon kaupunginosa, joka kuuluu Suur-Tapiolan suurpiiriin.

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Niittykumpu rajautuu pohjoisessa Mankkaaseen, lännessä Olariin, idässä Tapiolaan ja Pohjois-Tapiolaan, sekä etelässä Haukilahteen ja Westendiin. Kaupunginosan länsirajalla virtaa Gräsanoja. Espoon kaupunginosajaon mukaan Olarinluoman teollisuusalue ei kuulu Niittykumpuun vaikkakin alue kuuluu suuraluejaon mukaan samaan Suur-Tapiolan -suuralueeseen Niittykummun kanssa.[4]

Osa-alueet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Niittykummussa on Tontunmäen (aikaisemmalta nimeltään Tonttukumpu) ja Niittymaan osa-alueet. Alueen välittömässä läheisyydessä sijaitseva Olarinluoman osa-alue sen sijaan kuuluu Olarin kaupunginosaan.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Niittykummun metroasema, metrokeskus ja Niittyhuippu rakenteilla vuonna 2017.

Niittykummun kaupunginosaan kuuluva Tontunmäki (ruots. Tomtekulla) on muodostunut osittain nykyisen alueen länsipuolella sijainneen Gräsan kartanon itäpuolisille maille. Nykyinen Olarin kirkko on rakennettu Gräsan kartanon tilalle. Vielä 1960-luvulla osoite ainakin nykyisen Tontunmäen eteläosan taloihin oli Matinkylä, Gräsa, Itäpää. Gräsan Länsipää sijaitsi ilmeisesti nykyisen Olarin alueella.

Niittykummun alueen rakentaminen lisääntyi voimakkaasti muun Espoon tapaan sodan jälkeisinä vuosikymmeninä. Suurin osa alueen rakennuskannasta on valmistunut 1960- ja 1970-luvuilla.[5] Rakentaminen hiipui voimakkaasti 1990-luvun laman aikana, mutta on elpynyt 2000-luvun alusta lähtien uusien asuntojen tuotannon kolminkertaistuessa lamavuosien lukuihin nähden.[5] 1960-luvulla alueella toimi vielä kaksi ruokakauppaa. 70-luvun muuttoliikkeen ja Espoon rajun kasvun myötä alueelle alettiin rakentaa runsaasti rivitaloja, osittain vanhaa huvila-aluetta hävittäen, osittain rakentamattomille tonteille. Tuolloin tieyhteyksien parantamisen myötä alueen maantieteellinen yhtenäisyys lisääntyi ja nimeksi muotoutui ilmeisesti kaupungin päätöksellä Tontunmäki. Tontunmäessä on vielä jäljellä muutamia yksittäisiä vanhoja rakennuksia ja puutarhoja, osa sotaa edeltävältä ajalta, osa 1950- ja 60-luvuilta.[6]

Niittykummun keskusta-alueella on käynnissä uudistushanke. Niittykummun metroaseman yhteyteen valmistui kesällä 2017 metrokeskus nimeltä Niitty, johon sijoittuu kaksi päivittäistavarakauppaa ja muita liiketiloja. Metrokeskuksen yhteyteen rakennetaan Espoon korkein asuintorni Niittyhuippu ja sen lähelle toinen matalampi torni. Ensimmäisessä rakennusvaiheessa, vuoden 2017 kesään mennessä, uusia asuntoja valmistuu noin 700 asukkaalle.[7] Kauppakeskus Niityn valmistuttua vanha ostoskeskus Niittytori purettiin uusien asuntojen tieltä. Myös Olarin kirkon edessä oleva huoltoasema puretaan ja siihen rakennetaan kivetty Gräsanaukio, jonka alle rakennetaan pysäköintilaitos metronliityntäliikenteelle ja kirkolle.[8] Myös autoliikkeet Länsi-Auto, Toyota Espoo ja Delta siirtyvät uusien asuintalojen tieltä muualle.[9]

Niittykummun asukasmäärän on arvioitu kaksinkertaistuvan vuoteen 2025 mennessä.[7]

Palvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Niittykummussa on kaupungin ylläpitämä Niittykummun koulu, joka on Etelä-Espoon vanhin alakoulu.[10]

Niittykumpu tunnetaan Etelä-Espoon autokaupan keskittymänä, sillä alueella toimii muun muassa Länsi-Auto[11] ja Delta-Auto[12]. Niittykummussa sijaitsevassa kauppakeskus Niityssä toimii muun muassa K-Supermarket, S-market, Alko, R-kioski ja muutama ravintola.

Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Niittykummun 4 027 henkilön väestöstä suurin osa on 25-54 vuotiaita työikäisiä.[3] Kaupunginosan väestö on kasvanut tasaisesti vuodesta 1975, ja asukkaita onkin yli 1400 enemmän kuin 1975.[3]

Väestön ikäjakauma vuodenvaihteessa 2016-2017[3]
0–5 6–15 16–24 25–34 35–44 45–54 55–64 65–74 75–84 85+ Kaikki
331 431 451 800 657 592 466 516 248 72 4 564

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Länsimetron Niittykummun metroasema avattiin liikenteelle 18. marraskuuta 2017.[13] Kaupunginosaa palvelevat pääliikenneväylät ovat sen läpi kulkeva itä-länsi suuntainen Merituulentie, kaupunginosan eteläpuolella oleva Haukilahteen kuuluva Länsiväylä, sekä länsipuolella oleva Olariin kuuluva kehä II.[4]

Kuvia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Espoon viralliset kaupunginosat (PDF) 12.12.2012. Espoon Kaupunki. Viitattu 23.10.2014.
  2. Espoon kaupunginosien pinta-alat hri.fi. 24.10.2014. HRI. Viitattu 24.10.2014.
  3. a b c d Espoon kaupunki: Espoon väkiluku vuodenvaihteessa 2016/2017 espoo.fi. Viitattu 20.12.2017.
  4. a b Niittykummun aluejaot Espoon karttapalvelussa Espoon kaupunki. Viitattu 26.1.2015.
  5. a b Niittykummun asunnot talotyypin ja valmistumisvuoden mukaan 31.12.2011 Helsingin seudun aluesarjat. Viitattu 8.9.2014.
  6. Faktaa tontunmaki.fi. Tontunmäki-seura ry. Viitattu 26.1.2015.
  7. a b Niittykummun keskusta-alue uudistuu metron myötä Espoon kaupunki. 15.4.2015. Viitattu 25.8.2016.
  8. Nurmi, Klaus: Niittykummun visiosta tuli maanläheisempi Länsiväylä. 13.3.2012. Viitattu 25.8.2016.
  9. Nurmi, Klaus: Niittykummun autobulevardi katoaa asuntojen tieltä Länsiväylä. 15.2.2015. Viitattu 25.8.2016.
  10. http://www.espoo.fi/fi-FI/Paivahoito_ja_koulutus/Perusopetus/Peruskoulut/Alakoulut/Niittykummun_koulu
  11. http://www.lansiauto.fi/yhteystiedot/espoo/
  12. http://www.delta.fi/yhteystiedot/espoo-niittykumpu/
  13. Aikataulu lansimetro.fi. Länsimetro Oy. Viitattu 26.1.2015.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]