Niittykumpu

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Niittykumpu
Ängskulla
Kaupungin kartta, jossa Niittykumpu korostettuna. Espoon kaupunginosat
Kaupungin kartta, jossa Niittykumpu korostettuna.
Espoon kaupunginosat
Kaupunki Espoo
Suurpiiri Suur-Tapiola
Kaupunginosa nro 15[1]
Pinta-ala 2,1 km² [2]
Väkiluku 5 412 [3]
Väestötiheys 2577 as./km²
Postinumerot 02200
Lähialueet Haukilahti, Henttaa, Mankkaa, Matinkylä, Olari, Pohjois-Tapiola, Tapiola, Westend

Niittykumpu (ruots. Ängskulla) on Espoon kaupunginosa, joka kuuluu Suur-Tapiolan suurpiiriin.

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Niittykumpu rajautuu pohjoisessa Mankkaaseen, lännessä Olariin, idässä Tapiolaan ja Pohjois-Tapiolaan, sekä etelässä Haukilahteen ja Westendiin. Kaupunginosan länsirajalla virtaa Gräsanoja.[4]

Merituulentie jakaa pohjoiseteläsuunnassa kaupunginosan eri asemakaava-alueet: tien eteläpuolella sijaitsevat Niittykummun keskus, Niittykallio ja Niittymaa, jotka ovat pääasiassa kerrostalo- ja toimitilavaltaista aluetta. Tien pohjoispuolella sijaitsee Tontunmäen pientalovaltainen asuinalue, jonka itäreunalla sijaitsee Koivu-Mankkaan kaava-alueeseen kuuluva matala kaksikerroksisten kerrostalojen alue. Orionin laaja teollisuusalue sijoittuu myös Koivu-Mankkaan kaava-alueelle.[5] Olarinluoman teollisuusalue kuuluu Espoon kaupunginosajaossa Olarin kaupunginosaan, vaikka sijoittuukin tilastollisessa osa-aluejaossa Niittykummun pienalueelle.[4]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäiset asukkaat ja Gräsan kartano[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Gräsan keskiaikainen kylä sijaitsi Gräsanojan molemmin puolin nykyisen Olarin kirkonmäen ympäristössä Olarinluoman alueella. Kylän muodostivat vuonna 1540 kaksi taloa ja rälssi, joka oli perustettu edellisellä vuosisadalla vuosien 1450–1460 välillä. Vanha tonttimaa ja Gräsan kartanon rakennukset sijaitsivat tuolloin vielä liikennöintikelpoisen Gräsanojan itäpuolisella kukkulalla, Olarin kirkon nykyisellä paikalla.[6]

Gräsan kartano oli aikanaan yksi Espoon alueen merkittävimmistä kartanoista, ollen alueen aina niin sanottu ”vanha rälssi”. Kartano tunnettiin alkuun Haldensbölenä sitä 1400-luvulla hallinnoineen Halden-nimisen miehen mukaan, minkä lisäksi se on tunnettu myös Olarsbyn ratsutilana. Olarsbyn talot oli tosin 1600-luvun alkuun mennessä liitetty Gräsan säteriin. Gräsaa hallinnoi liki koko sen historian Hammarstierna-suku. Rälssi peruutettiin vuonna 1683 ja tilasta muodostettiin ratsutila. Gräsan omistaja vaihtui useita kertoja 1700-luvun loppupuolelta alkaen. Espoon maanomistajat perustivat tiloilleen 1700-luvulla useita uusia torppia, joiden perustamista tuettiin verohelpotuksin. Intoa lisäsi myös vuosisadan alulla käytyjen sotien luoma työvoimapula. Kartanon suurikokoinen päärakennus rakennettiin 1800-luvulla ja korjattiin kokonaisuudessaan 1900-luvun alussa. Kartanolla oli laaja piha, johon liittyi talouspihojen lisäksi laaja puutarha, jossa kasvoi vuoden 1936 tietojen mukaan 45 eri hedelmäpuuta.[6]

Niittykummun kaupunginosaan kuuluva Tontunmäen (ruots. Tomtekulla) asuinalue on kehittynyt ajan saatossa sen länsipuolella sijainneille Gräsan kartanon itäpuolisille maille. Osoite ainakin nykyisen Tontunmäen eteläosan taloihin oli vielä 1960-luvulla Matinkylä, Gräsa, Itäpää. Gräsan Länsipää sijaitsi oletettavasti nykyisen Olarin alueella.[7]

Maiden palstoitus ja 1900-luvun alkupuolen rakentaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Helsingin väestön nopea kasvu ja Rantarata|Rantaradan rakentaminen saivat myös Espoon alueen väestön kasvuun 1900-luvun alkupuolella. Kasvu suuntautui kuitenkin pääasiassa uuden rautatieyhteyden läheisyyteen, sillä Etelä-Espoon liikenteelliset yhteydet Helsinkiin olivat edelleen heikot. Helsinkiin kuljettiin Niittykummun alueelta joko junalla tai bussilla, mutta näille piti kulkea ensin kyläteitä pitkin joko Kauniaisissa sijainneelle juna-asemalle tai Turuntien Kilon risteyksessä sijainneelle bussipysäkille.Gräsagårdin kylä kasvoi myös väkimäärältään: vuoden 1865 henkikirjan mukaan asukkaita oli 61, kun vuonna 1920 ympärivuotisten asukkaiden määrä oli noussut jo 145:een. Kylä muodostui kartanosta ja sen torpista, sekä lähinnä saaristossa sijainneista kartanon maista lohkotuista palstatiloista. Gräsasta alettiin erottelemaan erillisiä huvilapalstoja 1870-luvulla, ja näitä oli jaettu vuoteen 1917 mennessä yhteensä 28. Kartano siirtyi vuonna 1911 Finska Agrarbolagetin omistukseen, ja kuusi vuotta myöhemmin perustettiin Gräsa Gårds Aktiebolag -osakeyhtiö, joka alkoi palstoittaa kartanon maita 1920-luvulla. Tilan maat oli jaettu vuonna 1924 yhteensä 22 palstaan, ja sen eteläosasta oli lohkottu esimerkiksi Haukilahden alue, joka jaettiin alkuun 14 palstaan. Palstoitustoiminta kiihtyi edelleen 1930-luvulla, kun alueen liikenneyhteydet paranivat merkittävästi Jorvaksentien (nykyinen Länsiväylä) valmistuttua. Uudet tieyhteydet kytkivät Etelä-Espoon paremmin Helsingin keskustaan ja mahdollistivat näin sen kehittymisen.[8]

1960–1980-lukujen rakennusvaihe[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Niittykummun metrokeskus helmikuussa 2018.

Niittykummun alueen rakentaminen lisääntyi voimakkaasti muun Espoon tapaan sodan jälkeisinä vuosikymmeninä. Alueella ensimmäinen merkittävä rakennusvaihe ajoittui 1960- ja 1970-luvuille,[9] jolloin sinne rakennettiin muuttoliikkeen ja Espoon nopean kasvun myötä runsaasti uusia rivitaloja. Rakentaminen tapahtui jossain määrin rakentamattomille tonteille, mutta sen tieltä hävitettiin myös vanhaa huvila-aluetta.[7] Espoon kaupunki osti Gräsan kartanon päätilan vuonna 1967.[6] Tieyhteyksien parantamisen myötä Etelä-Espoon alueiden maantieteellinen yhtenäisyys lisääntyi 1960-luvun kuluessa. Niittykummun Tontunmäessä oli edelleen 2010-luvun tilanteessa jäljellä muutamia yksittäisiä vanhoja rakennuksia ja puutarhoja, osa sotaa edeltävältä ajalta, osa 1950- ja 1960-luvuilta. 1960-luvulla alueella toimi kaksi erillistä ruokakauppaa.[7]

1990- ja 2000-luvut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rakentaminen hiipui voimakkaasti 1990-luvun laman aikana, mutta on elpynyt 2000-luvun alusta lähtien uusien asuntojen tuotannon kolminkertaistuessa lamavuosien lukuihin nähden.[9]

Länsimetro ja uusi rakentamiskausi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Niittykummun uusia rakennuksia Haukilahdenkadulla vuonna 2019.

Niittykummun keskusta-alueella on käynnissä uudistushanke. Niittykummun metroaseman yhteyteen valmistui kesällä 2017 metrokeskus nimeltä Niitty, johon sijoittuu kaksi päivittäistavarakauppaa ja muita liiketiloja. Metrokeskuksen yhteyteen rakennetaan Espoon korkein asuintorni Niittyhuippu ja sen lähelle toinen matalampi torni. Ensimmäisessä rakennusvaiheessa, vuoden 2017 kesään mennessä, uusia asuntoja valmistuu noin 700 asukkaalle.[10] Kauppakeskus Niityn valmistuttua vanha ostoskeskus Niittytori purettiin uusien asuntojen tieltä. Myös Olarin kirkon edessä oleva huoltoasema puretaan ja siihen rakennetaan kivetty Gräsanaukio, jonka alle rakennetaan pysäköintilaitos metronliityntäliikenteelle ja kirkolle.[11] Myös autoliikkeet Länsi-Auto, Toyota Espoo ja Delta siirtyvät uusien asuintalojen tieltä muualle.[12]

Niittykummun asukasmäärän on arvioitu kaksinkertaistuvan vuoteen 2025 mennessä.[10]

Palvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Delta-auton toimipiste Niittykummussa maaliskuussa 2017.

Niittykummussa on kaupungin ylläpitämä Niittykummun koulu, joka on Etelä-Espoon vanhin alakoulu.[13]

Niittykummussa on toiminut runsaasti autoliikkeitä, ja näiden keskittymää Merituulentien varressa on kutsuttu jopa ”Espoon autokaduksi”.[14] Alueella toimii muun muassa Länsi-Auto[15] ja Delta-Auto.[16] Niittykummussa sijaitsevassa kauppakeskus Niityssä toimii muun muassa K-Supermarket, S-market, Alko, R-kioski ja muutama ravintola.[17]

Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Niittykummun väestön kehitys.

Niittykummun 5 412 henkilön väestöstä suurin osa on työikäisiä 25–54 vuotiaita.[3] Kaupunginosan väestö on kasvanut vuodesta 1975, joskin kasvu on ollut nopeampaa 2000-vuosikymmenen puolivälistä. [18] Vieraskielisten osuus Niittykummun asukkaista oli tammikuussa 2015 6,6–11,9 prosenttia, joka on vähemmän kuin Espoossa keskimäärin (13,3 %).[19]

Väestön ikäjakauma vuodenvaihteessa 2018-2019[3]
0–5 6–15 16–24 25–34 35–44 45–54 55–64 65–74 75–84 85+ Kaikki
327 491 582 1207 771 633 496 541 284 80 5 412

Työllisyys, palkkataso ja koulutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2015 lopussa Niittykummussa asui 2 156 työllistä henkilöä. Alueen väestön suurimpia työllistäjiä olivat julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen sosiaalivakuutus; koulutus; terveys- ja sosiaalipalvelut (560 henkilöä), ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta; hallinto- ja tukipalvelutoiminta (464 henkilöä), tukku- ja vähittäiskauppa; kuljetus ja varastointi; majoitus- ja ravitsemistoiminta (363 henkilöä), informaatio ja viestintä (217 henkilöä) sekä teollisuus (157 henkilöä).[20]

Ylen tulokoneen mukaan Niittykummun alueen yli 18-vuotiaasta väestön korkein suorittama tutkinto oli 28 prosentilla ammattikoulu tai lukio, 26 prosentilla ylempi korkeakoulututkinto, 16 prosentilla peruskoulu, 16 prosentilla alempi korkeakoulututkinto ja 12 prosentilla alin korkea-aste. Tutkijoita oli kolme prosenttia väestöstä.[21] Vuonna 2016 alueen veronalaisista tuloista laskettu väestön keskitulo oli 42 057 euroa, mikä oli noin kuusi prosenttia korkeampi koko Espoon lukuun nähden.[22] Taloussanomien vuoden 2012 tilastojen pohjalta kokoamassa vertailussa Niittykummun postinumeroalue (02200 Espoo) oli 34. vaurain alue koko Suomessa.[23]

Äänestäminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eri puolueiden kannatusosuudet vuosien 2007–2019 kunnallis-, eduskunta- ja europarlamenttivaaleissa.

Kansallinen kokoomus on ollut Niittykummun suurin puolue vuosina 2007–2019 järjestetyissä eduskunta-, kunnallis- ja europarlamenttivaaleissa, ja se on saanut noin 38–51 prosenttia alueen äänistä. Toiseksi suurin puolue on ollut Vihreä liitto (14–28 %), sijojen 3–5 mennessä eri vaaleissa vaihtelevasti Ruotsalaiselle kansanpuolueelle, Perussuomalaisille ja SDP:lle.[24][25][26][27][28][29][30][31][32] Presidentinvaaleissa 2006 ja 2012 ensimmäisellä ja toisella kierroksella eniten ääniä sai Sauli Niinistö.[33][34][35][36] Niinistö oli myös suosituin ehdokas vuoden 2018 presidentinvaalissa yli 65 prosentin kannatuksella.[37]

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Niittykummun metroasema maaliskuussa 2019.

Niittykumpu sijaitsee HSL:n joukkoliikenneverkon runkolinjoihin kuuluvan Länsimetron varrella.[38] Kaupunginosassa sijaitsee Niittykummun metroasema ja sen länsirajan tuntumassa, Tapiolan kaupunginosan puolella Urheilupuiston asema.[4] Niittykummun asema oli metron rakentamisen käynnistyessä tarkoitus toteuttaa vain asemavarauksena, mutta päätettiin toteuttaa täysimittaisena asemana muun metron rakentamisen yhteydessä, sillä sen myöhempi toteutus olisi voinut nostaa rakennuskustannukset jopa kaksinkertaisiksi.[39]

Kaupunginosaa palvelevat pääliikenneväylät ovat sen läpi kulkeva itä-länsi suuntainen Merituulentie, kaupunginosan eteläpuolella oleva Haukilahteen kuuluva Länsiväylä, sekä länsipuolella oleva Olariin kuuluva kehä II.[4]

Kuvia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Espoon viralliset kaupunginosat (PDF) 12.12.2012. Espoon Kaupunki. Viitattu 23.10.2014.
  2. Espoon kaupunginosien pinta-alat hri.fi. 24.10.2014. HRI. Viitattu 9.9.2019. (archive.org)
  3. a b c Espoon kaupunki: Espoon väkiluku vuodenvaihteessa 2018/2019 espoo.fi. Viitattu 9.9.2019.
  4. a b c d Niittykummun aluejako Espoon karttapalvelussa kartat.espoo.fi. Espoon kaupunki. Viitattu 8.12.2018.
  5. Niittykummun ajantasa-asemakaava Espoon karttapalvelussa kartat.espoo.fi. Espoon kaupunki. Viitattu 8.12.2018.
  6. a b c Espoon Niittykumpu: rakennetun kulttuuriympäristön selvitys 2011, s. 11–13.
  7. a b c Faktatietoja Espoon Tontunmäestä tontunmaki.fi. Tontunmäki-seura ry. Viitattu 3.12.2018.
  8. Espoon Niittykumpu: rakennetun kulttuuriympäristön selvitys 2011, s. 13–14.
  9. a b Niittykummun asunnot talotyypin ja valmistumisvuoden mukaan 31.12.2011 Helsingin seudun aluesarjat. Viitattu 8.9.2014.
  10. a b Niittykummun keskusta-alue uudistuu metron myötä Espoon kaupunki. 15.4.2015. Viitattu 25.8.2016.
  11. Nurmi, Klaus: Niittykummun visiosta tuli maanläheisempi Länsiväylä. 13.3.2012. Viitattu 25.8.2016.
  12. Nurmi, Klaus: Niittykummun autobulevardi katoaa asuntojen tieltä Länsiväylä. 15.2.2015. Viitattu 25.8.2016.
  13. http://www.espoo.fi/fi-FI/Paivahoito_ja_koulutus/Perusopetus/Peruskoulut/Alakoulut/Niittykummun_koulu
  14. Nurmi, Klaus: Autoliikkeet väistyvät Espoon autokadulta lansivayla.fi. 8.1.2013. Etelä-Suomen Media Oy. Viitattu 3.12.2018.
  15. http://www.lansiauto.fi/yhteystiedot/espoo/
  16. http://www.delta.fi/yhteystiedot/espoo-niittykumpu/
  17. https://kauppakeskusniitty.fi/liikkeet/
  18. Niittykummun väestörakenne 1975-2019 aluesarjat.fi. Helsingin seudun aluesarjat. Viitattu 9.9.2019.
  19. Espoon väestörakenne 2014 / 2015 (PDF) (s. 11) espoo.fi. Espoon Kaupunki. Viitattu 3.12.2018.
  20. Espoossa asuva työllinen työvoima toimialan (TOL 2008) mukaan 31.12. aluesarjat.fi. Helsingin seudun aluesarjat. Viitattu 3.12.2018.
  21. Jaakkola, Johan & Tebest, Teemo: Onko naapurisi hyvätuloisempi ja paremmin koulutettu kuin sinä? Tarkista tulokoneesta (postinumero 02170) yle.fi. 31.10.2014. Yleisradio Oy. Viitattu 3.12.2018.
  22. Espoon 15 vuotta täyttänyt väestö valtionveronalaisten tulojen (euroa) 31.12. aluesarjat.fi. Helsingin seudun aluesarjat. Viitattu 3.12.2018.
  23. Honkanen, Veera: Suomen rikkaat ja köyhät asuvat Espoossa Taloussanomat. 7.7.2014. Sanoma Media Finland Oy. Viitattu 3.12.2018.
  24. Espoo - Äänestysaluekohtaiset tulokset: Niittykumpu-Tontunmäki (europarlamenttivaalit 2009) vaalit.fi. 10.6.2009. Oikeusministeriö. Viitattu 3.12.2018.
  25. Espoo - Äänestysaluekohtaiset tulokset: Niittykumpu-Tontunmäki (europarlamenttivaalit 2014) vaalit.fi. 30.5.2014. Oikeusministeriö. Viitattu 3.12.2018.
  26. Espoo - Äänestysaluekohtaiset tulokset: Niittykumpu-Tontunmäki (eduskuntavaalit 2007) vaalit.fi. 21.3.2007. Oikeusministeriö. Viitattu 3.12.2018.
  27. Espoo - Äänestysaluekohtaiset tulokset: Niittykumpu-Tontunmäki (eduskuntavaalit 2011) vaalit.fi. 13.5.2011. Oikeusministeriö. Viitattu 3.12.2018.
  28. Espoo - Äänestysaluekohtaiset tulokset: Niittykumpu-Tontunmäki (kunnallisvaalit 2008) vaalit.fi. 31.10.2008. Oikeusministeriö. Viitattu 3.12.2018.
  29. Espoo - Äänestysaluekohtaiset tulokset: Niittykumpu-Tontunmäki (kunnallisvaalit 2012) vaalit.fi. 31.10.2008. Oikeusministeriö. Viitattu 3.12.2018.
  30. Espoo - Äänestysaluekohtaiset tulokset: Niittykumpu-Tontunmäki (kunnallisvaalit 2017) vaalit.fi. 3.5.2017. Oikeusministeriö. Viitattu 3.12.2018.
  31. Espoo - Äänestysaluekohtaiset tulokset: Niittykumpu-Tontunmäki (eduskuntavaalit 2015) vaalit.fi. 2.6.2017. Oikeusministeriö. Viitattu 3.12.2018.
  32. Espoo - Äänestysaluekohtaiset tulokset: Niittykumpu-Tontunmäki (eduskuntavaalit 2019) vaalit.fi. 23.4.2019. Oikeusministeriö. Viitattu 25.5.2019.
  33. Espoo - Äänestysaluekohtaiset tulokset: Niittykumpu-Tontunmäki (presidentinvaalit 2006 K1) vaalit.fi. 17.1.2006. Oikeusministeriö. Viitattu 3.12.2018.
  34. Espoo - Äänestysaluekohtaiset tulokset: Niittykumpu-Tontunmäki (presidentinvaalit 2006 K2) vaalit.fi. 1.2.2006. Oikeusministeriö. Viitattu 3.12.2018.
  35. Espoo - Äänestysaluekohtaiset tulokset: Niittykumpu-Tontunmäki (presidentinvaalit 2012 K1) vaalit.fi. 24.1.2012. Oikeusministeriö. Viitattu 3.12.2018.
  36. Espoo - Äänestysaluekohtaiset tulokset: Niittykumpu-Tontunmäki (presidentinvaalit 2012 K2) vaalit.fi. 8.2.2012. Oikeusministeriö. Viitattu 3.12.2018.
  37. Espoo - Äänestysaluekohtaiset tulokset: Niittykumpu-Tontunmäki (presidentinvaalit 2018 K2) vaalit.fi. 4.4.2018. Oikeusministeriö. Viitattu 3.12.2018.
  38. https://www.hsl.fi/sites/default/files/uploads/hsl_infolehti_netti.pdf
  39. Hannula, Tommi: Espoo rakentaa Niittykummun metroaseman heti hs.fi. 21.10.2013. Sanoma Media Finland Oy. Viitattu 6.12.2018.

Julkaisuja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Lammi, Esa; Mäkinen, Jussi & Hagner-Wahlsten, Nina: Olarinluoman ja Tontunmaen luontoselvitys. Ympäristösuunnittelu Enviro Oy, 11.12.2013. Julkaisun verkkoversio Espoon aineistopankissa (PDF) (viitattu 8.12.2018).
  • Niittykummun keskus, asemakaavan muutos: Luontoselvitys 2011. Luontotieto Keiron Oy, 29.11.2011. Julkaisun verkkoversio Espoon aineistopankissa (PDF) (viitattu 8.12.2018).
  • Niemi, Pia: Ristiriitojen hallinnan mahdollisuudet maankäytön suunnittelussa: Tapaus Espoon Niittykumpu. Espoo: Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulu, 10.4.2017. Julkaisun verkkoversio (PDF) (viitattu 9.12.2018).

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]