Niittykumpu

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Niittykumpu
Ängskulla
Kaupungin kartta, jossa Niittykumpu korostettuna. Espoon kaupunginosat
Kaupungin kartta, jossa Niittykumpu korostettuna.
Espoon kaupunginosat
Kaupunki Espoo
Suurpiiri Suur-Tapiola
Kaupunginosa nro 15[1]
Pinta-ala 2,1 km² [2]
Väkiluku 4 564 [3]
Väestötiheys 1918 as./km²
Postinumerot 02200
Lähialueet Haukilahti, Henttaa, Mankkaa, Matinkylä, Olari, Pohjois-Tapiola, Tapiola, Westend

Niittykumpu (ruots. Ängskulla) on Espoon kaupunginosa, joka kuuluu Suur-Tapiolan suurpiiriin.

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Niittykumpu rajautuu pohjoisessa Mankkaaseen, lännessä Olariin, idässä Tapiolaan ja Pohjois-Tapiolaan, sekä etelässä Haukilahteen ja Westendiin. Kaupunginosan länsirajalla virtaa Gräsanoja.[4]

Merituulentie jakaa pohjoiseteläsuunnassa kaupunginosan eri asemakaava-alueet: tien eteläpuolella sijaitsevat Niittykummun keskus, Niittykallio ja Niittymaa, jotka ovat pääasiassa kerrostalo- ja toimitilavaltaista aluetta. Tien pohjoispuolella sijaitsee Tontunmäen pientalovaltainen asuinalue, jonka itäreunalla sijaitsee Koivu-Mankkaan kaava-alueeseen kuuluva matala kaksikerroksisten kerrostalojen alue. Orionin laaja teollisuusalue sijoittuu myös Koivu-Mankkaan kaava-alueelle.[5] Olarinluoman teollisuusalue kuuluu Espoon kaupunginosajaossa Olarin kaupunginosaan, vaikka sijoittuukin tilastollisessa osa-aluejaossa Niittykummun pienalueelle.[4]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Niittykummun metrokeskus helmikuussa 2018.

Niittykummun kaupunginosaan kuuluva Tontunmäen (ruots. Tomtekulla) asuinalue on kehittynyt ajan saatossa sen länsipuolella sijainneille Gräsan kartanon itäpuolisille maille. Nykyinen Olarin kirkko on rakennettu Gräsan kartanon paikalle.[6] Historiallisesti Niittykumpu on kuulunut Meri-Espoon vyöhykkeeseen..lähde? Osoite ainakin nykyisen Tontunmäen eteläosan taloihin oli vielä 1960-luvulla Matinkylä, Gräsa, Itäpää. Gräsan Länsipää sijaitsi oletettavasti nykyisen Olarin alueella.[6]

Niittykummun alueen rakentaminen lisääntyi voimakkaasti muun Espoon tapaan sodan jälkeisinä vuosikymmeninä. Suurin osa alueen rakennuskannasta on valmistunut 1960- ja 1970-luvuilla.[7] Rakentaminen hiipui voimakkaasti 1990-luvun laman aikana, mutta on elpynyt 2000-luvun alusta lähtien uusien asuntojen tuotannon kolminkertaistuessa lamavuosien lukuihin nähden.[7] 1960-luvulla alueella toimi vielä kaksi ruokakauppaa. 1970-luvun muuttoliikkeen ja Espoon nopean kasvun myötä alueelle alettiin rakentaa runsaasti rivitaloja. Rakentaminen tapahtui jossain määrin rakentamattomille tonteille, mutta sen tieltä hävitettiin myös vanhaa huvila-aluetta. Tuolloin tieyhteyksien parantamisen myötä alueen maantieteellinen yhtenäisyys lisääntyi ja nimeksi muotoutui ilmeisesti kaupungin päätöksellä Tontunmäki. Tontunmäessä on jäljellä vielä muutamia yksittäisiä vanhoja rakennuksia ja puutarhoja, osa sotaa edeltävältä ajalta, osa 1950- ja 1960-luvuilta.[6]

Niittykummun keskusta-alueella on käynnissä uudistushanke. Niittykummun metroaseman yhteyteen valmistui kesällä 2017 metrokeskus nimeltä Niitty, johon sijoittuu kaksi päivittäistavarakauppaa ja muita liiketiloja. Metrokeskuksen yhteyteen rakennetaan Espoon korkein asuintorni Niittyhuippu ja sen lähelle toinen matalampi torni. Ensimmäisessä rakennusvaiheessa, vuoden 2017 kesään mennessä, uusia asuntoja valmistuu noin 700 asukkaalle.[8] Kauppakeskus Niityn valmistuttua vanha ostoskeskus Niittytori purettiin uusien asuntojen tieltä. Myös Olarin kirkon edessä oleva huoltoasema puretaan ja siihen rakennetaan kivetty Gräsanaukio, jonka alle rakennetaan pysäköintilaitos metronliityntäliikenteelle ja kirkolle.[9] Myös autoliikkeet Länsi-Auto, Toyota Espoo ja Delta siirtyvät uusien asuintalojen tieltä muualle.[10]

Niittykummun asukasmäärän on arvioitu kaksinkertaistuvan vuoteen 2025 mennessä.[8]

Palvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Delta-auton toimipiste Niittykummussa maaliskuussa 2017.

Niittykummussa on kaupungin ylläpitämä Niittykummun koulu, joka on Etelä-Espoon vanhin alakoulu.[11]

Niittykummussa on toiminut runsaasti autoliikkeitä, ja näiden keskittymää Merituulentien varressa on kutsuttu jopa ”Espoon autokaduksi”.[12] Alueella toimii muun muassa Länsi-Auto[13] ja Delta-Auto.[14] Niittykummussa sijaitsevassa kauppakeskus Niityssä toimii muun muassa K-Supermarket, S-market, Alko, R-kioski ja muutama ravintola.[15]

Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Niittykummun väestön kehitys vuosina 1975–2018.

Niittykummun 4 564 henkilön väestöstä suurin osa on työikäisiä 25–54 vuotiaita.[3] Kaupunginosan väestö on kasvanut tasaisesti vuodesta 1975, ja asukkaita onkin yli 1 400 enemmän kuin 1975.[3] Vieraskielisten osuus Niittykummun asukkaista oli tammikuussa 2015 6,6–11,9 prosenttia, joka on vähemmän kuin Espoossa keskimäärin (13,3 %).[16]

Väestön ikäjakauma vuodenvaihteessa 2016-2017[3]
0–5 6–15 16–24 25–34 35–44 45–54 55–64 65–74 75–84 85+ Kaikki
331 431 451 800 657 592 466 516 248 72 4 564

Työllisyys, palkkataso ja koulutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2015 lopussa Niittykummussa asui 2 156 työllistä henkilöä. Alueen väestön suurimpia työllistäjiä olivat julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen sosiaalivakuutus; koulutus; terveys- ja sosiaalipalvelut (560 henkilöä), ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta; hallinto- ja tukipalvelutoiminta (464 henkilöä), tukku- ja vähittäiskauppa; kuljetus ja varastointi; majoitus- ja ravitsemistoiminta (363 henkilöä), informaatio ja viestintä (217 henkilöä) sekä teollisuus (157 henkilöä).[17]

Ylen tulokoneen mukaan Niittykummun alueen yli 18-vuotiaasta väestön korkein suorittama tutkinto oli 28 prosentilla ammattikoulu tai lukio, 26 prosentilla ylempi korkeakoulututkinto, 16 prosentilla peruskoulu, 16 prosentilla alempi korkeakoulututkinto ja 12 prosentilla alin korkea-aste. Tutkijoita oli kolme prosenttia väestöstä.[18] Vuonna 2016 alueen veronalaisista tuloista laskettu väestön keskitulo oli 42 057 euroa, mikä oli noin kuusi prosenttia korkeampi koko Espoon lukuun nähden.[19] Taloussanomien vuoden 2012 tilastojen pohjalta kokoamassa vertailussa Niittykummun postinumeroalue (02200) oli 34. vaurain alue koko Suomessa.[20]

Äänestäminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eri puolueiden kannatusosuudet vuosien 2007–2017 kunnallis-, eduskunta- ja europarlamenttivaaleissa.

Kansallinen kokoomus on ollut Niittykummun suurin puolue vuosina 2007–2017 pidetyissä eduskunta-, kunnallis- ja europarlamenttivaaleissa, ja se on saanut noin 40–50 prosenttia alueen äänistä. Toiseksi suurin puolue on ollut Vihreä liitto (14–28 %), sijojen 3–5 mennessä eri vaaleissa vaihtelevasti Ruotsalaiselle kansanpuolueelle, Perussuomalaisille ja SDP:lle.[21][22][23][24][25][26][27][28] Presidentinvaaleissa 2006 ja 2012 ensimmäisellä ja toisella kierroksella eniten ääniä sai Sauli Niinistö.[29][30][31][32] Niinistö oli myös suosituin ehdokas vuoden 2018 presidentinvaalissa yli 65 prosentin kannatuksella.[33]

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Niittykummun metroasema maaliskuussa 2019.

Niittykumpu sijaitsee HSL:n joukkoliikenneverkon runkolinjoihin kuuluvan Länsimetron varrella.[34] Kaupunginosassa sijaitsee Niittykummun metroasema ja sen länsirajan tuntumassa, Tapiolan kaupunginosan puolella Urheilupuiston asema.[4] Niittykummun asema oli metron rakentamisen käynnistyessä tarkoitus toteuttaa vain asemavarauksena, mutta päätettiin toteuttaa täysimittaisena asemana muun metron rakentamisen yhteydessä, sillä sen myöhempi toteutus olisi voinut nostaa rakennuskustannukset jopa kaksinkertaisiksi.[35]

Kaupunginosaa palvelevat pääliikenneväylät ovat sen läpi kulkeva itä-länsi suuntainen Merituulentie, kaupunginosan eteläpuolella oleva Haukilahteen kuuluva Länsiväylä, sekä länsipuolella oleva Olariin kuuluva kehä II.[4]

Kuvia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Espoon viralliset kaupunginosat (PDF) 12.12.2012. Espoon Kaupunki. Viitattu 23.10.2014.
  2. Espoon kaupunginosien pinta-alat hri.fi. 24.10.2014. HRI. Viitattu 24.10.2014.
  3. a b c d Espoon kaupunki: Espoon väkiluku vuodenvaihteessa 2016/2017 espoo.fi. Viitattu 20.12.2017.
  4. a b c d Niittykummun aluejako Espoon karttapalvelussa kartat.espoo.fi. Espoon kaupunki. Viitattu 8.12.2018.
  5. Niittykummun ajantasa-asemakaava Espoon karttapalvelussa kartat.espoo.fi. Espoon kaupunki. Viitattu 8.12.2018.
  6. a b c Faktatietoja Espoon Tontunmäestä tontunmaki.fi. Tontunmäki-seura ry. Viitattu 3.12.2018.
  7. a b Niittykummun asunnot talotyypin ja valmistumisvuoden mukaan 31.12.2011 Helsingin seudun aluesarjat. Viitattu 8.9.2014.
  8. a b Niittykummun keskusta-alue uudistuu metron myötä Espoon kaupunki. 15.4.2015. Viitattu 25.8.2016.
  9. Nurmi, Klaus: Niittykummun visiosta tuli maanläheisempi Länsiväylä. 13.3.2012. Viitattu 25.8.2016.
  10. Nurmi, Klaus: Niittykummun autobulevardi katoaa asuntojen tieltä Länsiväylä. 15.2.2015. Viitattu 25.8.2016.
  11. http://www.espoo.fi/fi-FI/Paivahoito_ja_koulutus/Perusopetus/Peruskoulut/Alakoulut/Niittykummun_koulu
  12. Nurmi, Klaus: Autoliikkeet väistyvät Espoon autokadulta lansivayla.fi. 8.1.2013. Etelä-Suomen Media Oy. Viitattu 3.12.2018.
  13. http://www.lansiauto.fi/yhteystiedot/espoo/
  14. http://www.delta.fi/yhteystiedot/espoo-niittykumpu/
  15. https://kauppakeskusniitty.fi/liikkeet/
  16. Espoon väestörakenne 2014 / 2015 (PDF) (s. 11) espoo.fi. Espoon Kaupunki. Viitattu 3.12.2018.
  17. Espoossa asuva työllinen työvoima toimialan (TOL 2008) mukaan 31.12. aluesarjat.fi. Helsingin seudun aluesarjat. Viitattu 3.12.2018.
  18. Jaakkola, Johan & Tebest, Teemo: Onko naapurisi hyvätuloisempi ja paremmin koulutettu kuin sinä? Tarkista tulokoneesta (postinumero 02170) yle.fi. 31.10.2014. Yleisradio Oy. Viitattu 3.12.2018.
  19. Espoon 15 vuotta täyttänyt väestö valtionveronalaisten tulojen (euroa) 31.12. aluesarjat.fi. Helsingin seudun aluesarjat. Viitattu 3.12.2018.
  20. Honkanen, Veera: Suomen rikkaat ja köyhät asuvat Espoossa Taloussanomat. 7.7.2014. Sanoma Media Finland Oy. Viitattu 3.12.2018.
  21. Espoo - Äänestysaluekohtaiset tulokset: Niittykumpu-Tontunmäki (europarlamenttivaalit 2009) vaalit.fi. 10.6.2009. Oikeusministeriö. Viitattu 3.12.2018.
  22. Espoo - Äänestysaluekohtaiset tulokset: Niittykumpu-Tontunmäki (europarlamenttivaalit 2014) vaalit.fi. 30.5.2014. Oikeusministeriö. Viitattu 3.12.2018.
  23. Espoo - Äänestysaluekohtaiset tulokset: Niittykumpu-Tontunmäki (eduskuntavaalit 2007) vaalit.fi. 21.3.2007. Oikeusministeriö. Viitattu 3.12.2018.
  24. Espoo - Äänestysaluekohtaiset tulokset: Niittykumpu-Tontunmäki (eduskuntavaalit 2011) vaalit.fi. 13.5.2011. Oikeusministeriö. Viitattu 3.12.2018.
  25. Espoo - Äänestysaluekohtaiset tulokset: Niittykumpu-Tontunmäki (kunnallisvaalit 2008) vaalit.fi. 31.10.2008. Oikeusministeriö. Viitattu 3.12.2018.
  26. Espoo - Äänestysaluekohtaiset tulokset: Niittykumpu-Tontunmäki (kunnallisvaalit 2012) vaalit.fi. 31.10.2008. Oikeusministeriö. Viitattu 3.12.2018.
  27. Espoo - Äänestysaluekohtaiset tulokset: Niittykumpu-Tontunmäki (kunnallisvaalit 2017) vaalit.fi. 3.5.2017. Oikeusministeriö. Viitattu 3.12.2018.
  28. Espoo - Äänestysaluekohtaiset tulokset: Niittykumpu-Tontunmäki (eduskuntavaalit 2015) vaalit.fi. 2.6.2017. Oikeusministeriö. Viitattu 3.12.2018.
  29. Espoo - Äänestysaluekohtaiset tulokset: Niittykumpu-Tontunmäki (presidentinvaalit 2006 K1) vaalit.fi. 17.1.2006. Oikeusministeriö. Viitattu 3.12.2018.
  30. Espoo - Äänestysaluekohtaiset tulokset: Niittykumpu-Tontunmäki (presidentinvaalit 2006 K2) vaalit.fi. 1.2.2006. Oikeusministeriö. Viitattu 3.12.2018.
  31. Espoo - Äänestysaluekohtaiset tulokset: Niittykumpu-Tontunmäki (presidentinvaalit 2012 K1) vaalit.fi. 24.1.2012. Oikeusministeriö. Viitattu 3.12.2018.
  32. Espoo - Äänestysaluekohtaiset tulokset: Niittykumpu-Tontunmäki (presidentinvaalit 2012 K2) vaalit.fi. 8.2.2012. Oikeusministeriö. Viitattu 3.12.2018.
  33. Espoo - Äänestysaluekohtaiset tulokset: Niittykumpu-Tontunmäki (presidentinvaalit 2018 K2) vaalit.fi. 4.4.2018. Oikeusministeriö. Viitattu 3.12.2018.
  34. https://www.hsl.fi/sites/default/files/uploads/hsl_infolehti_netti.pdf
  35. Hannula, Tommi: Espoo rakentaa Niittykummun metroaseman heti hs.fi. 21.10.2013. Sanoma Media Finland Oy. Viitattu 6.12.2018.

Julkaisuja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Lammi, Esa; Mäkinen, Jussi & Hagner-Wahlsten, Nina: Olarinluoman ja Tontunmaen luontoselvitys. Ympäristösuunnittelu Enviro Oy, 11.12.2013. Julkaisun verkkoversio Espoon aineistopankissa (PDF) (viitattu 8.12.2018).
  • Niittykummun keskus, asemakaavan muutos: Luontoselvitys 2011. Luontotieto Keiron Oy, 29.11.2011. Julkaisun verkkoversio Espoon aineistopankissa (PDF) (viitattu 8.12.2018).
  • Espoon Niittykumpu: rakennetun kulttuuriympäristön selvitys 2011. Arkkitehtitoimisto Kristina Karlsson, 10.11.2011. Julkaisun verkkoversio Espoon aineistopankissa (PDF) (viitattu 8.12.2018).
  • Niemi, Pia: Ristiriitojen hallinnan mahdollisuudet maankäytön suunnittelussa: Tapaus Espoon Niittykumpu. Espoo: Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulu, 10.4.2017. Julkaisun verkkoversio (PDF) (viitattu 9.12.2018).

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]