Gräsanoja

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Gräsanoja
Gräsanojan loppu Haukilahden sataman pohjukassa.
Gräsanojan loppu Haukilahden sataman pohjukassa.
Alkulähde Lukupuron ja Mankkaanpuron yhtymäkohta
Laskupaikka Haukilahti, Suomenlahti
Pituus 3,5 km
Valuma-alue 26 km²

Gräsanoja on puro Matinkylän ja Haukilahden välissä Espoossa.[1] Gräsanoja alkaa, kun Peuramäeltä ja Sepänkylästä alkava Lukupuro ja Keralta alkava Mankkaanpuro yhtyvät. Gräsanoja on 3,5 kilometriä pitkä ja se laskee mereen Haukilahdessa.[2]

Gräsanojan alajuoksua on laajennettu useasti. Tämän vuoksi purosta on tullut liian leveä vesimääräänsä nähden. Puro on alkanut kaventamaan uomaansa luontaisesti kasvamalla umpeen. Soistumisen vuoksi virtaama on kesäisin pieni eikä vesi vaihdu hyvin. Jos merenpinta on korkealla, Gräsanojan alajuoksun virtaama pysähtyy kokonaan. Puron tilanteesta aiheutuu lähinnä esteettistä haittaa, joskin umpeenkasvaminen voi hieman hankaloittaa kalojen kutemista.[1] Puron vesikasvillisuus myös estää vesisiippoja saalistamasta purolla.[3]

Gräsanojan alueella tehtiin luontoselvitys vuonna 2008. Puron vesi on sameaa ja vesikasvillisuus on pääosin ilma- tai kellusversoista. Gräsanojan alajuoksulla vallitsevia vesikasveja ovat pohjanlumme, ulpukka ja vesitatar. Yläjuoksulla puro mataloituu ja kapenee ja siinä kasvaa paljon järvikortetta ja vesitatarta. Puron rantakasvillisuuteen kuuluu keltakurjenmiekka, ojasorsimo ja viiltosara. Yleisiä kasveja ovat leveäosmankäämi ja ranta-alpi, alueella kasvaa myös muun muassa ratamosarpiota, terttualpia, vesisaraa ja vesitatarta. Gräsanojan rannalla kasvaa muun muassa valkosalavia, joita puron rantaan on aikanaan istutettu enemmänkin. Puron rannalla kasvaa myös kaksi vaarantuneeksi luokiteltua lajia, vuorijalava ja keltamatara. Kumpaakin on yksi taimi.[3]

Gräsanojassa käy kudulla haukia ja suuria lahnoja tai suutareita. Puron kalataloudellinen merkitys on todennäköisesti vähäinen, mutta se soveltuu monien kalalajien lisääntymiseen. Kalat pääsevät nousemaan sinne merestä.[3]

Gräsanojan vesistön valuma-alue on 26 neliökilometrin kokoinen. Valuma-alueen latva ulottuu pieneltä osalta Kauniaisten puolelle. Vesistö rajautuu lännessä Finnoonojan, pohjoisessa Espoonjoen ja idässä Monikonpuron vesistön valuma-alueeseen sekä pienempiin nimettömiin valuma-alueisiin.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Anton, Sofia: Puro rehottaa vedenpuutteesta 8.7.2012. Metro. Viitattu 4.6.2013.
  2. a b Janatuinen, Aki: Espoon virtavesiselvitys 2008. Osa 2: Espoon vesistöt (PDF) (Sivu 14) 1.5.2009. Espoon kaupunki. Viitattu 5.6.2013.
  3. a b c Yrjölä, Rauno et al.: Gräsanojan luontoselvitykset 2008 (PDF) Ympäristötutkimus Yrjölä Oy. Viitattu 4.6.2013.