Vesitatar
| Vesitatar | |
|---|---|
.jpg) |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
| Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
| Lahko: | Caryophyllales |
| Heimo: | Tatarkasvit Polygonaceae |
| Suku: | Kosteikkotattaret Persicaria |
| Laji: | amphibia |
| Kaksiosainen nimi | |
| Katso myös | |
Vesitatar (Persicaria amphibia, syn. Polygonum amphibium) on monivuotinen, tuoreiden niittyjen, lettojen ja savipohjaisten vesistöjen kasvi.
Ulkonäkö ja koko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Maa- ja vesikasveina kasvavat vesitattaret eroavat toisistaan, jopa niin paljon että saattaisi luulla niiden olevan eri lajeja[2], maalla kasvaessaan se kasvaa 20–80 cm korkeaksi, maakasvi ei yleensä kuki. Vedessä se kasvaa jopa yli 2 metriä pitkäksi. Lehdet kierteisesti varrella. Maalla sen lehdet ovat lyhytruotisia, lapa tavallisesti 8–15 cm pitkä, puikea, pyöreä- tai suippotyvinen ja lyhytkarvainen. Vedessä kasvaessaan sen lehdet ovat pitkäruotisia, lapa kelluva, 10–15 cm pitkä, kapean pitkulaisen puikea, pyöreä- tai herttatyvinen, kalju. Kukkii heinä-elokuussa, mutta maalla kasvaessaan on yleensä kukaton. Sen kukinto on tiheä vaaleanpunertavakukkainen tähkä, joka on 2–5 cm pitkä. Kukat ovat pieninä viuhkoina, pieniä, kaksineuvoisia ja kellomaisia, noin 3,5 mm pitkiä. Kehässä 5 tyveltä puoleenväliin asti yhdistynyttä vaaleanpunaista–punaista liuskaa. Emi muodostuu kahdesta yhteenkasvaneesta lehdestä. Tyveltä noin puoleenväliin yhdistyneitä vartaloita 2. Heteitä on yleensä 5. Hedelmä on musta tai ruskea, kiiltävä, litteähkö, n. 3 mm pitkä, pähkylä.[3][4]
Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vesitatarta tavataan Pohjoismaiden eteläosissa, Keski-Euroopassa ja Venäjällä samoilla leveysasteilla. Pohjois-Amerikassa on oma alalajinsa.[2] Suomessa sitä tavataan yleisesti Etelä- ja Keski-Suomessa, mutta se on harvinainen Ahvenanmaalla, Pohjanmaalla ja Pohjois-Suomessa.[4][5]
Elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vesitatar kasvaa vedessä ja maalla, järvissä, joissa, vähäsuolaisessa murtovedessä sekä maalla rannoilla, pelloilla, niityillä, pientareilla ja joutomailla.[3][4]
_1.JPG)
_-_geograph.org.uk_-_215891.jpg)
,_Burn_of_Burrafirth_-_geograph.org.uk_-_1443597.jpg)
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Lansdown, R.V.: Persicaria amphibia IUCN Red List of Threatened Species. Version 2016.2. 2013. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 16.9.2016. (englanniksi)
- ↑ a b Den virtuella floran: Vattenpilört (Persicaria amphibia) (ruotsiksi)
- ↑ a b Luontoportti: Vesitatar (Persicaria amphibia) luontoportti.com. Viitattu 17.10.2017.
- ↑ a b c Suomen Lajitietokeskus: Vesitatar (Persicaria amphibia) laji.fi. Viitattu 17.10.2017.
- ↑ Lampinen, R. & Lahti, T. 2017: Kasviatlas 2016. Helsingin Yliopisto, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Helsinki. Kasviatlas 2016: Vesitattaren (Persicaria amphibia) levinneisyys Suomessa Viitattu 17.10.2017.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Kasviatlas 2020: Vesitattaren (Persicaria amphibia) levinneisyys Suomessa.
- Pinkka, Lajintuntemuksen oppimisympäristö: Vesitatar (Persicaria amphibia)
- Valokki – nettikasvio: Vesitatar (Persicaria amphibia)
- ITIS: Persicaria amphibia
- Flora of China: Polygonum amphibium (englanniksi)
| ||||||||||