Monikonpuro
| Mätäjoki | |
|---|---|
 Monikonpuro kauppakeskus Sellon vieressä. |
|
| Maat | Suomi |
| Maakunnat | Uusimaa |
| Kunnat | Espoo, Vantaa |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Suomenlahden rannikkoalue (81) [3] |
| Valuma-alue | välialue 81V052 [1] |
| Pinta-ala | 16,34 km² [2] |
| Alkulähde | Koivuvaara, Vantaa [4] |
| Laskupaikka | Iso Huopalahti, Perkkaa, Espoo [5] |
| Mittaustietoja | |
| Lähdekorkeus | noin 35 m [4] |
| Laskukorkeus | 0 m [5] |
| Korkeusero | 35 m |
| Pituus | 6,5 km [6] |
| Leveys | 1 – 2 m [6] |
| Kaltevuus | 5,38 m/km |
| Suurin virtaama | 6 m³/s (HQ) [6] |
| Keskivirtaama | 0,1 m³/s (MQ) [6] |
| Keskialivirtaama | 0,01 m³/s (MNQ) [6] |
| Muuta | |
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Monikonpuro (ruots. Monikkobäcken) on Uudellamaalla Vantaalla ja Espoossa virtaava 7 kilometriä pitkä puro.[6] Puron muita nimityksiä ovat Leppävaaranoja, Vermonoja ja Kilonoja.[7][8]
Puron kulku
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Monikonpuro muodostuu latvoilla kahdesta päähaarasta. Päähaaraksi määritetty latvauoma on 6,5 kilometriä pitkä ja alkaa Vantaan Koivuvaarasta ja se virtaa aluksi mutkitellen kohti Hämevaaran peltoa. Sieltä se jatkaa lähes suoraan kohti etelää Gubbmossenin vierestä, Leppävaaran kartanon pelloille, jossa siihen yhtyy sivuojia, Lintuvaaran kallioiden alapuolelta suojelualueen läpi päätyen Leppäsillan pelloille. Sitten uoma kääntyy Vallinkallion ulkoilupuiston (Monikko-alue) sivuitse kohti kaakkoa ja Leppävaaraa. Leppävaarassa se virtaa vuonna 2001 kaivettua uutta uomaa pitkin 800 metriä. Siirtouoma virtaa osittain maan alla ja Ratsutorilla on lyhyt tekokoski. Lopulta siirretty uoma yhdistyy vanhaan uomaansa Leppävaaran itäpuolella. Tässä kohdassa uomaan yhtyy pohjoisesta tuleva toinen päähaara, joka alkaa Pajuniityn eteläpuolelta. Alajuoksulla se jatkaa vanhaa uomaansa Perkkaan pohjoispuolella itään päin ja kääntyy Vermon raviradan kohdalla kaakkoon ja laskee siellä isoon Huopalahteen. Puron uoman leveys vaihtelee ollen 1–2 metriä.[6]
Vesistösuhteita ja hydrologiaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Monikonpuro sijaitsee Suomenlahden rannikkoalueella (81) välialueella 81V052. Valuma-alueen pintalaksi ilmoitetaan Paikkatietoikkunan verkkopalvelussa olevan 16,34 km².[2] Valuma-alueella ei esiinny lampia tai järviä.[1][3] Puron keskivirtaama on noin 0,1 kuutiometriä sekunnissa (m³/s), mutta rankkasateiden aikainen ylivirtaama jopa 6 m³/s.[6]
Kalakanta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Purossa esiintyy särkeä, seipiä, salakkaa, ahventa, haukea, kymmenpiikkiä ja kolmipiikkiä. Kalastusharrastajien Taimeninstituutti-niminen yhdistys istutti Monikonpuroon Inkoon Ingarskilanjoen taimenia vuonna 1994 ja kunnosti puroa useina vuosina.[9] Vuonna 2000 purosta tavattiin myös geneettisesti alkuperäisiä taimenia. Vuosien 2002 ja 2003 kuivat kesät ja puron jäätyminen talvella aiheuttivat kuitenkin taimenkannan katoamisen, eikä taimenen poikasia ole tavattu purossa sen jälkeen.[6]
Uoman siirtäminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]1990-luvun lopulla Espoon kaupunki halusi siirtää Monikonpuron uomaa noin kilometrin matkalla kauppakeskus Sellon ja uuden liikenneterminaalin tieltä. Kaupunki sai vuonna 1999 Länsi-Suomen vesioikeudelta luvan puron siirtämiseen, mutta kaupungin ympäristölautakunta ja Espoon ympäristöyhdistys hakivat Vaasan hallinto-oikeudelta muutosta päätökseen. Hallinto-oikeus ei kuitenkaan muuttanut päätöstä, ja uoma siirrettiin vuonna 2001.[6]
Myös Perkkaalle suunnitellun SuperLife Lab-keskuksen kohdalle on anottu ja saatu lupa Monikonpuron siirtämiseen.[10] Alueen kaavamuutoksesta valitettiin Helsingin hallinto-oikeuteen, yhtenä perusteena Monikonpuron suojeleminen, mutta valitus hylättiin.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Niemelä, Jari et al.: Purovesistöjen merkitys kaupunkiluonnon monimuotoisuudelle. Ympäristöministeriö, 2004. ISBN 952-11-1822-9
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Suomenlahden rannikkoalue (81V052) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 4.10.2025.
- ↑ a b Monikonpuro Karttaikkuna. Paikkatietoikkuna. Viitattu 4.10.2025.
- ↑ a b Suomenlahden rannikkoalue (81) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 4.10.2025.
- ↑ a b Monikonoja, alku (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 4.10.2025.
- ↑ a b Monikonoja, suisto (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 4.10.2025.
- ↑ a b c d e f g h i j Saura, Ari & Könönen, Katriina: Espoon Monikonpuron kalasto- ja pohjaeläintarkkailu vuonna 2005, s. 2, 4, 8. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, 2006. ISBN 951-776-533-9 Teoksen verkkoversio. (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Espoon karttapalvelu kartat.espoo.fi. Viitattu 11.4.2024.
- ↑ Vakkilainen, Pertti et al. (toim.): Rakennetun ympäristön valumavedet ja niiden hallinta, s. 46. Ympäristöministeriö, 2005. ISBN 951-731-318-7
- ↑ Niemelä, s. 74
- ↑ Länsi-Suomen ympäristölupavirasto, lupapäätös nro 10/2007/3 [1]
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Takala, Anna: Espoolaisella torilla on aukko, joka ylhäältä katsottuna paljastaa yllättävän näyn – Harva tietää, että se on kaupunkirakentamisen tarkkaan mietitty taidonnäyte Helsingin Sanomat. 8.7.2020. Viitattu 8.7.2020.