Seipi

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Seipi
Leuciscus leuciscus.jpg
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen

Tieteellinen luokittelu
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Yläluokka: Luukalat Osteichthyes
Luokka: Viuhkaeväiset Actinopterygii
Lahko: Karppikalat Cypriniformes
Heimo: Särkikalat Cyprinidae
Suku: Leuciscus
Laji: leuciscus
Kaksiosainen nimi

Leuciscus leuciscus
(Linnaeus, 1758)

Katso myös

 Wikispecies-logo.svg Seipi Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Seipi Commonsissa

Seipi (Leuciscus leuciscus) on särkikalojen heimoon kuuluva makeassa vedessä ja murtovedessä elävä kalalaji. Suomessa sitä esiintyy enimmäkseen Itä- ja Pohjois-Suomessa. Seipiä tavataan myös Suomen rannikkovesissä.

Ulkonäkö ja koko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seipi muistuttaa särkeä, mutta on hoikempi ja vähemmän punasävyinen. Lajin silmät ovat vaaleankeltaiset ja kuono lyhyt. Iiriksessä on pieniä tummia pilkkuja. Sen väritys on hailakka. Seivellä on hopeiset kyljet, tumma selkä ja vaalea vatsa, ja vatsaevissä on kellertävän oranssi vivahde. Tavallisesti tummareunaisella kylkiviivalla on 48–53 suomua. Peräevän reuna on kovera, ja nieluhampaat ovat kahdessa rivissä. Seiven ruumis on matala, joten se muistuttaa muodoltaan eniten salakkaa, mutta seiven erottaa salakasta lyhyen, selkäevän mittaisen peräevän avulla.[2] Seipi kasvaa 20–25 senttimetrin pituiseksi. Seiven pituus voi olla enimmillään 40 senttimetriä, paino 1,0 kg ja suurin tunnettu elinikä 16 vuotta.[3]

Lisääntyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Se liikkuu parvissa ja nousee varhain keväällä jokiin ja puroihin kutemaan hiekka- tai kivikkopohjalle. Koirailla on kutukyhmyjä koko ruumiissa. Parvet pysyttelevät kutupaikalla pari viikkoa ennen kuin palaavat alajuoksulle. Mätimunia on 3 000–27 000. Ne ovat suuria (2 mm) ja lasketaan pohjalle. Poikaset ovat yksivuotiaina 6–7 senttimetrin mittaisia, kaksivuotiaina 10–20 senttimetriä. Seipi on kutukypsä 3–4-vuotiaana.

Ravinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Se syö vesi- ja ilmahyönteisiä, matoja, pieniä kotiloita, joskus kasvinosia. Liha on hyvin ruotoista ja arvotonta. Siperialaisella alalajilla on kuitenkin paikallisesti jonkin verran merkitystä ruokakalana. Seipiä pyydystetään kiinteillä pyydyksillä, verkoilla, nuotalla ja koukuilla.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Freyhof, J.: Leuciscus leuciscus IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.1. 2011. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 21.08.2013. (englanniksi)
  2. Seipi, Leuciscus leuciscus - Kalat - LuontoPortti www.luontoportti.com. Viitattu 8.6.2019.
  3. Leuciscus leuciscus summary page FishBase. Viitattu 8.6.2019. (englanniksi)
  • Muus, B. J., Dahlstrom, P., Suomen ja Euroopan sisävesikalat, Gummerus 2005, 224 s.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä kaloihin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.