Laaksolahti

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Laaksolahti
Dalsvik
Kuja Jupperintieltä Pitkäjärvelle1.jpg
Kaupungin kartta, jossa Laaksolahti korostettuna. Espoon kaupunginosat
Kaupungin kartta, jossa Laaksolahti korostettuna.
Espoon kaupunginosat
Kaupunki Espoo
Suurpiiri Suur-Leppävaara[1]
Kaupunginosa nro 60[2]
Pinta-ala 6,3 km² [3]
Väkiluku 11 093 [4] (2017)
Osa-alueet Jupperi, Lähderanta, Veininlaakso[5]
Postinumerot 02730, 02710, 02620, 02720 (Lähderanta)
Lähialueet Viherlaakso, Karakallio, Lippajärvi, Linnainen

Laaksolahti (ruots. Dalsvik) on Espoon Suur-Leppävaaraan kuuluva kaupunginosa, joka sijaitsee Viherlaakson ja Karakallion naapurissa, Leppävaaran luoteispuolella.[2] Laaksolahden kaupunginosa koostuu kolmesta pienalueesta: Jupperi, Lähderanta ja Veininlaakso.[5] Vuodenvaihteessa 2011–2012 Laaksolahdessa asui yhteensä 10 226 henkeä, joista Veininlaaksossa 3 453, Lähderannassa 1 452 ja Jupperissa 5 321 asukasta.[6]

Laaksolahdessa on muun muassa ala-aste, esikoulu, kirjasto, uimaranta, jäähalli, jalkapallokenttä ja -halli, juoksurata, tennis- ja sulkapallohalli ja kauppoja.

Laaksolahdessa toimii Laaksolahden huvilayhdistys, Veinissä Veinin omakotiyhdistys ja Jupperissa Jupperin omakotiyhdistys. Kuten nimistä käy ilmi, on Laaksolahdessa pääosin omakotitaloja. Historiallisesti Laaksolahti on entistä huvila-aluetta, joka käy ilmi myös katunimistöstä (Ensimmäinen - Kahdeksas huvilatie, Huvilarinne, Huvilamäki ja Huvilaharju). Laaksolahden vieressä on Pitkäjärvi, jossa juhannuksena poltetaan juhannuskokko. Pitkäjärven rantaa myöten kulkee historiallinen Kuninkaantie, toiselta nimeltään Suuri rantatie.

Suurin osa Laaksolahden asunnoista on rakennettu 1960-luvun jälkeen. Yleisin rakennustyyppi alueella oli erilliset pientalot.[7]

Taloussanomien mukaan Laaksolahti (02730 Espoo) on mediaanituloltaan Suomen kuudenneksi suurituloisin postinumeroalue.[8][9]

Suomen tasavallan presidentti Sauli Niinistö asui Laaksolahdessa ennen muuttamistaan Mäntyniemeen.[10]

Puiden reunustama rantakuja Jupperintieltä Pitkäjärvelle Jupperin osa-alueella.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Aluejakokartat - Suuraluejakokartta 1.1.2006 (pdf: 747 kt) Espoon kaupunki, espoo.fi. Viitattu 29.8.2013.
  2. a b Aluejakokartat - Tilastoaluejakokartta 1.1.2006 (pdf: 755 kt) Espoon kaupunki, espoo.fi. Viitattu 29.8.2013.
  3. Espoon kaupunginosien pinta-alat hri.fi. 24.10.2014. HRI. Viitattu 24.10.2014.
  4. Espoon kaupunki: Espoon väkiluku vuodenvaihteessa 2016/2017 espoo.fi. Viitattu 20.12.2017.
  5. a b Aluejakokartat - Pienaluejakokartta 1.1.2006 (pdf: 783 kt) Espoon kaupunki, espoo.fi. Viitattu 29.8.2013.
  6. Espoon vuodenvaihteen asukasluku 2011 / 2012 (pdf: 209 kt) Espoon kaupunki, espoo.fi. Viitattu 29.8.2013.
  7. Westendin asuntokanta 1920–2013 aluesarjat.fi. Helsingin seudun aluesarjat. Viitattu 1.2.2015.
  8. Suomen rikkaat ja köyhät asuvat Espoossa Taloussanomat. 7.7.2014.
  9. Suomen rahat valuvat etelään Iltalehti. 18.1.2015.
  10. Sauli Niinistö lähtee Laaksolahdesta Länsiväylä. 1.3.2012. Viitattu 22.12.2015.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä Suomeen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.