Kaitaa

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kaitaa
Kaitans
Iivisniemen ostoskeskus
Iivisniemen ostoskeskus
Kaupungin kartta, jossa Kaitaa korostettuna. Espoon kaupunginosat
Kaupungin kartta, jossa Kaitaa korostettuna.
Espoon kaupunginosat
Kaupunki Espoo
Suuralue Suur-Espoonlahti
Kaupunginosa nro 31[1]
Pinta-ala 6,8 km² [2]
Väkiluku 5 891 [3] (31.12.2016)
Väestötiheys 866 as./km²
Osa-alueet Hannus, Hannusjärvi, Iivisniemi
Postinumerot 02260
Lähialueet Espoonlahti, Matinkylä, Nöykkiö, Soukka
Suomenojan pienvenesatama

Kaitaa (ruots. Kaitans) on noin 6 000 asukkaan kaupunginosa eteläisessä Espoossa Länsiväylän eteläpuolella. Etelässä se rajautuu Suomenlahteen.

Kaitaa on pääosin pientaloaluetta, mutta Iivisniemen osa-alueella on myös kerrostaloja. Alueella sijaitsee Hannusjärven virkistysalue. Kaitaan osa-alueet ovat Finnoo, Hannus, Hannusjärvi, Hyljelahti, Iivisniemi ja Kaitamäki.[4]

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaitaa sijaitsee Espoonlahden suuralueen kaakkoisosassa. Se rajoittuu lounaassa Soukkaan, luoteessa Espoonlahteen, pohjoisessa Nöykkiöön, idässä Matinkylään ja etelässä Suomenlahteen. Iivisniemen kerrostalolähiö sijaitsee osapuilleen Kaitaan keskellä. Finnoo eli Suomenoja puolestaan sijaitsee Kaitaan ja Nöykkiön itäosissa; se ei ole virallinen kaupunginosa.[5]

Kaitaan edustalla sijaitseva Granholmenin saari kuuluu Soukkaan. Kuusihehtaarinen Ryssjeholmenin saari puolestaan kuuluu Kaitaaseen. Ryssjeholmenin pohjoispuolella sijaitsevan pienen Pirisaaren halki kulkee Kaitaan ja Matinkylän raja.

Kaitaan kallioperä on suurimmaksi osaksi punertavaa mikrokliinigraniittia, kuten kaikkialla Etelä-Espoossa. Iivisniemen alueella kulkee kapeahko itä–länsisuuntainen amfiboliitti- ja sarvivälkegneissiesiintymä. Maaperältään Kaitaa on muinaista merenpohjaa, jossa merivesi on huuhtonut selänteiden lakialueet paljaiksi kallioiksi ja laaksoihin on muodostunut paikka paikoin paksuja savikerroksia. Iivisniemen lähiö sijaitsee siltti- ja hiekkakerroksen päällä, jonka paksuus on enimmäkseen korkeintaan kolme metriä.[6]

Kaitaan luoteisosassa sijaitseva Hannusjärvi on Manner-Espoon ainoa Länsiväylän eteläpuolinen järvi. Matalaa Hannusjärveä ympäröi selänneryhmä, jonka korkeimmat kohdat kohoavat 30–40 metriä merenpinnan yläpuolelle.[7] Kaitamäki, Rullavuori ja Ourivuori muodostavat pienen selännevyöhykkeen Kaitaan eteläosaan. Näiden rinteiden ja Iivisniemen välissä sijaitsee itä–länsisuuntainen kapea Kaitaanlaakso, joka on entistä peltomaata. Kaitaan itäosa eli Finnoo on enimmäkseen laaksoa.[8] Finnoon allas sijaitsee Kaitaan kaakkoisosassa.

Kaitaan pienilmastoon vaikuttaa eniten sijainti meren rannalla. Meri vähentää vuodenaikojen ja vuorokaudenaikojen lämpötilavaihteluja ja nostaa ilman suhteellista kosteutta. Kaitaanlaakson puistoalueelle ja Iivisniemen pitkänomaisiin kerrostalorivistöihin muodostuu toisinaan tuulensolia. Laajat avokalliot varastoivat auringosta säteilevää lämpöä, niiden paljaat ja kaltevat etelärinteet saattavat olla jopa paahteisia.[9]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaitaa-nimen alkuperästä ei ole täyttä varmuutta. Se saattaa palautua talonnimeen Kait, josta nyttemmin jo maatunut merenlahti Kaitviken sai nimensä. Kaitalahti-nimi muodostettiin 1971 Kaitviken-nimestä, mutta sitä lienee käytetty ensimmäisen kerran 1200-luvun tienoilla ja talonnimi Kait puolestaan saattaa palautua suomenkieliseen Kaitalahti-nimeen, joka jäi pois käytöstä pitkäksi aikaa.[10] Muun Uudenmaan rannikon tavoin Kaitaan alue on aikoinaan muuttunut muuttoliikkeen seurauksena suomenkielisestä ruotsinkieliseksi kunnes 1900-luvulla tapahtui jälleen voimakas suomenkielistyminen, niin ikään muuttoliikkeen vaikutuksesta.

Lahti oli alkuaan muodoltaan kaita, ja nimi jäi käyttöön vaikka se maankohoamisen seurauksena menettikin kaidan muotonsa. Ennen 1970-lukua myös suomea äidinkielenään puhuvat käyttivät lahdesta Kaitviken-nimeä. Aikakirjoihin ei ole merkitty, muodostiko nimitoimikunta 1970-luvun alussa Kaitalahti-nimen palauttamalla muinaisen nimen vai tehtiinkö se mukailemalla ruotsinkielistä Kaitviken-nimeä.[10]

Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaitaa on harvempaan asuttua kuin Suur-Espoonlahti keskimäärin ja huomattavasti harvempaan asuttu kuin itänaapurinsa Matinkylä. Vuodenvaihteessa 2016/2017 Kaitaan väkiluku oli noin 5 900. Väestön painopiste on Iivisniemessä. Länsimetron rakentamisen myötä väestön määrä ja painopisteet muuttuvat olennaisesti. Finnoon osa-alueelle rakennetaan tiivis, urbaani alue tornitaloineen ja myös Iivisniemen rakennuskantaa lisätään. Kaitaan väkiluvun on määrä moninkertaistua.[11]

Kaitaan lounaisin kolkka eli Riilahti nivoutuu yhteen Ala-Soukan kanssa: Ala-Soukan ostoskeskus kirjastoineen sijaitsee muutaman minuutin kävelymatkan etäisyydellä Kaitaan lounaisosan omakotitaloista. Hanikka luontopolkuineen sijaitsee välittömästi Riilahden eteläpuolella.

Koulut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaitaan alueella toimii kolme oppilaitosta. Iivisniemen koulussa toimivat luokat 1–6 ja Kaitaan koulussa luokat 7–9. Kaitaan lukio antaa ylioppilastutkintoon tähtäävää opetusta. Kaitaan koulussa ja Kaitaan lukiossa osa oppilaspaikoista on varattu kuvataidepainotukseen pyrkiville oppilaille.

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaitaa sijaitsee noin viisitoista kilometriä Helsingin keskustasta länteen ja sen joukkoliikenne perustuu linja-autoihin. Tyypillinen matka-aika Iivisniemestä Kamppiin bussilla on vuorokaudenajasta riippuen noin 20–30 minuuttia, Finnoonsolmusta matka kestää noin 15–20 minuuttia.

Kaitaan läpi kulkeva KaitaantieHannuksentie on kaupunginosan keskeinen liikenneväylä, jota pitkin kulkee useita bussilinjoja lounaisen Espoon ja Matinkylän/Kampin väliä. Finnevikin maasillan kautta kulkee eteläisempi yhteys Matinkylään. Kolmas merkittävä väylä on Riilahdentie, joka yhdistää Kaitaantien Soukanväylään. Muut tiet ovat pääosin pieniä pihateitä.

Kaitaan kaakkoisosassa sijaitsee Suomenojan pienvenesatama, jossa on noin tuhat venepaikkaa.[12]

Kaitaalle on rakenteilla kaksi metroasemaa: Kaitaa ja Finnoo. Ne otettaneen käyttöön 2020-luvun alussa, jolloin Länsimetron jatke valmistunee. Kaitaan läntisimmät osat sijaitsevat puolestaan lähempänä Soukan ja Espoonlahden metroasemia kuin kahta ensinmainittua.

Metro mullistaa lounaisen Espoon joukkoliikennejärjestelmän. Metrolinjan itäisiin ääripäihin Mellunmäkeen ja Vuosaareen matka Kaitaalta kestää 43 minuuttia. Puolen tunnin raja kulkee arvion mukaan Kalasatamassa, jonne matka-aika on 29 minuuttia. Kaitaan metroasema rakennetaan Kaitaantien ja Iivisniemenkadun risteykseen.[13]

Arvioidut matka-ajat Kaitaalta eräille asemille[13]
Metroasema Aika (min.) Etäisyys (km)
Kivenlahti 6 3,9
Espoonlahti 4 2,9
Soukka 2 1,6
Kaitaa 0 0,0
Finnoo 2 1,3
Matinkylä 4 2,9
Tapiola 9 7,2
Lauttasaari 18 14,2
Kamppi 22 17,6
Rautatientori 23 18,1
Hakaniemi 25 19,6
Itäkeskus 37 28,3

Tunnettuja kaitaalaisia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Espoon viralliset kaupunginosat (PDF) 12.12.2012. Espoon Kaupunki. Viitattu 23.10.2014.
  2. Espoon kaupunginosien pinta-alat hri.fi. 24.10.2014. HRI. Viitattu 24.10.2014.
  3. ESPOON ASUKASLUKU VUODENVAIHTEESSA 2016/2017, pdf, s. 2/4
  4. Kaitaa – Kaitans Espoo.fi. Viitattu 17.9.2017.
  5. Espoon aluejaot / liitetiedosto (pdf) Espoo.fi. Viitattu 16.9.2017.
  6. Petri Kangassalo: Kaitaa-Iivisniemi osayleiskaava, maisema-analyysi (pdf-sivut 7 ja 8/20) Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen julkaisuja 4/2013. 7.2.2014. Viitattu 16.9.2017.
  7. Petri Kangassalo: Kaitaa-Iivisniemi osayleiskaava, maisema-analyysi (pdf-sivu 9/20) Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen julkaisuja 4/2013. 7.2.2014. Viitattu 16.9.2017.
  8. Petri Kangassalo: Kaitaa-Iivisniemi osayleiskaava, maisema-analyysi (pdf-sivut 15/20) Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen julkaisuja 4/2013. 7.2.2014. Viitattu 16.9.2017.
  9. Petri Kangassalo: Kaitaa-Iivisniemi osayleiskaava, maisema-analyysi (pdf-sivu 10/20) Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen julkaisuja 4/2013. 7.2.2014. Viitattu 16.9.2017.
  10. a b Sami Suviranta: Kaitaa – Kaitans Espoo.fi. 2014. Viitattu 17.9.2017.
  11. Finnoo-Kaitaa -visiotyö on saatu päätökseen (Liite: Finnoo visioraportti) Espoo.fi. 30.6.2011. Viitattu 17.9.2017.
  12. Venesatamat Espoo.fi. Viitattu 17.9.2017.
  13. a b Metron matka-aikataulukko Länsimetro.fi. Viitattu 17.10.2017.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]