Hannusjärvi
 |
Tähän artikkeliin tai sen osaan on merkitty lähteitä, mutta niihin ei viitata. Älä poista mallinetta ennen kuin viitteet on lisätty. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia viitteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa. |
| Hannusjärvi | |
|---|---|
 |
|
| Valtiot | Suomi |
| Paikkakunta | Espoo |
| Koordinaatit | |
| Järvinumero | 81V054.1.001 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 8,1 m [1] |
| Rantaviiva | 1,2 km [2] |
| Pinta-ala | 0,055 km² [2] |
| Valuma-alue | 0,36 km² [2] |
 Hannusjärvi |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Hannusjärvi (ruots. Hannusträsket) on pieni järvi keskellä kaupunkiasutusta Etelä-Espoon Kaitaalla. Hannusjärvi on manner-Espoon eteläisin ja toinen Länsiväylän eteläpuolisista järvistä; vielä etelämpänä Espoossa on Pentalanjärvi Pentalan saaressa.
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Geologinen historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Hannusjärven kuroutumishistoria on selvitetty Koneen säätiön rahoittaman "Länsi-Uudenmaan rannikko rautakaudella ja keskiajalla. Asutushistoria arkeologian, historian, biologian ja geologian näkökulmista" -projektin yhteydessä piileväanalyysin ja radiohiiliajoitusten avulla. Noin 3 000 vuotta sitten Hannusjärven syvänne oli Itämerta osana Soukansalmen ja Suomenojan yhdistävän salmen pohjaa. Nykyiset Soukka ja Kaitamäki olivat tällöin Itämeren saaria. Hannusjärvi kuroutui itsenäiseksi pikkujärveksi vasta noin 300 vuotta ennen ajanlaskun alkua, eli järvi on geologisessa mittakaavassa varsin nuori.
Arkeologinen historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Hannusjärven ympäristön maankäytön ja asutuksen historiaa on selvitetty siitepölyanalyysin avulla. Radiohiiliajoituksella maanviljelyn alkamisajankohta Hannusjärven ympäristössä ajoittuu viikinkiajan ja ristiretkiajan vaihteeseen noin vuoteen 1000. Tällöin puiden siitepölyn osuus järven pohjasedimentissä on selvästi laskenut ja sedimenttiin on ilmestynyt vilja- ja heinäkasvien siitepölyä[3].
Hannusjärvi on saanut nimensä järvestä itään sijainneen Hannuksen tilan mukaan. Järven nimi on vuoden 1750 pitäjäkartassa Skogs träsk, joskin vuodesta 1775 aina 1800-luvun loppuun sen nimi oli ilmeisesti pelkkä Träsk. Vuoden 1915 nimikeruussa järveä kutsuttiin nimellä Hannusträsket, joka otettiin käyttöön myös 1930-luvulla pitäjänkartassa.
Järven kunto ja luonnonsuojelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Hannusjärven kunto alkoi huonontua nopeasti 1990-luvun puolivälissä. Kun järviveden kokonaisfosforipitoisuus oli vuoden 1982 mittauksissa n. 15 μg/l, mitattiin vuonna 1999 arvoksi n. 45 μg/l. Vuonna 1998 paikalliset asukkaat perustivat "Espoon Hannusjärven suojelu" -nimisen rekisteröidyn yhdistyksen edistääkseen Hannusjärven ja sen valuma-alueen luonnonsuojelua ja maiseman kunnostamista sekä hoitoa. Yhdistys suorittaa vuosittain useita suojelutoimenpiteitä, joita ovat mm. talvihapetus, koekalastukset, vedenlaadun mittaukset sekä vesikasvien niitto. Yhdistys pyrkii myös aktiivisesti vaikuttamaan Espoon ja Helsingin kaupungin päättäjiin mm. järven valuma-alueelle rakentamisen minimoimiseksi sekä järven pohjoispuolella sijaitsevan 47 hehtaarin suuruisen Hannusmetsän suojelemiseksi.
Kalojen istutus ja hoitokalastus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Hannusjärven rehevöitymiseen ja ravinneketjuun on pyritty vaikuttamaan istuttamalla järveen petokaloja ja hoitokalastamalla pois pikkukaloja. Vuonna 1998 suoritetut koekalastukset osoittivat, että Hannujärvestä kuoli kaloja runsaasti talvien 1994–1998 aikana happikadon takia. Saaliskaloista 56 % painoi keskimäärin alle 10 g ja 22 % painoi 11–50 g. Saaliista 86 % oli särkiä, 8 % ahvenia ja 6 % ruutanoita. Ruutanoiden osuus kalojen yhteismassasta oli suurin. Vuonna 1998 järveen istutettiin 500 hauenpoikasta. Vuosina 2005 ja 2006 Hannusjärvessä kokeiltiin rysäkalastusta ja vuonna 2005 saaliiksi saatiin yhteensä 174 kg kalaa, mikä vastasi n. 30 kg/ha. Vuonna 2006 kalansaaliiksi muodostui n. 17 kg/ha. Vuoden 2005 saaliista 105 kg oli suuria ruutanoita, jotka aiheuttavat ravintoa etsiessään ravinteiden vapautumista järven pohjasta. Levämäärää kuvaava klorofyllipitoisuus laski huomattavasti vuoden 2004 mittausarvosta (n. 220 μg/l) vuonna 2006 mitattuun arvoon (n. 30 μg/l), joskin levämäärän alentuminen ei välttämättä ole seurausta pelkästään hoitokalastuksesta. Haukea järveen on istutettu useaan kertaa vuoden 1998 jälkeen muun muassa vuosina 2003, 2006 ja 2010. Vuonna 2006 suoritetun koekalastuksen perusteella kalakanta on edelleen särkivaltainen, mutta kalojen ikäjakautuma oli alkanut tasaantua.
Vesikasvien niitto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suojeluyhdistyksen perustamisen jälkeen Hannusjärven vesikasvit on niitetty vuosittain. Vuosina 1999 ja 2000 niitto suoritettiin kahdesti vuodessa ja vuosina 2003–2005 kerran kesässä. Vuonna 2006 koneellinen niitto jätettiin väliin ja vesikasvien juurakoita poistettiin manuaalisesti. Vuoden 1999 niittosaalis oli yhteensä n. 60 m³ biomassaa ja vuonna 2000 biomassaa kertyi enää noin 22 m³. Vuoden 2011 niiton yhteydessä biomassaa poistettiin n. 8 m³.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Espoon Hannusjärven suojelu ry: Hannusjärvi, Hetkiä - Kerroksia - Elämää. Espoon Hannusjärven suojelu, 2006. ISBN 952-92-1237-2.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Kansalaisen Karttapaikka Maanmittauslaitos. Viitattu 24.8.2010.
- ↑ a b c OIVA – Ympäristö- ja paikkatietopalvelu (edellyttää rekisteröitymisen) Ympäristöhallinto. Viitattu 24.8.2010.
- ↑ Teija Alenius: Hannusjärven siitepölyanalyysi. julkaisematon käsikirjoitus, 2006.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Espoon Hannusjärven suojelun ry:n sivusto
- Suomen Luonnonsuojeluliitto: Kansalliset vesistötalkoot – Hannusjärvi (Arkistoitu – Internet Archive)
- (englanniksi) Hannusjärvi Gallery (Arkistoitu – Internet Archive) – kuvia Hannusjärveltä