Kampin metroasema

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kamppi
Kampen
Kuva asemalta

Helsingin metro
Perustiedot
Osoite  Kampinkuja 1, 00100 Helsinki[1]
Avattu  1. maaliskuuta 1983
Käyttäjiä (ark.)  53 100 (2015) [2]
Käyttäjiä (v.)  16 937 300 (2015) [2]
Etäisyydet
Ruoholahti  1,169 km
Rautatientori  0,487 km
Vaihtoyhteydet
Raitiotielinjat  7, 9
Linja-autot  14, 18/N, 20N, 20X, 21BX, 21V, 37, 39/B/N, 41, 42, 69, 70, 102/T, 103/T, 105, 106/K, 107, 109/T/N, 110/A/T, 111/T, 112, 121/K/N/NK/NT/T, 122/A, 132/N/NT, 143/A/AT/K/T, 145/K/KN/N, 147/K/KT/T/N, 150/A/K/N, 154/T/N, 156, 158, 160/K/KT/T, 165/N/V, 171, 172/Z, 173/Z, 174Z, 194/A, 195/N, 206/A, 212, 213/N, U-linjat 190, 280, 455–486, 638, 640, 848, kaukoliikenne
Rakenne
Tyyppi  tunneliasema
Laituriraiteita  2
Liukuportaita  6
Hissejä  4
Aiheesta muualla
Aiheesta Wikimedia Commonsissa

Kampin metroasema (ruots. Kampens metrostation) on yksi Helsingin metron asemista. Se palvelee Helsingin ydinkeskustaa sekä Kampin ja Etu-Töölön kaupunginosia. Asemalta on suora kulku­yhteys vuonna 2005 valmistuneeseen Kampin keskukseen, jossa liike­tilojen ohella on kaukoliikenteen ja Espoon bussien terminaalit. Aseman katuosoite on Kampinkuja 1.

Asemalla on kaksi lippuhallia, joista itäinen sijaitsee Kampin keskuksessa. Molemmista lippuhalleista on laituritasolle kolmet liukuportaat sekä hissejä. Normaalisti yksi liukuporras kulkee alaspäin ja toiset kaksi ylös. Asemalaituri sijaitsee raiteiden välissä ja on nykyisin lähes yhtenäinen uloskäyntien välisellä alueella.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Asema avattiin 1. maaliskuuta 1983, ja sen ovat suunnitelleet Eero Hyvämäki, Jukka Karhunen ja Risto Parkkinen. Itäinen sisäänkäynti avattiin 2. kesäkuuta 2005 Kampin terminaalin avaamisen yhteydessä. Asema sijaitsee 1,169 kilometrin etäisyydellä Ruoholahden metroasemasta ja 0,487 kilometrin päässä Rautatientorin metroasemasta. Kamppi on Helsingin metron asemista syvimmällä: 30 metriä maanpinnan ja 15 metriä merenpinnan alapuolella.

Kampin metroaseman vanhan sisäänkäynnin liukuportaat ovat 65 metriä pitkät. Liukuportaiden nostokorkeus on 23,3 metriä ja ne olivat pitkään Suomen pisimmät liukuportaat[3], kunnes Helsinki-Vantaan lentoaseman rautatieaseman terminaalien puoleiset liukuportaat otettiin käyttöön maaliskuussa 2016.

Asemalla on vuodesta 2005 lähtien ollut Pekka Paikkarin, Kristina Riskan ja Kati Tuomisen tilateos Gekko. Lisäksi laituritasolla on ollut Otto Karvosen tilateos Kaupungin juuret vuodesta 2013.

Toinen asemalaiturihalli[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nykyisen metroasemahallin alle on louhittu toinen asemalaiturihalli mahdollista toista metrolinjaa varten[4][5][6]. Halli louhittiin 1970-luvulla nykyisen metroaseman rakennustöiden yhteydessä, koska se tuli tässä yhteydessä halvemmaksi. Tilan pohja on noin kolmekymmentä metriä merenpinnan alapuolella eli viisitoista metriä nykyisen laituritason alapuolella. Louhittua tilaa ei ole vielä varusteltu millään tavalla. Metrojunien on alemmalla tasolla tarkoitus kulkea suorassa kulmassa nykyisen laituritason junien kulkusuuntaan nähden. Tilaan on kulkuyhteys tällä hetkellä kierreportaista, jotka lähtevät nykyisen asemalaiturin keskellä olevasta näyttelyvitriinistä. Jos alempi laituritaso joskus otetaan käyttöön, samaan paikkaan rakennetaan liukuportaat. Alemmalla asemalaituritasolla on käytössä tehokas ilmastointi, jonka tarkoituksena on poistaa tilaan kalliosta tuleva radonkaasu.[7]

Kuvasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Kampin metroasema Hel.fi. Viitattu 16.7.2013. [vanhentunut linkki]
  2. a b Metroasemien käyttäjämäärät Helsingin kaupunki. Viitattu 6.6.2017.
  3. Hissibongarin Helsinki-opas (PDF) 2012. KONE. Viitattu 28.8.2013. [vanhentunut linkki]
  4. Helsingin kaupungin metrotoimisto: "Helsingin metro 1982"
  5. Helsingin Sanomat 6.11.2013
  6. Helsingin Sanomat 17.2.2015
  7. http://www.hbl.fi/text/helsingfors/2007/7/28/d4412.php [vanhentunut linkki]