Helsingin seudun liikenne

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Hakusana HSL ohjaa tänne. Lyhenteen HSL muista merkityksistä katso HSL (täsmennyssivu).
Helsingin seudun liikenne

Helsingin seudun liikteen logo.

Tunnuslause Liikuttaa meitä kaikkia
Yritysmuoto kuntayhtymä
Perustettu 1. tammikuuta 2010
Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi
Kotipaikka Opastinsilta 6 A, Helsinki, Suomi
Toiminta-alue Pääkaupunkiseutu
Toimiala joukkoliikenne
Henkilökuntaa 399 (31.12.2015)
Kotisivu www.hsl.fi

Helsingin seudun liikenne (lyhenne HSL[1], ruots. Helsingforsregionens trafik, HRT) on kuntayhtymä, joka vastaa Suomen pääkaupunkiseudun ja sen kehyskuntien joukkoliikennejärjestelmästä.

HSL:n järjestelmään kuuluvat Helsingin seudun bussit, metrot, lähijunat ja raitiovaunut. Näiden tilaamisen lisäksi HSL on vastuussa palveluiden mainostamisesta. Vuonna 2016 HSL esitteli Helsingin kaupunkipyöräjärjestelmän Helsingin kantakaupunkiin.[2]

HSL on vastuussa alueen lippujärjestelmästä ja sen tarkastamisesta. Kaikki HSL:n liikennevälineet busseja lukuunottamatta käyttävät avorahastusta, eli metro- ja juna-asemilla tai raitiovaunupysäkeillä ei ole puomeja. HSL:n tarkastusmaksu on alkuperäisen lipun hinnan lisäksi 80€.[3]

Yhtymällä ei ole omaa kalustoa, joten se turvautuu kolmansiin osapuoliin järjestelmän päivittäisessä liikennöinnissä.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Perustaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä (HSL) perustettiin yhtymäkokouksessa 17. kesäkuuta 2009. Kokouksessa hyväksyttiin HSL:n perussopimus, valittiin HSL:n hallituksen jäsenet ja perustettiin HSL:n toimitusjohtajan virka. HSL:n toimitusjohtajaksi valittiin heinäkuussa 2009 diplomi-insinööri Suvi Rihtniemi. Hän otti viran vastaan 1. syyskuuta 2009.

HSL aloitti toimintansa 1. tammikuuta 2010, jolloin kuntayhtymään siirtyivät Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnan (YTV) liikennetoiminnot sekä Helsingin kaupungin liikennelaitoksen (HKL) suunnittelu- ja tilaajatoiminnot ja kilpailutus.[4]

2010-[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2017 Tuusulan kaupunginvaltuusto päätti liittävänsä kaupungin HSL-alueeseen vuoden 2018 alussa.

Maaliskuussa 2017 HSL ilmoitti pyytävänsä Euroopan unionilta selvitystä yhteisen joukkoliikennelippujärjestelmän luomisesta Helsingin, Tallinnan ja Tartton välille.[5]

Nimi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuntayhtymän nimi on suomeksi Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä HSL ja ruotsiksi Samkommunen Helsingforsregionens trafik HRT.

Toiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

M200-sarjan metrojuna Puotinharjussa.
Pääartikkeli: Helsingin seudun joukkoliikenne

HSL valvoo kaiken joukkoliikenteen liikennöintiä Helsingin seudulla. Yhtymällä ei ole omaa kalustoa, joten sen järjestelmää liikennöi kolmansien osapuolten yritykset.

Metro[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Helsingin metroa liikennöi Helsingin kaupungin liikennelaitos (HKL). Metroliikenne alkoi 1982, ja se kattaa seitsemäntoista asemaa kahdella linjalla, M1 ja M2.

Rakenteilla oleva Länsimetro tulee laajentamaan verkoston Espooseen. Kun laajennus avataan vuonna 2020, asemien yhteislukumäärä tulee olemaan 30.

Lähiliikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääkaupunkiseudun lähiliikennettä liikennöi VR-Yhtymä (VR). Järjestelmässä on 52 asemaa, joita liikennöidään neljällätoista linjalla.

Raitiovaunut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Helsingin raitioliikennettä liikennöi HKL. Maan ainoa toiminnassa oleva raitioverkosto kuuluu HSL:n järjestelmään. Helsingin raitiovaunuliikenne alkoi vuonna 1891.

Bussit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

HSL tarjoaa kahdenlaista bussipalvelua. Tavallisten sinisten linja-autojen lisäksi HSL:n verkostossa on oransseja runkolinjabusseja, jotka tarjoavat nopeampaa poikittaisliikennettä. Nämä linjat ovat 550 Westendinasema - Itäkeskus (M) ja 560 Myymäki - Rastila (M). Runkolinjojen muuttamisesta pikaraitioteiksi on keskusteltu HSL:n hallituksessa.[6]

Linja-autojen liikennöinti on jaettu lukuisten liikennöitsijöiden kesken. Liikennesopimuksia on muun muassa näillä yrityksillä:

Lautat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomenlinnan lautta kuuluu HSL:n järjestelmään.

Kaupunkipyörät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toukokuussa 2016 HSL avasi Helsingin uudistetun kaupunkipyöräjärjestelmän. Vuoden 2016 järjestelmä kattoi 500 pyörää jolla pystyi ajamaan mille tahansa viidestäkymmenestä asemasta.

Vuoden 2017 kaupunkipyöräjärjestelmä kattaa 1500 pyörää 150:llä asemalla. Järjestelmä laajenee Munkkiniemeen, Pasilaan ja Vallilaan. Helsingin 1400:n pyörän ja 140:n aseman lisäksi Espoon Olarissa ja Matinkylässä on 100 pyörää ja kymmenen asemaa.

Kaupunkipyörät on tuotettu yhdessä CityBikeFinlandin ja HKL:n kanssa. Järjestelmää sponsoroi Alepa, jonka mainoksia on jokaisessa pyörässä. Näiden mainosten ansiosta kaupunkipyöriä kutsutaan lempinimellä alepapyörät.

Uusi lippujärjestelmä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2017 lopussa HSL aloittaa lippujärjestelmän uudistamisen. Vuodesta 2010 käytössä ollut kuntamalli korvautuu kaari- ja vyöhykemallilla. Seudulle perustetaan viisi vyöhykettä A-E, jotka määräytyvät etäisyyteen Helsingin keskustasta. Varsinkin lyhyet matkat kunnasta toiseen halpenenvat uudistuksen myötä.[7]

Lippujärjestelmäuudistuksen myötä vanhat matkakortit korvataan uusilla HSL-korteilla ja Matkailijakorteilla, matkakortinlukijat ja lipunmyyntiautomaatit korvataan uusilla ja raitiovaunukuljettajien lipunmyynti korvataan vaunuun sijoitettavalla automaatilla.[8]

Visuaalinen ilme[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

HSL:n logo raitioliikenteelle.

HSL:n perustamisen yhteydessä kaikki seudun liikennepalvelut tulivat yhtenäisen ilmeen alle. HSL:n brändi-ilme perustuu vahvasti väreihin informaation välittämiseksi – punainen tarkoittaa vaaraa, sininen tarkoittaa lisätietoa.

Jokaisella HSL:n liikennevälineellä on oma värinsä:[9]

  •      HSL Bussin sininen
  •      HSL Raitiovaunun vihreä
  •      HSL Lähijunan violetti
  •      HSL Metro oranssi
  •      HSL Lautan sininen

HSL:n visuaalisen ilmeen on suunnitellut designtoimisto Kokoro & Moi.[10] Tekijät kuvaavat sitä seuraavasti:

»Ilme kuvastaa luotettavuutta, pirteyttä ja helppoa lähestyttävyyttä. Merkin kahdeksankulmainen muoto symboloi laajenevaa joukkoliikenneverkostoa. Merkin silmukat ilmentävät versovia silmuja, jotka kertovat uusista toimintamuodoista ja kumppanuuksista sekä ekologisista arvoista. Kahdeksan silmukkaa kuvaavat myös kaikkia ilmansuuntia ja viestivät toiminnan laaja-alaisuudesta. Tunnuksen keskellä kulkee kaksi graafista linjaa, jotka symboloivat yhdistyviä organisaatioita ja joukkoliikennettä kiskoineen, renkaineen ja karttalinjoineen.»

Organisaatio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

HSL on yksi Suomen suurimmista kuntayhtymistä, jonka seitsemän jäsenkunnan vaikutusalueella asuu noin 1,1 miljoonaa suomalaista. HSL työllisti vuoden 2015 lopulla 399 ihmistä.[11]

Jäsenkunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Perustettaessa HSL vuonna 2010 jäsenkuntia olivat Helsingin, Espoon, Vantaan, Kauniaisten ja Keravan kaupungit sekä Kirkkonummen kunta. Ne ovat solmineet perussopimuksen,[12] jossa määritellään kuntayhtiön tehtäviä ja hallintoa. Sipoon kunta liittyi HSL:ään myöhemmin vuoden 2012 alussa. Nämä seitsemän kuntaa muodostavat kuntayhtymän.

Kuntayhtymään voivat liittyä myös muut Helsingin seudun kunnat Järvenpää, Nurmijärvi, Tuusula, Mäntsälä, Pornainen, Hyvinkää ja Vihti. Tuusulassa on päätetty liittymisestä vuoden 2018 alusta.[13] Helsingin seudun 14 kunnassa on nykyisin yhteensä noin 1,3 miljoonaa asukasta, ja määrän arvioidaan nousevan 1,5 miljoonaan vuoteen 2030 mennessä.

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

HSL huolehtii Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ) tekemisestä. Siinä määritellään Helsingin seudun 14 kunnan alueelle yhteiset liikennejärjestelmän kehittämisen tavoitteet, suunnataan seudullista liikennepolitiikkaa, laaditaan yhteisiä tavoitteita toteuttava ja rahoituskehykseltään realistinen liikennejärjestelmän kehittämissuunnitelma ja arvioidaan suunnitelman vaikutuksia. Suunnitelma tehdään yhteistyössä, johon osallistuvat muun muassa HSL, sen jäsenkunnat, Tiehallinto, Ratahallintokeskus sekä Liikenne- ja viestintäministeriö. Pääkaupunkiseudun neljän kunnan alueelle tehtiin vastaavia PLJ-suunnitelmia vuosina 1994, 1998, 2002 ja 2007.

Kritiikki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

HSL:n uusi kosketusnäytöllinen matkakortinlukija.

Uudet matkakortinlukijat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

HSL aloitti uusien matkakortinlukijoiden asentamisen liikennevälineisiin vuonna 2016. Uuden lukijan käyttöliittymä koettiin edelliseen verrattuna hankalaksi, joten HSL:ää kehotettiin suunnittelemaan käyttöliittymä uudestaan.[14] Suurin osa kritiikistä keskittyi laitteen OK-napin vaikeakäyttöisyyteen.[15]

Vuoden 2016 lopulla Yle Uutiset raportoi HSL:n päätöksestä säilyttää käyttöliittymä.[16] HSL:n projektipäällikkö Satu Rönnqvist selitti päätöstään: "Vanhoilla matkakortinlukijoilla on ollut paljon näitä virhevalintoja, joista tehdään tuhansia hyvityshakemuksia HSL:lle vuosittain. Näitä pyritään tällä OK-painikkeella vähentämään."

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla ja lähteitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]