Helsingin Bussiliikenne

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Helsingin Bussiliikenne Oy
Helb logo.svg
Yritysmuoto osakeyhtiö
Perustettu 1. tammikuuta 2005
Toimitusjohtaja Mika Seppänen[1]
Kotipaikka Helsinki, Suomi
Toimiala

HSL-alueen sopimusliikenne

Helsingin sisäiset linjat: 14, 17, 18(N), 23(N), 24, 37–43

Seutulinjat: 38, 39, 194/A, 195/N, 322, 332, 415, 550, 551, 560, 566, 614-617

Vantaan sisäiset linjat: 335(B), 571, 575
Liikevaihto 105 milj. € (2012)[2]
Henkilökuntaa 1 334 (2012)[2]
Emoyhtiö Koiviston Auto
Kotisivu www.koivistonauto.fi
Uuden värityksen mukainen Lahti Scala -bussi.

Helsingin Bussiliikenne Oy (HelB), ruots. Helsingfors Busstrafik Ab, entinen Suomen Turistiauto Oy (STA), on Koiviston Auton omistama linja-autoliikennöitsijä. Se liikennöi noin 41 % pääkaupunkiseudun bussilinjoista. Yhtiö muodostui, kun HKL-Bussiliikenne yhdistettiin Suomen Turistiautoon ja Suomen Turistiauto Oy:n uudeksi nimeksi tuli Helsingin Bussiliikenne Oy. Muutos tuli voimaan 1. tammikuuta 2005. Yhtiöstä tuli samalla yksi Suomen suurimmista linja-autoliikennöitsijöistä. Yhtiö harjoittaa paikallisliikennettä pääkaupunkiseudulla Helsingin Bussiliikenne Oy -nimellä. Sillä oli aiemmin myös tytäryhtiö Helsingin Palveluauto Oy, joka ajoi invataksiliikennettä.

Väritys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Helsingin Bussiliikenne Oy liikennöi kolmen eri päävärityksen mukaisia linja-autoja. Suurin osa autoista on entisen HKL-Bussiliikenteen sinivalkoisissa väreissä, osa entisen Suomen Turistiauton kuosissa. Vuoden 2006 alusta yhtiö on maalannut uudet autonsa uuden värityskaavion mukaan. Tässä värityksessä pohjavärinä on HKL:n tummansininen ja Suomen Turistiauton väreistä muistuttavat ikkunalinjan alapuolella olevat vaaleansininen ja valkoinen vaakaraita. Vuodesta 2011 alkaen autot on maalattu HSL:n tilaajaväreihin HSL:n vaatimusten mukaisesti.

Varikot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

HelB käyttää kahta varikkoa sekä yhtä pienempää toimipistettä.

  • Ruskeasuon päävarikko (Ruha) on HelB:n suurin varikko (n. 245 bussia). Vuoteen 2005 se oli STA:n päävarikko ja HKL-BL:n toinen varikko. Siellä on maakaasun tankkausasema. Varikon omistavat HKL ja HelB.
  • Vartiokylän varikko (Varha) Roihupellossa toiseksi suurin varikko (n. 50 bussia). Vuoteen 2005 asti se oli HKL-Bussiliikenteen päävarikko. Vartiokylän varikon omistaa HKL, jolla on vieressä myös Helsingin metron varikko.

HKL-Bussiliikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Linjan 18 Volvo 8500LE -maakaasubussi entisissä HKL-Bussiliikenteen väreissä.

HKL-Bussiliikenne oli Helsingin kaupungin liikennelaitoksen linja-autoliikennettä hoitava yksikkö 1. tammikuuta 1995 – 31. joulukuuta 2004. Se oli kesäkuussa 2003 niin sanottu kriisiyksikkölähde?, sillä sen menot ylittivät reippaasti sen tulot.

Muun muassa Veolia Transport, HKL:n kilpailija, on valittanut mielipidekirjoituksissa HKL:n liikennöivän linjoja alihinnalla eli käyttäen jo silkkoihin liikennöintikuluihin enemmän rahaa kuin mitä sille tulee. Vaikka HKL julkistaakin toiminnastaan enemmän tietoja (tilinpäätöstiedot, kalustotiedot, jne.) kuin sen kilpailijat, katsovat monet sen olevan silti avoimuudeltaan riittämätön. Tähän katsottiin ratkaisuksi HKL-Bussiliikenteen yhdistäminen Suomen Turistiauto Osakeyhtiöön, jolloin siitä muodostui Helsingin kaupungin omistama osakeyhtiö.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen Turistiauto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

STA:n väreissä oleva Ikarus E94 linjalla 72 Rautatientorilla.
Suomen ensimmäinen, ohjaavalla taka-akselilla varustettu STA:n Scania Ikarus

Suomen Turistiauto Oy (STA) oli Helsingin kaupungin ja Aatos Kuokkasen perikunnan omistama linja-autoliikennöitsijä. STA:n perusti Aatos Kuokkanen vuonna 1949. Pelkästään turistiliikenteessä yhtiö toimi nimensä mukaisesti vuoteen 1955 asti, jolloin yhtiö aloitti paikallisliikenteen Helsingissä reitillä Hankkijan aukio–Pohjois-Haaga. Syynä paikallisliikenteen aloittamiseen oli Pohjois-Haagan asukkaiden tyytymättömyys HKL:n päätökseen lakkauttaa suora bussilinja kaupunginosasta keskustaan ja korvata se raitiovaunuihin perustuvalla ns. runkolinja-järjestelmällä. Suomen Turistiauton ansiosta pohjoishaagalaisten ei tarvinnut käyttää runkolinjaa, ja sen sijaan he saivat edelleen matkustaa suoraan Helsingin keskustaan kulkevalla bussilinjalla.

Myöhemmin STA siirtyi Helsinki-Maaseutu Liikenne Oy:n (HML) omistukseen. HML:n ajauduttua taloudellisiin vaikeuksiin Helsingin kaupunki osti yhtiön osakekannan. HML lakkasi olemasta yhtiönä ja sen linjat siirrettiin joko HKL:lle tai STA:lle, joka jäi eloon Helsingin kaupungin omistamana osakeyhtiönä. Helsingin kaupungin omistuksessa STA:on kuului myös Helsingin Palveluauto Oy ja Pääkaupunkiseudun Linjaliikenne Oy.

Helsingin Bussiliikenne Oy[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2004 syksyllä Helsingin kaupunginvaltuusto päätti, että liikelaitos HKL-Bussiliikenne sulautetaan Suomen Turistiauto Oy:öön. Heti yhdistämisen jälkeen, yhtiön nimi muutettiin Helsingin Bussiliikenne Oy:ksi. Vuoden 2005 alussa aloittanut yhtiö on nimeltään Helsingin Bussiliikenne Oy, jonka tilausliikenne kulki nimellä Suomen Turistiauto STA. Uudesta yhtiöstä tuli yksi Suomen suurimmista linja-autoliikennöitsijöistä.

Helsingin Bussiliikenteen taloudellisista vaikeuksista johtuen Suomen Turistiauto myytiin Lehtimäen Liikenteelle vuonna 2013.[3]

Lokakuussa 2015 Koiviston Auto ilmoitti ostavansa Helsingin Bussiliikenteen.[4][5] Kauppa toteutui joulukuussa 2015.[6]

Polttoaineena maakaasu, biokaasu ja etanoli[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Helsingin Bussiliikenne osti elokuussa 2007 10 uutta maakaasubussia. Yhtiöllä on nyt yhteensä 72 maakaasubussia. Ne alittavat jo nyt parin vuoden päästämilloin? voimaan tulevat Euro 5 -normitlähde?. Bussit tuottavat tavallisia dieselautoja vähemmän häkää ja partikkeleita, mutta niillä ei voi ajaa maanalaisiin paikkoihin, kuten Kampin bussiterminaaliin. Jos jokin Helsingin seudun liikennöitsijä saa liikennöitäväkseen jonkun/joitakin Länsiväylän linjoista, tämä ei saa hankkia linjan/linjojen uudeksi kalustoksi maakaasubusseja.[7]

Suomen ensimmäiset etanolibussit tulivat liikenteeseen Suomessa vuonna 2013, kun Helsingin Bussiliikenne aloitti etanolibussiliikenteen linjoilla 41 ja 42 (Kampista Kannelmäkeen) RED95-etanolidieselhankkeen myötä. Hankkeessa käytetään Scanian teknologiaa ja polttoaineena St1:n jätepohjaista biopolttoainetta. [8] [9]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Yhteystiedot Viitattu 29.4.2017.
  2. a b Antti Mikkonen: 100 suurinta työllistäjää. Talouselämä, 20/2013, 17.5.2013, s. 27–33. Talentum Oyj.
  3. Turistit Hämeeseen. Talouselämä, 22 / 2013, s. 24. Talentum Oyj.
  4. Koiviston auto ostamassa Helsingin bussiliikenteen Yle Uutiset. 1.10.2015. Viitattu 22.10.2015.
  5. Koiviston Auto ostamassa Helsingin kaupungin omistaman Helsingin Bussiliikenteen Iltalehti. 1.10.2015. Viitattu 22.10.2015.
  6. Helsingin Bussiliikenne Oy:n liiketoimintakauppa päätökseen Koiviston Auto. Viitattu 28.12.2015.
  7. Helsingin liikenteeseen entistä puhtaampia maakaasubusseja. Kaasuautoilla ei voi vieläkään ajaa Kampin terminaaliin, Helsingin Sanomat 3.8.2007 A10
  8. Ensimmäiset etanolibussit liikenteeseen Helsingissä. Uusimaa, 30.10.2013.
  9. Viinan voimalla Kampista Kannelmäkeen 29.10.2013. Taloussanomat. Viitattu 4.7.2014.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]