Helsingin Bussiliikenne

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Helsingin Bussiliikenne Oy
Helb logo.svg
Yritysmuoto osakeyhtiö
Perustettu 1. tammikuuta 2005
Toimitusjohtaja Mika Seppänen[1]
Kotipaikka Helsinki, Suomi
Toimiala

HSL-alueen sopimusliikenne

Helsingin sisäiset linjat: 14, 17, 18(N), 23(N), 24, 37, 39–43, 63, 70, 75, 77

Seutulinjat: 411, 415, 421, 431(N), 550, 551, 560, 614-617, 621-623

Vantaan sisäiset linjat: 433(K), 434, 443(K), 445, 571, 573
Liikevaihto 105 milj. € (2012)[2]
Henkilökuntaa 1 334 (2012)[2]
Omistaja Koiviston Auto
Uuden värityksen mukainen Lahti Scala -bussi.

Helsingin Bussiliikenne Oy (HelB), ruots. Helsingfors Busstrafik Ab, on Koiviston Auton omistama linja-autoliikennöitsijä. Se liikennöi noin 41 % pääkaupunkiseudun bussilinjoista. Yhtiö muodostui, kun HKL-Bussiliikenne ja Suomen Turistiauto Oy yhdistettiin Helsingin Bussiliikenteeksi. Muutos tuli voimaan 1. tammikuuta 2005. Yhtiöstä tuli samalla yksi Suomen suurimmista linja-autoliikennöitsijöistä. Yhtiö harjoittaa paikallisliikennettä pääkaupunkiseudulla Helsingin Bussiliikenne Oy -nimellä. Sillä oli aiemmin myös Suomen Turistiauto-lähtöinen tytäryhtiö Helsingin Palveluauto Oy, joka ajoi invataksiliikennettä.

Väritys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Helsingin Bussiliikenne liikennöi kolmen eri päävärityksen mukaisia linja-autoja. 15% autoista on entisen HKL-Bussiliikenteen sinivalkoisissa väreissä, 5% entisen Suomen Turistiauton kuosissa. Vuoden 2006 alusta yhtiö on maalannut uudet autonsa uuden värityskaavion mukaan. Tässä värityksessä pohjavärinä on HKL:n tummansininen ja Suomen Turistiauton väreistä muistuttavat ikkunalinjan alapuolella olevat vaaleansininen ja valkoinen vaakaraita. Näiden bussien osuus on noin 45%. Vuodesta 2011 alkaen autot on maalattu HSL:n tilaajaväreihin HSL:n vaatimusten mukaisesti. Näiden osuus on noin 35%.

Varikot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

HelB käyttää kahta varikkoa sekä yhtä pienempää toimipistettä.

  • Ruskeasuon varikko (Ruha) on HelB:n päävarikko . Vuoteen 2005 se oli Suomen Turistiauto Oy:n päävarikko ja HKL-Bl:n toinen varikko. Siellä on maakaasun tankkausasema. Varikon omistavat HKL ja HelB.
  • Vartiokylän eli Roihupellon varikko (Varha) Roihupellossa toiseksi suurin varikko (n. 50 bussia). Vuoteen 2005 asti se oli HKL-Bussiliikenteen päävarikko. Vartiokylän varikon omistaa HKL, jolla on vieressä myös Helsingin metron varikko.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

HKL-Bussiliikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Linjan 18 Volvo 8500LE -maakaasubussi entisissä HKL-Bussiliikenteen väreissä.

HKL-Bussiliikenne oli Helsingin kaupungin liikennelaitoksen linja-autoliikennettä hoitava yksikkö 1. tammikuuta 1995 – 31. joulukuuta 2004. Se oli kesäkuussa 2003 niin sanottu kriisiyksikkölähde?, sillä sen menot ylittivät reippaasti sen tulot.

Muun muassa Veolia Transport, HKL:n kilpailija, on valittanut mielipidekirjoituksissa HKL:n liikennöivän linjoja alihinnalla eli käyttäen jo silkkoihin liikennöintikuluihin enemmän rahaa kuin mitä sille tulee. Vaikka HKL julkistaakin toiminnastaan enemmän tietoja (tilinpäätöstiedot, kalustotiedot, jne.) kuin sen kilpailijat, katsovat monet sen olevan silti avoimuudeltaan riittämätön. Tähän katsottiin ratkaisuksi HKL-Bussiliikenteen yhdistäminen Suomen Turistiauto Osakeyhtiöön, jolloin siitä muodostui Helsingin kaupungin omistama osakeyhtiö.

Suomen Turistiauto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

STA:n Ikarus E94 linjalla 72 Rautatientorilla.
Suomen ensimmäinen, ohjaavalla taka-akselilla varustettu STA:n Ikarus

Suomen Turistiauto Oy (STA) oli Helsingin kaupungin ja Aatos Kuokkasen perikunnan omistama linja-autoliikennöitsijä. STA:n perusti Aatos Kuokkanen vuonna 1949. Pelkästään turistiliikenteessä yhtiö toimi nimensä mukaisesti vuoteen 1955 asti, jolloin yhtiö aloitti paikallisliikenteen Helsingissä reitillä Hankkijan aukio–Pohjois-Haaga. Syynä paikallisliikenteen aloittamiseen oli Pohjois-Haagan asukkaiden tyytymättömyys HKL:n päätökseen lakkauttaa suora bussilinja kaupunginosasta keskustaan ja korvata se raitiovaunuihin perustuvalla ns. runkolinja-järjestelmällä. Suomen Turistiauton ansiosta pohjoishaagalaisten ei tarvinnut käyttää runkolinjaa, ja sen sijaan he saivat edelleen matkustaa suoraan Helsingin keskustaan kulkevalla bussilinjalla.

Myöhemmin STA siirtyi Helsinki-Maaseutu Liikenne Oy:n (HML) omistukseen. HML:n ajauduttua taloudellisiin vaikeuksiin Helsingin kaupunki osti yhtiön osakekannan. HML lakkasi olemasta yhtiönä ja sen linjat siirrettiin joko HKL:lle tai STA:lle, joka jäi eloon Helsingin kaupungin omistamana osakeyhtiönä. Helsingin kaupungin omistuksessa STA:on kuului myös Helsingin Palveluauto Oy ja Pääkaupunkiseudun Linjaliikenne Oy.

Helsingin Bussiliikenne Oy[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2004 syksyllä Helsingin kaupunginvaltuusto päätti, että liikelaitos HKL-Bussiliikenne yhdistetään Suomen Turistiauton kanssa Helsingin Bussiliikenne Oy:ksi. Vuoden 2005 alussa aloittanut yhtiö on nimeltään Helsingin Bussiliikenne Oy, jonka tilausliikenne kulki nimellä Suomen Turistiauto STA. Uudesta yhtiöstä tuli yksi Suomen suurimmista linja-autoliikennöitsijöistä.

Helsingin Bussiliikenteen taloudellisista vaikeuksista johtuen Suomen Turistiauto myytiin Lehtimäen Liikenteelle vuonna 2013.[3]

Lokakuussa 2015 Koiviston Auto ilmoitti ostavansa Helsingin Bussiliikenteen.[4][5] Kauppa toteutui joulukuussa 2015.[6]

Polttoaineena jopa etanoli[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen ensimmäiset etanolibussit tulivat liikenteeseen Suomessa vuonna 2013, kun Helsingin Bussiliikenne aloitti etanolibussiliikenteen linjoilla 41 ja 42 (Kampista Kannelmäkeen) RED95-etanolidieselhankkeen myötä. Hankkeessa käytetään Scanian teknologiaa ja polttoaineena St1:n jätepohjaista biopolttoainetta. [7] [8]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Yhteystiedot Viitattu 29.4.2017.
  2. a b Antti Mikkonen: 100 suurinta työllistäjää. Talouselämä, 20/2013, 17.5.2013, s. 27–33. Talentum Oyj.
  3. Turistit Hämeeseen. Talouselämä, 22 / 2013, s. 24. Talentum Oyj.
  4. Koiviston auto ostamassa Helsingin Bussiliikenteen Yle Uutiset. 1.10.2015. Viitattu 22.10.2015.
  5. Koiviston Auto ostamassa Helsingin kaupungin omistaman Helsingin Bussiliikenteen Iltalehti. 1.10.2015. Viitattu 22.10.2015.
  6. Helsingin Bussiliikenne Oy:n liiketoimintakauppa päätökseen Koiviston Auto. Viitattu 28.12.2015.
  7. Ensimmäiset etanolibussit liikenteeseen Helsingissä. Uusimaa, 30.10.2013.
  8. Viinan voimalla Kampista Kannelmäkeen 29.10.2013. Taloussanomat. Viitattu 4.7.2014.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]