Scania

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Scanian logo.svg

Scania AB (Scania, lat. Skåne ) on ruotsalainen kuorma- ja linja-autojen valmistaja. Scania valmistaa vuosittain yli 50 000 kuorma-autoa ja yli 5 500 linja-autoa. Scania valmistaa lisäksi meri- ja teollisuusmoottoreita, joita käytetään muun muassa kontinkäsittelylaitteissa, luotsiveneissä, rinnekoneissa, sotilasajoneuvoissa sekä varavoimaloissa.

Scania-Vabis LS71 vuodelta 1955
Scanian 0-sarja esiteltiin vuonna 1968. Kuvan auto LBS 140 on vuodelta 1972
Scania LB 141 vuosimallia 1977
Uusi Scania R -mallisto esiteltiin 2004

Scania Ab perustettiin vuonna 1900 Malmön kaupungissa nimellä Maskinfabriks AB Scania. Vuonna 1911 Scania fuusioitui vuonna 1891 perustetun ruotsalaisen henkilö- ja kuorma-autovalmistaja Vabiksen (lyhenne nimestä Vagnfabrik Aktie-Bolag I Södertälje) kanssa. Fuusioituneen yhtiön nimeksi tuli AB Scania-Vabis. Vabiksen kotipaikka oli Södertälje joka on nykyään Scanian tehtaiden sijaintipaikka. Vuonna 1968 Scania-Vabis fuusioitui Saab AB:n kanssa Saab-Scania AB -nimiseksi yhtiöksi. Vuonna 1995 konserni jakautui kahtia, jolloin kuorma- ja linja-autoja valmistavasta divisioonasta tuli Scania AB.

Scania on kuulunut maaliskuusta 2008 lähtien Volkswagen-konserniin. Volkswagen hankki tuolloin Investor AB:lta Scanian osakkeita, jotka yhdessä aikaisemmin omistettujen osakkeiden kanssa tuottivat 68,6 %:n osuuden Scanian äänivallasta. Toiseksi suurin osakkeenomistaja on MAN SE, jolla on hallussaan 17,01 % äänivallasta.

Suomessa Scanian kuorma- ja linja-autot ovat olleet 1960-luvulta lähtien rekisteröintitilastojen kärjessä toisen ruotsalaismerkin Volvon kanssa.

Scania Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen ensimmäisiä Scania-Vabis -autoja hankkivat muiden muassa Helsingin palolaitos vuonna 1917 ja puolustusvoimat vuonna 1918. Puolustusvoimien tällöin ostamat kuusi Scania-Vabista olivat ensimmäiset Suomen puolustuslaitokselle uusina hankitut autot. Helsingin kaupungin liikennelaitos sai käyttöönsä ensimmäiset Scania-Vabis -linja-autot 1930-luvun lopulla, mutta muutoin merkki pysyi Suomessa melko tuntemattomana. Talvisodan aikana Ruotsin valtio lahjoitti naapuriapuna Suomen puolustusvoimille kahdeksan Scania-Vabis -kuorma-autoa tykinvetäjiksi.[1]

Toisen maailmansodan päätyttyä Scania-Vabis alkoi etsiä aktiivisesti vientimarkkinoita ja oli kiinnostunut tulemaan myös Suomeen. Scania-Vabis -autojen säännöllinen maahantuonti Suomeen alkoi vuonna 1949, jolloin sitä varten perustettiin Oy Scan-Auto Ab.[2] Scania-Vabis alkoi saada nopeasti mainetta kestävänä ja taloudellisena autona, mitä kuvasti osaltaan se, että Linja-autoliiton jäsenyrityksilleen vuonna 1953 tekemään kyselyyn vastanneista jo 26 prosenttia ilmoitti eniten haluamakseen merkiksi Scania-Vabiksen. [3] Valuuttapulan ja tuontisäännöstelyn vuoksi autoja ei kuitenkaan saatu maahan kysyntää ja tarvetta vastaavasti. Kuorma- ja linja-autojen tuontisäännöstely purettiin vuonna 1957, johon mennessä Suomeen oli tuotu noin 200 Scania-Vabis -kuorma-autoa ja noin 500 linja-auton alustaa. Vuonna 1963 Scan-Autolle siirtyi myös Saabin maahantuonti. Saabin ja Scanian yhdistyttyä ruotsalainen emoyhtiö ja Valmet Oy ostivat puoliksi Oy Scan-Auto Ab:n osakekannan vuonna 1969.[2] Vuoden 1969 lopussa Suomessa oli rekisterissä 5 694 Scania-kuorma-autoa, jolloin se oli tilaston viidennellä sijalla Bedfordin, Mercedes-Benzin, Volvon ja Sisun jälkeen. Vuoden 1972 lopussa Scania oli jo Suomen yleisin kuorma-automerkki 8 669 autolla.[4] Linja-autojen osalta Scania oli vuoden 1969 lopussa toiseksi yleisin automerkki Volvon jälkeen 1 957 autolla.[5]

Vuoden 1999 lopussa Suomen ajoneuvorekisterissä oli 16 081 Scania-merkkistä kuorma-, linja- ja erikoisautoa (muiden muassa matkailu-, palo- ja hinausautot) vuosimallista 1938 alkaen.[6]

Kuorma-autot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Scanian uudessa mallistossa tyyppimerkintä, esimerkiksi R 500, R-kirjain kertoo ohjaamon tyypin ja lukema 500 moottoritehon (hv).

R-sarja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2010 esitelty R-sarjan facelift-malli

Päivä-, lyhyt-, ja 5 erilaista makuuohjaamoa, matala, normaali, highline eli ns. puolikorkea, topline ja erikoisuutena erikoispitkä longline.

Moottorivaihtoehdot

  • R 230
  • R 270
  • R 310
  • R 340
  • R 380
  • R 420
  • R 470
  • R 480
  • R 500
  • R 560
  • R 620
  • R 730

G-sarja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Päivä-, lyhyt-, ja makuuohjaamo.

Moottorivaihtoehdot

mm. G480, kaikki muut mahdollisia paitsi V8-moottorit

P-sarja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Päiväohjaamo, saatavana myös vuoteella.

Moottorivaihtoehdot

  • P 230
  • P 270
  • P 310
  • P 340
  • P 380
  • P 420

Ohjaamot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Topline[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Topline on Scanian tilavin ohjaamo. Topline on erityisesti suunniteltu pitkiin ulkomaan kuljetuksiin, joissa kuljettajan tarvitsee viettää pitkiäkin aikoja autossa. Topline-ohjaamossa on täysi seisomakorkeus moottoritunnelista kattoon 222 cm.

Highline[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Highline on Scanian uusi R-sarjan myötä valikoimaan tullut vaihtoehto. Highline on matalampi kuin Topline, mutta korkeampi kuin tavallinen R-makuuohjaamo. Highline on sopiva valinta kuljetuksiin, joissa kuljettaja tarvitsee normaalia enemmän tilaa liikkumiseen, rentoutumiseen ja lepäämiseen. Korkeus Highlinessa moottoritunnelista kattoon on 190 cm.

P-sarja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • CP14 on P-sarjan lyhyt päiväohjaamo.
  • CP16 on P-sarjan normaali päiväohjaamo.
  • CP19 on P-sarjan matala makuuohjaamo. Korkeus moottoritunnelista kattoon 139 cm.
  • CP21 on P-sarjan Highline makuuohjaamo. Korkeus moottoritunnelista kattoon on 159cm.

R-sarja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • CR16 on R-sarjan päiväohjaamo.
  • CR17 on R-sarjan matala makuuohjaamo.
  • CR18 on R-sarjan normaali makuuohjaamo. Korkeus moottoritunnelista kattoon 169cm.
  • CR19 on R-sarjan Highline makuuohjaamo. Korkeus moottoritunnelista kattoon 190 cm.
  • CR21 on R-sarjan korkea makuuohjaamo. Korkeus moottoritunnelista kattoon 222cm.

Linja-autot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Scania valmistuttaa omia Scania Irizar- ja Scania Omni -linja-automallistoja. Scania Irizar valmistetaan Espanjassa Irizarin tehtailla ja Scania OmniExpress SOE Bus Productionn tehtailla Lahdessa.[7] OmniExpressin suunnitteli Lahden Autokori, joka vuonna 2013 meni konkurssiin, mutta sitä myytiin Scania OmniExpressinä samalla tavalla kuten kuorma-autotkin Scanian kautta. Varaosia ei enää saa OmniExpress malliin koritehtaalta, vaan kaikki osat täytyy ostaa Scanian kautta. OmniExpress on valmistettu alustan ja korin osalta väylätekniikalla.

Moottorit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tekniikkaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Scania kuorma-autoissa käytetään turboahdettuja ja ahtoilmanjäähdyttimellä varustettuja dieselmoottoreita. Polttoaineen syöttö tapahtuu HPI-PDE- tai uuden XPI-korkeapaineruiskutusjärjestelmän avulla. Scania on suunnitellut moottorinsa siten, että jokaisella sylinterillä on oma moniventtiilinen sylinterinkantensa. Palotila sijaitsee käytännössä aivan männän laella, johon on uurrettu pieni syvennys.

Moottorivalikoima[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

16-litraiset V8-moottorit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • V8 16-litrainen 500 Euro 4 Teho: 500hv (368kw) / 1900 r/min. Vääntö: 2400 Nm / 1100-1400 r/min.
  • V8 16-litrainen 500 Euro 5 Teho: 500hv (368kw) / 1900 r/min. Vääntö: 2500 Nm / 1100-1300 r/min.
  • V8 16-litrainen 560 Euro 4 Teho: 560hv (411kw) / 1900 r/min. Vääntö: 2700 Nm / 1100-1400 r/min.
  • V8 16-litrainen 620 Euro 4 Teho: 620hv (455kw) / 1900 r/min. Vääntö: 3000 Nm / 1100-1400 r/min.
  • V8 17-litrainen 730 Euro 5 Teho: 730hv (537kw) / 1900 r/min. Vääntö: 3500 Nm / 1000-1350 r/min.

12-litraiset 6-sylinteriset rivimoottorit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • 6-sylinterinen rivimoottori 12-litrainen. 340 Euro 4 Teho: 340hv (250kw) / 1800 r/min. Vääntö: 1700 Nm / 1100-1350 r/min.
  • 6-sylinterinen rivimoottori 12-litrainen. 380 Euro 4 Teho: 380hv (280kw) / 1800 r/min. Vääntö: 1900 Nm / 1100-1350 r/min.
  • 6-sylinterinen rivimoottori 12-litrainen. 420 Euro 4 Teho: 420hv (309kw) / 1900 r/min. Vääntö: 2100 Nm / 1100-1350 r/min.
  • 6-sylinterinen rivimoottori 12-litrainen. 420 Euro 5 Teho: 420hv (309kw) / 1800 r/min. Vääntö: 2100 Nm / 1000-1350 r/min.
  • 6-sylinterinen rivimoottori 12-litrainen. 480 Euro 4 Teho: 480hv (353kw) / 1900 r/min. Vääntö: 2250 Nm / 1100-1450 r/min.

9-litraiset 5-sylinteriset moottorit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • 5-sylinterinen rivimoottori 9-litrainen 230 Euro 4 Teho: 230hv (169kw) / 1800 r/min. Vääntö: 1050 Nm / 1100-1500 r/min.
  • 5-sylinterinen rivimoottori 9-litrainen 270 Euro 4 Teho: 270hv (198kw) / 1800 r/min. Vääntö: 1250 Nm / 1100-1450 r/min.
  • 5-sylinterinen rivimoottori 9-litrainen 310 Euro 4 Teho: 310hv (228kw) / 1800 r/min. Vääntö: 1550 Nm / 1100-1350 r/min.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Scania.
  1. Kimmo Levä (toim.): Pyörillä kuormat kulkevat (Mobilia-vuosikirja 1996), s. 31–34. Kangasala: Vehoniemen Automuseosäätiö, 1996.
  2. a b U. E. Moisala: Auto Suomessa: auton kaupan, käytön ja korjaamotoiminnan historia vuoteen 1983, s. 385–386. Helsinki: Autoalan Keskusliitto ry ja Autotuojat ry, 1983. ISBN 951-99459-8-9.
  3. Kimmo Levä (toim.): Maantien ässät (Mobilia-vuosikirja 2005), s. 47–48. Kangasala: Mobilia-Säätiö, 2005.
  4. Olli J. Ojanen: Kuorma-autot: kipillä, kopalla ja rekalla 1900–1960-luvuilla, s. 142. Helsinki: Alfamer Oy, 2000. ISBN 952-5089-54-1.
  5. Olli J. Ojanen: Linja-autot: niemistä ja notkelmista maalikyliin ja maailmalle, s. 138. Helsinki: Alfamer Oy, 2002. ISBN 952-5089-70-3.
  6. Kari Pynnä: Näillä ajamme: autokantatilasto 31.12.1999, osa 2. Tekniikan Maailma 12/2000, s. 151. Helsinki: Yhtyneet Kuvalehdet.
  7. Uusi Scania-yhtiö jatkaa OmniExpress-bussien valmistusta Lahdessa Scania Suomi. Viitattu 5.9.2014.