Ruotsin puolustusvoimat

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Ruotsin puolustusvoimat
Försvarsmakten vapen bra.svg
Ruotsin puolustusvoimien tunnus
Valtio Ruotsi
Rooli puolustusvoimat
Koko 20 000 (aktiivipalveluksessa)
30 000 (reservi) [1]
Komentajat
Nykyinen komentaja kenraali
Micael Bydén
Tunnettuja komentajia Sverker Göranson

Ruotsin puolustusvoimat (Försvarsmakten) on valtiopäivien ja hallituksen alainen viranomainen, jonka tehtävänä on vastata Ruotsin turvallisuudesta. Puolustusvoimat toimivat ylipäällikön (överbefälhavaren, ÖB) komennossa. Vuodesta 2005 lähtien puolustusvoimilla on ollut pääjohtajana siviilihenkilö.

Ruotsin puolustusvoimat perustuivat vuosisadan ajan asevelvollisuuteen ja aina kylmän sodan loppuun asti lähes jokainen miespuolinen ruotsalainen suoritti varusmiespalvelun. Viime vuosina miesten osuus vähentyi samalla kun naisten osallistuminen asepalvelukseen on huomattavasti kasvanut.milloin? Määrällisen tavoitteen sijasta keskityttiin entistä harvempien, mutta motivoituneimpien varusmiesten kouluttamiseen.

Kesäkuussa 2009 Ruotsin valtiopäivät teki päätöksen ammattiarmeijaan siirtymisestä.[2] Ruotsalaisten sotilaiden palvelu ulkomailla on tähänkin asti perustunut vapaaehtoisuuteen. Ruotsin valtiopäivät sinetöi päätöksen yleisen asevelvollisuuden lakkauttamisesta 19. toukokuuta 2010. Aivan viime vuosina sen suoritti enää 12 prosenttia ikäluokasta.[3] Itämeren alueen turvallisuuspoliittisen tilanteen muututtua 2010-luvun puolivälissä tuli pohdinta asevelvollisuuden palauttamisesta Ruotsiin ajankohtaiseksi. Maan hallitus päätti maaliskuussa 2017 palauttaa Ruotsiin asevelvollisuuden. Uusi asevelvollisuus koskee sekä miehiä että naisia.[4] Vuodesta 2018 alkaen puolustusvoimat tulee kouluttamaan vuosittain 4 000 asevelvollista.

Pääosa Ruotsin puolustusvoimien kalustosta on kotimaisen puolustusteollisuuden valmisteita, jos mahdollista. Raskaasta kalustosta panssarivaunut on hankittu ulkomailta.

Miesvahvuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaksi ruotsalaista sotilasta aseistuksenaan Grg m/48-sinko ja Ak 5-rynnäkkökiväärit.

Vuonna 1975 palveluksessa oli 45 000 varusmiestä kun vuonna 2003 luku oli ainoastaan 15 000. Nykyisin sotilaiden peruskoulutukseen on 4 000–5 000 aloituspaikkaa vuodessa ja hakijoita noin 20 000. Ongelmana on suuri keskeyttämisprosentti: kurssin jättää kesken noin 20 % aloittaneista. Upseerikoulutukseen aloituspaikkoja on vuosittain noin sata.[5]

Vuonna 2006 Ruotsi olisi kyennyt sotatilanteessa mobilisoimaan 65 000 miestä ja naista, joista upseereita on 4 500, 18 000 asevelvollista ja 43 000 henkeä kodinturvajoukoista.lähde? Mobilisointiin kuluisi aikaa kuukausi, kodinturvajoukot saataisiin liikkeelle tunneissa.

Ruotsilla on käytettävissään, joskaan ei koulutettuna, varusteltuna tai sijoitettuna tehtäviinsä, 16–49-vuotiaiden yhteensä 1 710 000 miehen ja 1 650 000 naisen muodostama puolustustehtäviin soveltuva henkilöstö, varareservi (arvio 2010)[6].

Suunniteltu puolustusvoimien sodanaikainen vahvuus on 50 000 sotilasta. Tammikuussa 2014 Ruotsin silloinen puolustusvoimien komentaja Sverker Göranson piti määrää pienenä, jos koko maa halutaan peittää joukoilla. Ruotsissa uskotaankin sotatilanteessa puolustusyhteistyöhön muiden maiden kanssa, jolloin oman reservin laatu ratkaisee enemmän kuin määrä.[5]

Ruotsin puolustusvoimien budjetin loppusumma on vaihdellut viime vuosina ollen noin 37 miljardia kruunua (noin 4 miljardia euroa). Puolustusmenojen osuus BKT:stä on noin 1,5 %.

Etelä-Skånessa sijaitsevan P7-rykmentin sotilaita.

Uhkakuvat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiemmin lähes ainoana uhkakuvana nähtiin Punainen suurvalta, jolla tarkoitettiin silloista Neuvostoliittoa. Harjoitukset ja suunnitelmat luotiin sen pohjalta, että taistelussa kohdattavan vihollisen kalusto olisi peräisin Varsovan liitolta. Poliittisista syistä mitään valtiota ei nimetty uhkaajaksi. Ruotsin sotilaskalusto, koulutus ja käytännöt oli luotu Naton vastaavien mukaisiksi. Useimmissa Ruotsin skenaarioissa oli osia Naton jäsenmaiden vastaavista. Nykyään Ruotsi on ilmaissut halunsa ottaa enenevässä määrin osaa kansainväliseen toimintaan.

Koska Ruotsi on halunnut varata itselleen mahdollisuuden pysyttäytyä puolueettomana mahdollisen sodan puhjetessa lähialueilla, se ei ole liittynyt Naton jäseneksi. Mikäli itse Ruotsiin kohdistettaisiin aseellinen hyökkäys, komentaja Göranson arvioi vuonna 2013 maan joutuvan turvautumaan ulkopuoliseen apuun viikon kuluessa. Apua saataisiin todennäköisimmin naapurimaasta Norjasta, joka on Naton jäsenmaa.[7] Joidenkin arvioiden mukaan tilanne on monen muun pikkuvaltion kohdalla vastaavanlainen ja komentaja Göransonin arvio liittyy haluun kiinnittää huomiota puolustusvoimien rahoituksen turvaamiseen.[8]

Puolustushaarat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Ruotsin puolustusvoimat.