Varsovan liitto

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Warsaw Pact Logo.svg
Perustettu 1955
Lakkautettu 1991
Tyyppi sotilasliitto
Päämaja Neuvostoliiton lippu Moskova, Neuvostoliitto
Jäsenet 8 jäsenvaltiota
Viralliset kielet venäjä, puola, saksa, tšekki, slovakia, unkari, romania, bulgaria, albania

Varsovan liitto, viralliselta nimeltään Sopimus ystävyydestä, yhteistyöstä ja keskinäisestä avunannosta (myös Varsovan sopimus), oli sotilasliitto, jonka itäblokin maat solmivat Naton vastapainoksi ja nimellisesti uudelleen aseistautuneen Saksan liittotasavallan muodostaman uhan torjumiseksi 14. toukokuuta 1955 Varsovassa. Perustaminen ajoitettiin kyseiseen ajankohtaan Saksan liittotasavallan liityttyä edellisenä päivänä Natoon.

Liittosopimuksen allekirjoittivat Albania, Bulgaria, Saksan demokraattinen tasavalta, Neuvostoliitto, Puola, Romania, Tšekkoslovakia ja Unkari. Jugoslaviaa lukuun ottamatta siis kaikki Euroopan sosialistiset maat liittyivät sopimukseen. Albania erosi liitosta myöhemmin. Samat maat olivat myös talousliiton, SEV:in jäseniä. Myöhemmin SEV:iin, mutta eivät Varsovan liittoon, liittyivät myös muutamat Euroopan ulkopuoliset maat (Mongolia, Kuuba ja Vietnam).

Sotilasliiton jäsenet sitoutuivat tarvittaessa puolustamaan toisiaan, mikäli yksi tai useampi jäsenvaltio joutuisi hyökkäyksen kohteeksi. Varsovan liittoa johdettiin suurelta osin Moskovasta ja sitä tukemassa olivat Puolaan, Unkariin, Tšekkoslovakiaan ja Saksan demokraattiseen tasavaltaan sijoitetut neuvostojoukot. Nämä joukot olivat olleet maissa jo toisen maailmansodan päättymisestä asti miehitysjoukkoina, Romaniasta joukot vetäytyivät 1958, Albaniassa tai Bulgariassa merkittäviä joukkoja ei ollut missään vaiheessa. Neuvostoliitto huolehti myös jäsenmaiden armeijoiden varustamisesta.

Vuonna 1956 Unkari yritti julistautua irti liittosopimuksesta Unkarin kansannousun yhteydessä, mutta neuvostojoukot miehittivät maan, kukistivat kansannousun ja pakottivat Unkarin pysymään sotilasliiton jäsenenä. Vuonna 1968 Varsovan liiton joukot tukahduttivat Tšekkoslovakiassa syntyneen demokratisoitumisprosessin (Prahan kevät) lähettämällä miehitysjoukkoja. Tšekkoslovakian miehitys sai Albanian luopumaan lopullisesti Varsovan liiton jäsenyydestä, maa oli vetäytynyt käytännön tasolla jo 1961 ideologisten erimielisyyksien vuoksi. Vuonna 1989 kommunististen hallintojen sortuessa Itä-Euroopassa sotilasliiton merkitys väheni muodolliseksi, kunnes viimein 1. heinäkuuta 1991 organisaatio lakkautettiin virallisesti Prahassa.

Pohjois-Atlantin liitto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Map of Warsaw Pact countries.png
NATO:n ja Varsovan liiton joukkojen vahvuudet Euroopassa 1973
Nato ja Varsovan liitto 1949–1990
Pääartikkeli: Pohjois-Atlantin liitto

Naton kannalta Varsovan liittoon ja Neuvostoliittoon liittyi varsinkin se uhkakuva, että ylivoimaisten maavoimiensa ansiosta Varsovan liitto olisi hyökätessään pystynyt etenemään melko nopeasti Benelux-maihin saakka. Jos Varsovan liitto olisi miehittänyt Berliinin ja Saksan liittotasavallan, se olisi helposti voinut jatkaa etenemistään Ranskaan saakka.

Ranska reagoi tähän uhkakuvaan eroamalla 1960-luvulla Naton sotilaallisesta yhteistyöstä, laatimalla laajan ydinenergiaohjelman ja hankkimalla oman ydinaseen tehdäkseen mahdolliseksi puolustaa omaa aluettaan tarvittaessa ilman Yhdysvaltain ja Naton tukeakin. Täten se varautui myös siihen, että Neuvostoliitto ei sellaisessa tilanteessa neuvottelisikaan rauhasta Yhdysvaltain kanssa.

Samantapaisista syistä Yhdysvallat halusi Naton jäseneksi Espanjan, vaikka se ei varsinkaan Francisco Francon kaudella eikä vielä jonkin aikaa sen päätyttyäkään täyttänyt kaikkia demokraattisuusvaatimuksia, joita Nato yleensä asetti jäsenmailleen. Espanjan kautta olisi järjestetty Atlantin ylitse huolto Naton joukoille siinä tapauksessa, että Ranskan länsirannikon satamat olisivat joutuneet Varsovan liiton haltuun.

Puolasta löytyneet ja julkistetut asiakirjat kuitenkin viittaavat siihen, ettei Neuvostoliitto ja Varsovan liitto tavoitellut Ranskan valloittamista, vaan jos se olisi saanut vallattua Saksan kokonaan ja miehittänyt Benelux-maatkin edeten Englannin kanaalin rannikolle, se olisi todennäköisesti neuvotellut Yhdysvaltain kanssa Ison-Britannian tulevaisuudesta ja rauhasta.

Kylmän sodan aikana Nato pyrki kompensoimaan maavoimiensa alivoimaa ylläpitämällä ylivoimaisia rynnäkköön kykeneviä ilmavoimia.

Neuvostoliittolaisen kahden iskun doktriinin mukainen ensimmäinen 1 500 000 sotilaan aalto oli Saksan demokraattisessa tasavallassa, ja iskun läpimenon varmistava toinen aalto olisi ollut noin 7 000 000 sotilaan vahvuisena Puolassa. Näin Neuvostoliitto olisi onnistunut pitämään maasodan oman valtioalueensa ulkopuolella.

Pohjois-Euroopassa Nato pyrki pitämään huolen siitä, että Pohjois-Norjaa olisi tarvittaessa voitu puolustaa 60 000 hyökkäävää neuvostoliittolaista vastaan. Tällaisella hyökkäyksellä Neuvostoliitto olisi voinut pyrkiä turvaamaan Muurmanskin laivastotukikohdan toiminnan ja samalla Neuvostoliiton kyvyn ydinvastaiskuun ydinsukellusvenein valtaamalla Pohjois- ja Keski-Norjan 44 päivässä. Oleellista Naton puolustuksessa oli se, että myös eurooppalaiset Nato-maat olivat valmiita lähettämään joukkoja Norjan ensi vaiheen puolustuksen tueksi, kunnes yhdysvaltalaiset ja kanadalaiset ehtisivät laivaamaan lisäjoukkoja ja materiaalivahvistuksia Pohjois-Atlantin ylitse laivoin. Norjan materiaalista kykyä vahvistettiin Naton asevarastoin.

Pohjois-Norjan puolustus oli Naton kannalta sikäli ongelmallinen, ettei Suomi kenties olisi pystynyt tai halunnut pitää neuvostojoukkoja poissa Suomen Lapista, jonka kautta olisi ollut mahdollista kiertää etelästä Pohjois-Norjan puolustuksen kylkeen. Natolla oli tätä varten nopean toiminnan pataljoona Keski-Euroopassa. Suomen puolueettomuuden uskottavuuden parantamiseksi ryhdyttiin Lapin puolustusta vahvistamaan perustamalla Sodankylään Jääkäriprikaati, Rovaniemelle Lapin lennosto ja Rovaniemen ilmatorjuntapatteristo osoitukseksi siitä, että myös Lappia aiottiin puolustaa.

Varsovan liiton ylikomentajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jäsenmaat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Itäsaksalainen Varsovan liiton 20-vuotisjuhlapostimerkki

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Varsovan liitto.