Siirry sisältöön

Albanian kommunistihallinnon sortuminen

Wikipediasta
Tiranassa iloittiin Rilindja Demokratike -nimisen sanomalehden ilmestymisestä 5. tammikuuta 1991. Se oli ensimmäinen vapaasti toimitettu sanomalehti Albaniassa ja merkki muutoksesta.

Albanian kommunistihallinnon sortuminen oli Neuvostoliittoa lukuun ottamatta viimeinen Itä-Euroopan kommunistisen maan vallankumous. Se sai alkunsa Tiranasta joulukuussa 1990 opiskelijamielenosoituksina, vaikka protesteja oli esiintynyt aiemmin samana vuonna Shkodrassa ja Kavajassa. Albanian työn puolueen keskuskomitea salli 11. joulukuuta 1990 muut poliittiset puolueet, ja samana päivänä perustettiin Demokraattinen puolue. Maaliskuun 1991 vaaleissa Albanian työn puolue säilytti valta-asemansa, mutta yleislakko sekä kaupunkien liikehdintä johtivat sellaisen hallituksen muodostamiseen, johon otettiin muitakin kuin kommunisteja.

Enver Hoxhan nelikymmenvuotisen valtakauden päätyttyä hänen kuolemaansa vuonna 1985 hänen seuraajansa Ramiz Alia aloitti vähittäiset talousuudistukset ja avasi diplomaattiset yhteydet Länsi-Eurooppaan. Albanian taloustilanne oli heikentynyt sen jälkeen, kun sen liittolaiset olivat keskeyttäneet apunsa. Alia laillisti ulkomaisten yritysten investoinnit Albaniaan.[1]

Itä-Euroopan vuoden 1989 vallankumouksista albanialaiset pysyivät tietämättöminä johtuen tiedonsaannin rajoittuneisuudesta ja maan eristyneestä asemasta. Monet albanialaiset eivät esimerkiksi olleet tietoisia Berliinin muurin murtumisesta. Tammikuussa 1990 alkoivat ensimmäiset levottomuudet Shkodrassa, missä muutama sata ihmistä yritti tuhota Josef Stalinin patsaan ja mistä mielenilmaisut levisivät muihin kaupunkeihin. Kommunistihallinto vastasi mielenosoituksiin sallimalla joitain vapauksia, kuten lievennyksiä matkustusrajoituksiin.

Romanian kommunistijohtaja Nicolae Ceaușescun teloituksen jälkeen Ramiz Alia tajusi mahdollisesti kokevansa saman kohtalon ilman radikaaleja yhteiskunnallisia uudistuksia. Hän allekirjoitti Helsinki-julistuksen, joka velvoitti Albaniaa noudattamaan Länsi-Euroopan standardeja ihmisoikeuksiin liittyen. Alia organisoi johtavien intellektuellien kokouksen pohtimaan Albanian poliittisen järjestelmän uudistamista. Joulukuussa 1990 hän hyväksyi itsenäisten poliittisten puolueiden perustamisen[1]. Alian määräyksestä järjestettiin 31. maaliskuuta 1991 ensimmäiset useamman puolueen vaalit sitten 1944, jotka Alian puolue voitti. Alkoi joka tapauksessa näyttää selvältä, että siirtyminen kohti markkinataloutta on pysäyttämätön. Kesäkuussa 1991 järjestetty yleislakko johti kommunistihallituksen eroon[2]. Heinäkuussa valtion turvallisuus- ja tiedusteludirektoraatti Sigurimi lakkautettiin ja korvattiin uudella.[3]

Maaliskuussa 1992 järjestetyissä parlamenttivaaleissa Demokraattisen puolueen johtama kommunisminvastainen oppositio saavutti ratkaisevan voiton. Presidentti Alia erosi, ja hänet korvasi Sali Berisha.[1]

Tämä historiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.