Hanoi

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Hanoi
(Hà Nội)
Hanoi Montage.jpg

Hanoi

Koordinaatit: 21°01′27″N, 105°51′17″E

Valtio Vietnam
Perustettu 1010
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 922 km²
Väkiluku (2007) 3 289 300
 – Tiheys 3 568 as./km²
Aikavyöhyke UTC+7
Lähteet: [1] = Pinta-ala ja väkiluku

















Hanoi (vietn. Hà Nội;, kiin. 河内) on Vietnamin pääkaupunki ja asukasluvultaan toiseksi suurin kaupunki Hồ Chí Minhin kaupungin jälkeen – sen väkiluku oli vuonna 2007 lähes 3,3 miljoonaa.[1] Hanoin virallinen perustamisvuosi on 1010, mutta samalla paikalla on sijainnut tärkeä kaupunki ainakin 600-luvulta lähtien. Arkeologisten kaivausten mukaan seudulla on ollut asutusta yli 4000 vuoden ajan.

Maantiede ja ilmasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hanoi sijaitsee Punaisen joen länsirannalla noin 140 kilometrin päässä Tonkininlahden rannikolta.[2] Alue on osa Punaisen joen suistoa, johon kertyvät vedet kolmesta suuresta sivujoesta, Da, Taho ja Lo. Alueella eiintyy tulvia kesäkuusta lokakuuhun, ja pahimpia ne ovat yleensä elokuussa. Hanoin suojaksi on rakennettu mittava patojärjestelmä tuhannen vuoden aikana.[3] Vuonna 1971 tulvat nousivat patojen yli, ja jopa sadantuhannen ihmisen arvioidaan saaneen surmansa. Koska tämä tapahtui Vietnamin sodan aikana, monet yksityiskohdat ovat epämääräisiä.[4]

Hanoissa, kuten muuallakin Pohjois-Vietnamissa, on neljä vuodenaikaa, joihin vaikuttaa Aasian monsuuni. Kevät jatkuu helmikuusta huhtikuuhun ja sille ovat tyypillisiä kevyet tihkusateet. Kesä on kuuma ja kostea, ja kestää kesäkuusta elokuuhun. Lämpötila voi olla 38-40 astetta, ja vuoden rankimmat sateet sattuvat kesälle. Syksy on kuiva ja viileä, ja sitä pidetään miellyttävimpänä ajanjaksona. Se kestää syyskuusta marraskuuhun. Talvi kestää joulukuun ja tammikuun ajan, ja silloin lämpötila voi olla +6 C.[5]

Hanoin ilmastotilastoa
tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu
Vrk:n ka. ylin lämpötila (°C) 19,3 19,9 22,8 27,0 31,5 32,6 32,9 31,9 30,9 28,6 25,2 21,8 ka. 27
Vrk:n ka. alin lämpötila (°C) 13,7 15,0 18,1 21,4 24,3 25,8 26,1 25,7 24,7 21,9 18,5 15,3 ka. 20,9
Sademäärä (mm) 18,6 26,2 43,8 90,1 188,5 239,9 288,2 318,0 265,4 130,7 43,4 23,4 Σ 1 676,2
Sadepäivät (d) 8,4 11,3 15,0 13,3 14,2 14,7 15,7 16,7 13,7 9,0 6,5 6,0 Σ 144,5
L
ä
m
p
ö
t
i
l
a
19,3
13,7
19,9
15,0
22,8
18,1
27,0
21,4
31,5
24,3
32,6
25,8
32,9
26,1
31,9
25,7
30,9
24,7
28,6
21,9
25,2
18,5
21,8
15,3
S
a
d
a
n
t
a
18,6
26,2
43,8
90,1
188,5
239,9
288,2
318,0
265,4
130,7
43,4
23,4


Lähde: Weather Information for Hanoi World Weather Information Service. World Meteorological Organization. Viitattu 28.7.2009.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lý Thái Tổn patsas

600-luvun lopulla nykyisen Hanoin paikalle rakennettiin tuolloin kiinalaisen Tang-dynastian (618–907) protektoraatti Annamin hallinnollinen pääkaupunki. Vietnamilaisten Đinh-dynastian (968–980) ja Lý-dynastian (980–1009) pääkaupunki oli vuoteen 1010 saakka Hoa Lưssa, jolloin keisari Lý Thái Tổ siirsi pääkaupunkinsa tuolloin nimellä Thăng Long tunnettuun Hanoihin. Kaupunkia kutsuttiin myös ajoittain nimellä Đông Đô, joka tarkoittaa itäistä pääkaupunkia erotukseksi Thanh Hóan kaupungista (tuolloinen Tây Đô), joka puolestaan tarkoittaa läntistä pääkaupunkia ja joka sai nimensä Hồ-dynastian (1400–1407) valtakaudella. Nguyễn-dynastia (1802–1945) puolestaan muutti pääkaupungin Huếen. Nguyễn-dynastian kaudella Hanoin poliittinen merkitys väheni ja siitä tuli maan pääkaupungin sijaan paikallisen hallinnon keskus. Nguyễn-dynastian kaudella rakennettiin myös kaupungin Vauban-tyylinen sitadelli. Sitadellin ja kiinalaiseen tyyliin rakennetun keisarillisen palatsin itäpuolelle Tô Lịch-joen varrelle syntyi torialue, jonka mukaan Hanoita alettiin kutsua nimellä Kẻ Chợ. Kaupunkiin syntyi myös kiinalainen kaupunginosa, joka kasvoi etenkin 1800-luvulla.[6] Vuonna 1789 Tây Sơnin kapinan aikana Qing-dynastiaa vaastaan käytyä Hanoin taistelua pidetään yhtenä Vietnamin sotahistorian suurmmista voitoista.[7]

Nykyisen nimensä Hanoi kaupunki sai vuonna 1831. Ranska valtasi kaupungin vuonna 1884. Hanoista tuli Ranskan Indokiinan kenraalikuvernöörin päämaja ja kaupungissa aloitettiin infrastruktuurihankkeita. Kaupungin keskustaan rakennettiin suoria teitä ja Punaisen joen yli rakennettiin kenraalikuvernööri Paul Doumerin mukaan nimetty silta. Tyypillisimpiä ranskalaistyylöisiä rakennuskia olivat kenraalikuvernöörin toimistot, oopperatalo ja Pyhän Joosefin katedraali. Ranskalaisten mukana tulivat myös raitio- ja rautatieliikenne. Toisaalta kaupungin sitadelli purettiin. Kun Vietnamin demokraattinen tasavalta perustettiin syyskuussa 1945 Hanoista tuli maan pääkaupunki. Indokiinan sodan lopussa vuonna 1954 Hanoilla oli kokoa noin 130 km² ja sen väkiluku oli noin 380 0000. Vuonna 1961 se käsitti jo 900 km².[6] Vietnamin sodan aikana Yhdysvallat vältteli aluksi Hanoin pommittamista, mutta Richard Nixon hyväksyi kaupungin ilmapommitukset yrityksenä pakottaa Pohjois-Vietnam myönnytyksiin Pariisin rauhanneuvotteluissa. Etenkin Operaatio Linebacker II:n kohteena oli Hanoi ja sen ilmapuolustuksen pommittaminen. Kaupunki koki merkittäviä hävityksiä ja kaupungin jälleenrakentaminen alkoi sodan jälkeen. Sitten vuoden 1975 kaupunki on kasvanut tasaiseen tahtiin ja niellyt itseensä sitä ympäröineitä asutuskeskuksia.[7] Kaupungin 1 000-uotissyntymäpäivä vietettiin 10. lokakuuta 2010.[8]

Teollisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaupungista on kehittynyt teollisuuskeskus vuoden 1954 jälkeen. Teollisuuden tuotteisiin kuuluvat koneet, moottorit ja sähkögeneraattorit, vaneri, tekstiilit, elintarvikkeet ja tulitikut.[2]

Nokialla on ollut kaupungissa matkapuhelintehdas,[9] jonka Microsoft myi suomalaiselle HMD Globalille ja taiwanilaiselle Foxconnille.[10]

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pieni mutta tehokas Noi Bain kansainvälinen lentoasema sijaitsee 35 km kaupungista pohjoiseen. Päärautatieasema on kilometrin verran keskustasta länteen. Hanoin kolme linja-autoasemaa sijaitsevat kaikki kantakaupungin ulkopuolella, ja niihin pitää matkustaa keskustasta paikallisbusseilla. Perinteinen kolmipyöräinen polkupyöräriksa, cyclo on käymässä harvinaisemmaksi, niiden liikkumista on rajoitettu ydinkeskustassa, ja ne keskittyvät enenevässä määrin turistien kuljettamiseen. Niiden tilalle on tullut moottoripyörätakseja, xe om.[11] Maantiet yhdistävät Hanoin Vietnamin muihin suurempiin kaupunkeihin. Rautatiet yhdistävät sen Hải Phòngin satamaan, Kunmingin kaupunkiin Kiinan Yunnanissa ja Hồ Chí Minhin kaupunkiin etelässä. Pienillä aluksilla voi purjehtia Punaista jokea pitkin ja pienempiä jokia pitkin on yhteydet suureen osaan Pohjois-Vietnamia.[8]

Kaupunkikuva ja nähtävyydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Uudelleenkunnostettu Hanoin Ooppera

Suurin osa Hanoin kaupunkikuvasta näyttää yhteenkasvaneilta kyliltä, joissa on kapeita taloja pienillä palstoilla, ja monilla kortteleita rajaavilla väylillä on hädin tuskin tilaa moottoripyörille. Joidenkin arvioiden mukaan 90% Hanoin taloista on rakennettu ilman rakennuslupaa, useimmat ilman asemakaavaa. Toisin kuin monet muut kehitysmaiden nopeasti kasvavat suurkaupungit, Hanoi on kyennyt välttämään varsinaisten slummien muodostumisen. Tähän on auttanut käytäntö, että edes jotenkuten rakennusmääräykset täyttäville taloille voidaan myöntää rakennuslupa jälkikäteen.[12][13]

Monet Hanoin vanhoista merkkirakennuksista ovat tuhoutuneet sodissa. Säilyneisiin historiallisiin kohteisiin kuuluvat 200-luvulta eaa. peräisin olevat Co Loan vanhat korttelit Hoàn Kiếm-järven luoteispuolella, Kunfutselle omisettu Kirjallisuuden temppeli, Văn Miếu (1070), Yksipilarinen pagoda, Chùa Một Cột ja Trungin sisarten pagoda vuodelta 1142. Thăng Longin keisarillinen linnoitus on Unescon maailmanperintökohde.[2] Muita nähtävyyksiä ovat Ho Tši Minhin mausoleumi, Hanoin vankila, Hỏa Lò eli amerikkalaisten kutsuma Hanoi Hilton, Hanoin ooppera, Hanoin lipputorni Cột cờ Hà Nội, Vesinukketeatteri ja Vallankumousmuseo.[14]

Hanoin yliopisto on perustettu 1906, jolloin kaupunki oli osa Ranskan Indokiinaa.[15]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Dodd J., Lewis M., & Emmons R.: The Rough Guide to Vietnam (5th ed.), s. 383-445. New York - London - Delhi: Rough Guides, 2006. ISBN 1-84353-616-1.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Population and population density in 2007 by province (html) 2007. General Statistics Office of Vietnam. Viitattu 28.7.2009. (englanniksi)
  2. a b c Hanoi Encyclopædia Britannica. Viitattu 24.10.2017.
  3. Tran Nguyen Anh Thu: Hanoi Flood (1971) Sage / Encyclopedia of Disaster Relief. Viitattu 24.10.2017.
  4. Mysterious flood strikes North Vietnam This Day in History: 1.8.1971. Viitattu 24.10.2017.
  5. Geography of Hanoi Indochina Legend. Viitattu 24.10.2017.
  6. a b Ooi Keat Gin: Southeast Asia - A Historical Encyclopedia, from Angkor Wat to East Timor, s. 561-562. ABC-CLIO, 2004. ISBN 1-57607-771-3. (englanniksi)
  7. a b Spencer C. Tucker: The Encyclopedia of the Vietnam War, s. 452-454. Toinen painos. ABC-CLIO, 2011. ISBN 978-1-85109-960-3. (englanniksi)
  8. a b Hanoi Encyclopædia Britannica. Viitattu 25.10.2017. (englanniksi)
  9. Salomon, Boris: Nokian pikavisiitti Transilvaniaan: Tehdas lähti, velat jäivät 11.6.2012. Yle. Viitattu 13.10.2017.
  10. Sajari, Petri: Microsoft lakkautti viimein puhelinyksikkönsä – kaikki Nokiasta siirtyneet menettivät työpaikkansa Suomessa 28.6.2017. HS. Viitattu 13.10.2017.
  11. Dodd & al., s.388-393
  12. Hanoi: is it possible to grow a city without slums? The Guardian. 2014. Viitattu 24.10.2017.
  13. Hanoi faces possible identity crisis as population grows Channel News Asia. 2016. Viitattu 24.10.2017.
  14. Hanoi Attractions Lonely Planet. Viitattu 24.10.2017.
  15. Sara Legrand Jacques: A Colonial University for South-East Asia? The Indochinese University in Hanoi (1906-1945) Kyoto Review. Viitattu 24.10.2017.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]