Kunming

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kunming
昆明

Kunming

Koordinaatit: 25°04′N, 102°41′E

Valtio Kiina
Maakunta Yunnan
Hallinto
 – Hallinnon tyyppi Prefektuuritason kaupunki
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 21 001[1] km²
Korkeus 1 892 m
Väkiluku (2010) 6 432 209[1]
 – Väestötiheys 360,28[1] as./km²
Aikavyöhyke UTC+8












Kunming (kiin. 昆明, pinyin: Kūnmíng) on Yunnanin maakunnan pääkaupunki Kiinassa. Kaupunki sijaitsee ylätasangolla noin 1 900 metrin korkeudessa. Kunming on suojaisessa laaksossa, jota suojaa kolmelta suunnalta vuoret ja pohjoisesta Dianjärvi. Asukkaita Kunmingissa oli vuonna 2015 6,68 miljoonaa[2].

Kunming oli tärkeä väliasema eteläisen silkkitien varrella. Kaupungin kautta kulki Kiinan ja Vietnamin välinen rautatie. Liittoutuneet käyttivät kaupungin kautta kulkenutta Burman tietä toisessa maailmansodassa huoltoreittinä.[3]

Kunmingissa on Köppenin ilmastoluokituksen mukaan lauhkea meri-ilmasto. Kesät ovat lämpimiä ja sateisia, talvella on kuivaa ja viileää. Vuoden keskilämpötila on noin 15 °C ja keskimääräinen sademäärä 1 000 millimetriä. Heinäkuu on lämpimin kuukausi. Silloin vuorokauden keskilämpötila on noin 20 °C. Viilein kuukausi on tammikuu, jolloin keskilämpötila on noin 8 °C. Sateisin kuukausi on heinäkuu, jolloin sataa keskimäärin noin 210 millimetriä. Tammikuu puolestaan on kuivin kuukausi. Silloin keskimääräinen sadanta on 12 millimetriä.[4]

Kunmingin vanhaa kaupunginmuuria valokuvassa vuodelta 1944-1945.

Dianjärven ympäristössä on ollut ihmisasutusta jo 30 000 vuotta sitten. 200-luvulla eaa. Chu-valtion alueelta Jangtsejoen keskijuoksulta saapunut Zhuangqiao perusti seuraajineen Dianjärven ympäristöön Dianin kuningaskunnan. Vuonna 109 eaa. läntisen Han-dynastian hallitsija Wun valtakaudella Dianin kuningaskunnasta tuli osa Han-dynastian alueita Yizhoun prefektuurin nimellä. Alue oli tuolloin tärkeä liikenteen solmukohta, joka yhdisti Kiinan sisämaata silkkitien eteläiseen haaraan. Sui-dynastian kaudella kaupunki tunnettiin nimellä Kunzhou ja 700-luvulta eteenpäin alueen kuuluessa Nanzhaon ja Dalin kuningaskuntiin kiinalaiset tunsivat sen nimellä Tuodong. Nykyisen nimensä se sai vuonna 1275, kun mongolitaustainen Yuan-dynastia teki siitä Yunnanin maakunnan pääkaupungin. Monet historioitsijat pitävät Kunmingia Marco Polon Yachi-nimellä kutsumana kaupunkina.[5]

Kunming oli pitkään kahden tärkeän kauppareitin risteyspaikka, länteen Daliin ja Burmaan ja etelään Mengzijoen kautta Punaisellejoelle ja Kaakkois-Aasiaan. Maailmalle kaupunki avautui varsinaisesti kuitenkin vasta 1906-10, jolloin valmistui rautatie tuolloin Ranskan siirtomaa Vietnamissa sijainneelle Hải Phòngin satamalle. Vuonna 1908 Kunming avattiin ulkomaankaupalle ja 1930-luvulla sen kasvu kiihtyi entisestään, kun kaupunkiin rakennettiin ensimmäiset sinne johtavat maantiet Chongqingistä ja Guiyangista. Kiinan–Japanin sodan sytyttyä vuonna 1937 suuri määrä kiinalaisia pakeni maan lounaisosiin ja heidän mukanaan tuotiin tehtaita turvaan japanilaisilta pommikoneilta. Tehtaiden ohella kaupunkiin evakuoitiin myös yliopistoja ja muita korkeakouluja. Kiinan sisällissodan jälkeen Kunming kehittyi nopeasti teollisuuden keskukseksi, jollaisena se jäi merkitykseltään Lounais-Kiinassa vain Chongqingin taakse.[5]

Hallinnollinen jako

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kumning on prefektuuritason kaupunki, joka jakautuu piirikuntatasolla 14 osaan (kuuteen kaupunkipiiriin, yhteen piirikuntatason kaupunkiin, neljään piirikuntaan ja kolmeen autonomiseen piirikuntaa).

Kunmingin hallinnollinen jako piirikuntatasolla
# Nimi Kiinan merkit Pinyin
Keskustapiirit
1 Panlong (kaupunkipiiri) 盘龙区 Pánlóng Qū
2 Wuhua (kaupunkipiiri) 五华区 Wǔhuá Qū
3 Guandu (kaupunkipiiri) 官渡区 Guāndù Qū
4 Xishan (kaupunkipiiri) 西山区 Xīshān Qū
Lähiöpiiri
7 Chenggong (kaupunkipiiri) 呈贡区 Chénggòng Qū
Satelliittikaupunki ja reunapiiri
5 Dongchuan (kaupunkipiiri) 东川区 Dōngchuān Qū
6 Anning (kaupunki) 安宁市 Ānníng Shì
Maaseutu
8 Jinning 晋宁县 Jìnníng Xiàn
9 Fumin 富民县 Fùmín Xiàn
10 Yiliang 宜良县 Yíliáng Xiàn
11 Songming 嵩明县 Sōngmíng Xiàn
12 Shilinin yiden autonominen piirikunta 石林彝族自治县 Shílín Yízú Zìzhìxiàn
13 Luquanin yiden ja miaojen autonominen piirikunta 禄劝彝族苗族自治县 Lùquàn Yízú Miáozú Zìzhìxiàn
14 Xundianin hui-kansan ja yiden autonominen piirikunta 寻甸回族彝族自治县 Xúndiàn Huízú Yízú Zìzhìxiàn
Kunming Changshuin lentokenttää.

Kunmingista on rautatieyhteys Guiyangiin, Chengduun, Nanningiin ja Vietnamiin. Kaupunkiin kulkee myös neljä merkittävää Kaakkois-Kiinan moottoritietä.[5] Kunming Changshuin kansainväliseltä lentoasemalta lähtee säännöllisesti lentoja Kiinan suurimpiin kaupunkeihin ja ulkomaille.[2]

Kunmingissa toimii useita eri yliopistoja, lääketieteellisiä ja teknisiä kouluja sekä tiedelaitoksia. Joitakin näistä ovat vuonna 1922 perustettu Yunnanin yliopisto, vuonna 1925 perustettu tiede- ja teknologiayliopisto ja Yunnanin maatalousyliopisto, joka on toiminut omana laitoksenaan vuodesta 1958.[5]

Kunmingin keskustaa.

Vuonna 2017 Kunmingin bruttokansantuote oli 396,8 miljardia renminbia (yuan, CNY), mikä teki henkilöä kohden 59 656 CNY. Vuonna 2015 teollisuuden osuus bruttokansantuotteesta oli 26 % ja suurin talouden ala oli palvelusektori, jonka osuus oli 55 %. Kaupungin teollisuuden aloihin kuuluvat esimerkiksi tupakka-, metalli-, kone-, elektroniikka- ja lääketeollisuus.[2] Metalliteollisuus tuottaa pääasiassa kuparia, lyijyä ja sinkkiä, sekä rautaa ja terästä. Kaupungissa tuotetaan myös sähkölaitteita ja autoja. Tupakkateollisuudesta ja ruuanjalostuksesta tuli merkittäviä teollisuuden osa-aloja 1980-luvun jälkeen.[5] Palvelualan tärkein osa-alue on turismi. Lähistön merkittävimmät matkailukohteet ovat Dianjärvi ja kivimetsä.[2]

  1. a b c China: Yúnnán citypopulation.de. Viitattu 26.9.2017. (englanniksi)
  2. a b c d Kunming (Yunnan) City Information Hong Kong Trade Development Council. Viitattu 26.9.2017. (englanniksi)
  3. Ellegard, Peter; Kinnunen, Noora, käänt.: Kiina, s. 152. Helsinki: Tammi, 2008. ISBN 978-951-31-4100-4.
  4. Climate Kunming climate-data.org: Climate-Data.org. Viitattu 27.3.2019. (englanniksi)
  5. a b c d e Michael I. Levy: The Geography of China - Sacred and Historic Places, s. 258-260. Britannica Educational Publishing, 2011. ISBN 978-1-65130-182-9. (englanniksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]