Sui-dynastia

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Kiinan historia

MUINAINEN
Kolme hallitsijaa ja viisi keisaria
Xia-dynastia 2070–1600 eaa.
Shang-dynastia 1600–1046 eaa.
Zhou-dynastia 1122–256 eaa.
  Läntinen Zhou-dynastia
  Itäinen Zhou-dynastia
    Kevättä ja syksyä
    Taistelevat läänitysvaltiot
SUURVALTA
Qin-dynastia 221 eaa.–206 eaa.
Han-dynastia 206 eaa.–220 jaa.
  Läntinen Han-dynastia
  Xin-dynastia
  Itäinen Han-dynastia
Kolme kuningaskuntaa 220–280 jaa.
  Wei, Shu Han & Wu
Jin-dynastia 265–420 jaa.
  Läntinen Jin
  Itäinen Jin 16 kuningaskuntaa
304–439 jaa.
Eteläinen ja pohjoinen dynastia 420–589 jaa.
Sui-dynastia 581–619 jaa.
Tang-dynastia 618–907 jaa.
5 dynastiaa &
10 kuningaskuntaa

907–960 jaa.
Liao-dynastia
907–1125 jaa.
Song-dynastia
960–1279 jaa.
  Pohjoinen Song L. Xia-dyn.
  Eteläinen Song Jin-dynastia
Yuan-dynastia 1271–1368 jaa.
Ming-dynastia 1368–1644 jaa.
Qing-dynastia 1644–1911 jaa.
NYKYAIKA
Kiinan tasavalta 1911–1949
Kiinan
kansantasavalta
1949–nyt

Kiinan tasavalta
(Taiwanissa)


Kiina historian aikajana
Kiinan dynastiat
Kiinan sotilashistoria
Kiinan taidehistoria
Kiinan tekniikan ja tieteen historia
Kiinan koulutuksen historia
malline: näytä  keskustele  muokkaa

Sui-dynastia (隋朝) hallitsi Kiinaa 581618. Sitä edelsi Eteläisten ja pohjoisten dynastioiden kausi ja seurasi Tang-dynastia. Pääkaupunkina toimi Chang’an.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kiina oli ennen Sui-dynastian valtakautta ollut kolmen vuosisadan ajan jakaantunut keskenenään sotiviin valtioihin.[1] Sui-dynastian ensimmäinen keisari oli Jang Tsien, joka on myöhemmin tunnettu nimellä Sui Wendi. Hän oli pohjoisen Zhou-dynastian korkea virkamies. Kun pohjoinen Zhou alkoi hajota, Wendi onnistui saamaan pohjoisen Kiinan hallintaansa.[2] Hän oli naittanut tyttärensä pohjoisen Zhoun perijälle, jonka kuoltua vuonna 580 Wendi julisti itsensä hallitsijaksi. Asemansa takaamiseksi hän murhautti 59 Zhoun keisarillisen suvun jäsentä.[1]

Wendi aloitti vuonna 588 sotaretken Kiinan eteläosia vastaan. Hän keräsi yli puoli miljoonaa miestä ja valtavan laivaston Jangtsejoelle. Wendi valtasi kolmen kuukauden päästä Nanjingin, ja vuoteen 589 mennessä lähes koko eteläinen Kiina oli alistnut Wendin hallintaan. Wendi onnistui näin yhdistämään Kiinan pitkän tauon jälkeen saman dynastian alaisuuteen.[1]

Wendi yhtenäisti myös Kiinan hallintokoneistoa ja otti uudestaan käyttöön Han-dynastian aikana käytettyjä kungfutselaisia rituaaleja. Hän kuitenkin suosi myös buddhalaisuutta. Wendi uudisti myös oikeuslaitosta, ja uudet lait olivat reilumpia ja lievempiä. Hänen aikanaan suoritettiin myös väestönlaskenta, joita ei oltu järjestetty pitkään aikaan.[2]

Kiinaa uhkasi idästä turkkilaiset göktürkit, minkä takia Kiinan muuria jatkettiin ja vahvistettiin. Sui-dynastia puolestaan itse hyökkäsi aina Annamiin ja eteläisen Vietnamin Champaan, missä se sai myös voittoja. Armeija kärsi kuitenkin pahoin malarian seurauksena. Vuoden 596 sotaretki korealaiseen Goguryeon kuningaskuntaan joutui kääntymään takaisin huollon epäonnistuttua sekä rankkasateiden vaikeutettua etenemistä.[1]

Wendin seuraaja Yangdi vei loppuun Etelä-Kiinan valloituksen. Hän rakennutti itään toisen pääkaupungin, Luoyangin ja painotti virkamiehille kungfutselaisuuden viiden klassikon tuntemista. Yangdin aikana aloitettiin myös laajojen kanavaverkostojen rakentaminen.[2]

Yangdin aikana dynastia ajautui ongelmiin, kun sotaretki Koreaan epäonnistui.[2] Yangdi hyökkäsi Goguryeoon vuosina 611 ja 612. Keisari johti itse jälkimmäistä sotaretkeä, jonka aikana korealaiskenraali Eulji Mundeok otti sodan ratkaisseen voiton Salsun taistelusta. Legendojen mukaan Kiinan 300 000 miehen vahvuisesta armeijasta vain 2 700 palasi.[1]

Tappio Koreassa ja talonpoikien vaikeudet johtivat vuonna 613 kapinaan, jota vahvisti tappio myös turkkilaisjoukoille. Kapina huipentui Yangdin vuoden 618 salamurhaan. Hänen seuraajansa Gongdi hallitsi vain vuoden.[1][2] Sui-dynastina jälkeen valtaistuimelle nousi Tang-dynastian perustaja Li Yuan eli Gaozu.[1]

Arkkitehtuuri ja kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sui-dynastian aikana toteutettiin monia suuria rakennusprojekteja, ja hallitsijat käyttivät paljon varoja Daxingin, Luoyangin ja Yangzhoun rakentamiseen.[1] Arkkitehti Yuwen Kai suunnitteli Daxingin arkkitehtuuria, johon rakennettiin muun muassa palatsi, jossa oli pyörivä paviljonki 200 vieraalle.[2]

Sui-dynastian suurin rakennusprojekti oli Jangtsen ja Keltaisenjoen yhdistävä Keisarinkanava, jota rakennettiiin pakkotyöläisten voimin. Kanava mahdollisti joukkojen, viljan ja verojen kuljettamista sekä yhdisti eteläistä ja pohjoista Kiinaa.[1]

Sui-dynastian aikana monet taiteilijat hakeutuivat hoviin hakemaan suojelusta. Tang-hallitsijat käyttivät myöhemmin taiteilijoiden suojelemiseen samanlaista järjestelmää.[2]

Hallitsijat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuolemanjälkeiset nimet (Shi Hao 諡號) Syntymänimet Hallintokaudet Aikakausinimet (Nian Hao 年號) ja niiden vuodet
Käytäntö: "Sui" + kuolemanjälkeinen nimi
Wendi (文帝 wén dì) Yang Jian (楊堅 yáng jiān) 581604 Kaihuang (開皇 kāi huáng) 581600

Renshou (仁壽 rén shòu) 601604

Yangdi (煬帝 yáng dì) Yang Guang (楊廣 yáng guǎng) 605617 Daye (大業 dà yè) 605617
Gongdi (恭帝 gōng dì) Yang You (楊侑 yáng yòu) 617618 Yining (義寧 yì níng) 617618

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g h i Mark Cartwright: Sui dynasty World History Encyclopedia. 22.9.2017. World History Publishing & World History Foundation. Viitattu 1.12.2023. (englanniksi)
  2. a b c d e f g Sui dynasty Encyclopedia Britannica. 9.11.2023. Viitattu 1.12.2023. (englanniksi)
Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Sui-dynastia.
Edeltäjä:
Eteläiset ja pohjoiset dynastiat
Kiinan dynastiat Seuraaja:
Tang-dynastia