Kolme hallitsijaa ja viisi keisaria
Kolme hallitsijaa ja viisi keisaria ovat ryhmä Kiinan muinaisia mytologisia hallitsijoita ja jumaluuksia, joiden kerrotaan hallinneen noin 2852–2070 eaa. ennen Xia-dynastiaa.[1]
Myyttien mukaan kolme hallitsijaa olivat puolijumalia, jotka käyttivät kykyjään auttaakseen ihmiskuntaa ja tarjotakseen ihmisille oleellisen tärkeitä tietoja ja taitoja. Heitä seurannutta viittä hallitsijaa taas pidetään ihanteellisina hallitsijoina[2] ja korkean moraalisen luonteensa vuoksi esimerkillisinä.
Muunnelmat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Eri lähteissä esiintyy kuusi tai seitsemän toisistaan poikkeavaa muunnelmaa siitä, ketkä katsotaan kolmeksi hallitsijaksi ja viideksi keisariksi.[3] Tunnetut luettelot on kuitenkin kirjoitettu paljon myöhempien dynastioiden aikana.
Tavallisimmin on kuitenkin kolmeksi hallitsijaksi tai kolmeksi alkuajan keisariksi katsotaan Fu Xi (伏羲), Shennong (神農) ja Huangdi eli Keltainen keisari (黄帝).[2][4] Heitä seuranneista viidestä keisareista tunnetaan parhaiten kaksi viimeistä, yleisimmän käsityksen mukaan Yao (堯) ja Shun (舜).[2] Joissakin lähteissä Keltainen keisari mainitaan myös näiden Viiden keisarin joukossa. Toisinaan puhutaan kolmesta kulta-ajan keisarista, jotka olivat Yao ja Shun sekä Xia-dynastian perustaja Yu.[4]
Kolme hallitsijaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kolmea hallitsijaa, jotka tunnetaan myös Kolmena kunnianarvoisina, sanottiin jumalkuninkaiksi tai puolijumaliksi, jotka käyttivät taianomaisia kykyjään ihmisten elinolojen parantamiseksi. Suuren hyveellisyytensä vuoksi he elivät hyvin vanhoiksi, ja heidän hallituskaudellaan vallitsi rauha. Kiinan historiallisissa teksteissä heidän joukkoonsa on luettu vaihtelevasti erinimisiä sankareita. Keltaista keisaria pidetään perinteisesti Huaxia-kansan kantaisänä.[5] Shaanxin provinssiin on tämän tarunomaisen hallitsijan muistoksi pystytetty Keltaisen keisarin mausoleumi.[5]
| Lähde | Kolme hallitsijaa |
|---|---|
| Suuren historioitsijan aikakirjat (Shiji) (史記) ja sen täydennyksenä Sima Zhen | Taivaallinen valtias (天皇), Maallinen valtias (地皇), Tai (泰皇)[3] tai Fu Xi (伏羲), Nüwa (女媧), Shennong (神農) |
| Hallitsijasarja (帝王世系) | Fu Xi (伏羲), Shennong (神農), Keltainen keisari (黃帝)[3] |
| Sukulinjojen kirja (世本) | Fu Xi (伏羲), Shennong (神農), Keltainen keisari (黃帝)[3] |
| Baihu Tongyi (白虎通義) | (1. muunnelma) Fu Xi (伏羲), Shennong (神農), Zhurong (祝融)[3] (2. muunnelma) Fu Xi (伏羲), Shennong (神農), Suiren (燧人)[3] |
| Fengsu TongYi (風俗通義) | Fu Xi (伏羲), Nüwa (女媧), Shennong (神農)[3] |
| Yiwen Leiju (藝文類聚) | Taivaallinen hallitsija (天皇), Maallinen hallitsija (地皇); Inhimillinen hallitsija (人皇)[3] |
| Tongjian Waiji (通鑑外紀) | Fu Xi (伏羲), Shennong (神農), Gong Gong (共工) |
| Chunqiu yundou shu (春秋運斗樞) Chunqiu yuanming bao (春秋元命苞) |
Fu Xi (伏羲), Nüwa (女媧), Shennong (神農) |
| Shangshu dazhuan (尚書大傳) | Fu Xi (伏羲), Shennong (神農), Suiren (燧人) |
| Diwang shiji (帝王世紀) | Fu Xi (伏羲), Shennong (神農), Keltainen keisari (黃帝) |
Viisi keisaria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| Lähde | Viisi keisaria |
|---|---|
| Suuren historioitsijan aikakirjat (Shiji) (史記) | Keltainen keisari (黃帝), Zhuanxu (顓頊), Ku (嚳), Yao (keisari) (堯), Shun (舜)[3] |
| Hallitsijasarja (帝王世紀) | Shaohao (少昊), Zhuanxu (顓頊), Ku (嚳), Yao (keisari) (堯), Shun (舜)[3] |
| I Ching (易經) | Taihao (太昊), Yan (炎帝), Keltainen keisari (黃帝), Yao (keisari) (堯), Shun (舜)[3] |
| Comments of a Recluse, Qianfulun (潛夫論) | Taihao (太昊), Yao (炎帝), Yellow Emperor (黃帝), Shaohao (少昊), Zhuanxu (顓頊)[6] |
| Zizhi tongjian waiji, (資治通鑒外紀) | Keltainen keisari (黃帝), Shaohao (少昊), Zhuanxu (顓頊), Ku (嚳), Yao (keisari) (堯)[6] |
Luomismyytti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kiinalaisiin luomismyytteihin kuuluu yleensä Pangu. Kerrotaan, että hänen kuolemansa jälkeen hänen vasemmasta silmästään tuli aurinko ja oikeasta silmästään kuu. Hänen eri ruumiinosistaan syntyi maailma.[7] Legendan mukaan oli myös neljä shi-nimistä olentoa (四氏), jotka osallistuivat maailman luomiseen. Nämä olivat Youchao-shi (有巢氏), Suiren-shi (燧人氏), Fu Xi-shi (伏羲氏) ja Shennong-shi (神農氏).[7]
Perintö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Näiden varhaisten hallitsijoiden uskottiin olleen samalla myös keksijöitä. Fuxin kerrotaan kesyttäneen kotieläimet, keksineen metsästys- ja kalastusverkot, musiikin ja soittimet sekä ajan ja etäisyyden mittaamiskeinot.[2] Shennonia taas pidetään maanviljelyn ja lääkekasvien käytön alkuunpanijana, kuokan ja auran keksijänä sekä ensimmäisten markkinoiden perustajana.[2] Hänen sanotaan myös maistaneen kaikkia viljelemiään kasveja saadakseen selville, mitkä niistä ovat myrkyllisiä.[2] Keltaisen keisarin taas kerrotaan keksineen muun muassa puutalot, silkkikankaan, veneet, kärryt, keramiikan ja kiinalaisen kalenterin.[2]
Galleria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
-
Kolmen hallitsijan aula (三皇殿) Changchun Si -nimisessä taolaisessa temppelissä Wuhanissa -
Shennong maistaa yrttejä niiden ominaisuuksien selvittämiseksi -
Historioitsijan piirros Keltaisesta keisarista -
Toinen piirros Keltaisesta keisarista -
Shaohaon hauta lähellä Qufua Shandongissa
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- History of China (Arkistoitu – Internet Archive)
- Chinese History - The Three Augusts and Five Emperors chinaknowledge.de. Viitattu 19.2.2014.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ William Scott Morton, Lewis Charlton Morton: China: its history and culture, s. 14. McGraw-Hill, 2005. ISBN 07-141279-7.
- ↑ a b c d e f g Edward L. Shaughnessy: ”Muinaisaikojen sankareita”, Kiehtova Kiina, s. 80. Gummerus, 2006. ISBN 951-20-7160-6.
- ↑ a b c d e f g h i j k 劉煒/著: Chinese civilization in a new light, s. 142. Commercial press publishing, 2002. ISBN 962-07-5314-3.
- ↑ a b Lars Göransson, Lars-Wilhelm Gynther: ”Hallitsijakaudet: Kiinan dynastiat”, Otavan tietokalenteri, s. 34. Suomentanut Pauli Kojo. Otava, 1970.
- ↑ a b 王恆偉. (2005) (2006) 中國歷史講堂 #1 遠古至春秋. 中華書局. ISBN 962-8885-24-3, p. 13.
- ↑ a b ”CHINAKNOWLEDGE”, Chinese History - The Three Augusts and Five Emperors 三皇五帝
- ↑ a b 王恆偉. (2005) (2006) 中國歷史講堂 #1 遠古至春秋. 中華書局. ISBN 962-8885-24-3. p 4–7.