Metsästys

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kalliopiirros metsästämisestä Algeriassa.
Villisian metsästystä 1300-luvulla.

Metsästys on vapaana elävien eläinten pyydystämistä. Keskeisimmät motiivit metsästykseen ovat saaliin tarjoama liha, turkis, luut, sekä metsästyksen viihteellinen ja kulttuurinen arvo. Nykyään metsästyksen viihteellinen ja kulttuurinen arvo on korostunut, koska yhä harvempi on taloudellisesti riippuvainen metsästyksestä. Metsästyksen luonteen muuttuminen on vaikuttanut myös käytettyihin pyyntivälineisiin ja keinoihin. Metsästys on tältä osin muuttunut kivuttomampaan suuntaan.

Metsästys on ollut useiden kansojen perinteinen elinkeino. Siinä vapaana eläviä eläimiä eli riistaa pyydystetään, ja niiden ruhot hyödynnetään. Ruhon hyödyntäminen on vaihdellut suuresti kansoittain ja aikakausittain. Ruho on saatettu hyödyntää luita myöten, tai vain eläimen turkki on otettu hyötykäyttöön.

Metsästyksen ollessa elinkeino on keskeistä, että saaliista saatava energia tai muu hyöty ylittää siihen käytetyn energian ja muut panostukset. Tästä syystä metsästys on perinteisesti keskittynyt joko suuremman riistan metsästykseksi, tai pienriistan metsästykseksi käyttäen erilaisia ansoja. Ansat ovat varsin energiatehokas pyyntimuoto. Ansojen lisäksi keskeisiä pyyntivälineitä ovat olleet erilaiset keihäät ja jouset.[1]

Suomessa vanhoja synonyymejä ja murreilmauksia metsästykselle ovat esimerkiksi jahti, pyynti, erästys ja saalistus. Esimerkiksi kun joku eläin on saatu saaliiksi, se on jäänyt ”eräksi”.

Metsästyksen yhteiskunnallinen merkitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Metsästyksen yhteiskunnallista merkitystä on määritellyt erityisesti se kuinka keskeisessä asemassa se on ollut ravinnonsaannin kannalta. Metsästäjä-keräilijä- kulttuureissa metsästys oli yleisesti ottaen keskeisessä asemassa ravinnonsaannin kannalta, joskin sen asema vaihteli riippuen elinympäristöstä. Maatalouteen siirryttäessä metsästyksen merkitys väheni ravinnonsaannin kannalta, mutta toimi erinomaisena lisäravinnon lähteenä.[2]

Metsästyksellä on koettu olevan yhteiskunnallista merkitystä muunkin, kuin vain ravinnonsaannin kannalta. Metsästyksen on koettu karaisevan ja valmistavan miehiä sotaa varten. Tämä näkökulma on ilmaistu jo Homeroksen eepoksissa.[3]

Vaikka nykypäivänä ei kovin paljoa puhutakaan metsästyksen sotaan valmistavasta vaikutuksesta, niin metsästyksen koetaan edistävän kärsivällisyyttä, kestävyyttä, rohkeutta ja valmiutta nopeaan toimintaan.[4] Näillä ominaisuuksilla voi nähdä olevan rauhanomaisempaakin merkitystä.

Nykyään metsästyksen yhteiskunnallista merkitystä korostavat metsästyksen tarjoama viihteellinen ja kulttuurillinen arvo, sekä riistakantojen säätely.

Metsästys Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Metsästys Suomessa

Metsästys ja sukupuutot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Luettelo sukupuuttoon metsästetyistä eläimistä käsittää kaikki varmuudella ihmisen metsästämällä sukupuuttoon hävittämät eläinlajit. Luettelossa on myös lajeja, joiden sukupuuton tarkkaa syytä ei tunneta, mutta joiden häviämiseen metsästys on ratkaisevasti vaikuttanut. Nykyaikaisen metsästyksen aikana lajeja ei ole kuollut enää sukupuuttoon.lähde? Suomalainen metsästys on perustunut pitkään riistakantojen kestävään käyttöön.lähde? Monet Suomessa vaarantuneet lajit, kuten hirvi ja ilves, ovat palautuneet elinvoimaisiksi metsästäjien tekemän riistanhoidon johdosta.lähde? Nykypäivänä lähinnä sukupuuttoa Suomessa olevista riistalajeista on metsäpeura. Sen kantaan vaikuttaa eniten suomalaisen susipopulaation nopea kasvu ja leviäminen alueille joissa sudet ovat yli sata vuotta olleet erittäin harvinaisia, kuten mm metsäpeura-alueilla Suomenselällä ja yleensäkin Länsi- ja Lounais-Suomessa. Tämän metsäpeurojen sukupuuttouhka on erittäin todellinen ja on vain ajan kysymys milloin viimeiset metsäpeurat joudutaan siirtämään eläintarhoihin, turvaan susilta.lähde?

Metsästyksen merkitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa riistakantojen metsästysrasitus on tarkoin säädeltyä ja kohdistuu enimmäkseen kannan siihen osaan, nuoriin yksilöihin, joka muutenkin osittain menetettäisiin tulevan talven aikana. Metsästäjiä on myös hyvin paljon ja metsästyksen suosio on kasvussa naisten keskuudessa. Metsästyksen taloudellinen arvo on Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (RKTL) laskelman mukaan noin 60–70 miljoonaa euroa. Summa riippuu laskutavasta ja riistanlihan hinnan arvostuksesta.

Eräiden lajien metsästyksen lopettaminen aiheuttaisi moninaisia haittoja: jos hirvikantaa ei pidettäisi kurissa, liikennekuolemat lisääntyisivät sekä metsätuhot (taimikkotuhot) lisääntyisivät huomattavasti.

Metsästysmuodot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pyydettävän lajin mukaan[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Suurriistan metsästys (esimerkiksi hirvi ja suurpedot, aiemmin muun muassa mammutti)
  • Linnustus, metsäkanalinnut (pyy, teeri, metso, riekko ja kiiruna)
  • Sorsalintujen metsästys eli sorsastus (muun muassa sinisorsa, metsä- ja merihanhi, nokikana)
  • Hirvieläinten metsästys (hirvi, kuusi- , metsä- , valkohäntäpeura ja metsäkauris)
  • Turkismetsästys (kettu, piisami, supikoira, minkki, mäyrä, orava, susi, ilves, karhu, näätä, majava)
  • Muu pienriistametsästys (muun muassa sepelkyyhky ja lehtokurppa)
  • Hylkeenpyynti, eli hylkijahti (harmaahylje, norppa, grönlanninhylje, kirjohylje)

Metsästysvälineen mukaan[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Jousimetsästys (Metsäkauris ja siitä pienemmät riistalajit)
  • Keihästys (aiemmin karhu ja hirvi)
  • Haukkametsästys (Pienriista, muun muassa jänis, metsäkanalinnut, nisäkkäät ja pienpedot.)
  • Harpunointi (aiemmin muun muassa hylje ja valas)
  • Verkko- tai rysäpyynti (aiemmin hylje)
  • Ansa- ja loukkupyynti (aiemmin karhu, peurat, jänis, metsäkanalinnut ja hylje, nykyään pienpedot)
  • Ampuma-aseella metsästys (erilaiset pedot, nisäkkäät, vesi- ja kanalinnut)

Saalistusmenetelmän mukaan[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Hiivintä ja jäljitys eli naakiminen (nisäkkäät, aikaisemmin metson soidinpyynti)
  • Ajometsästys, ajavan miesketjun käyttö (jänikset, hirvieläimet, fasaani)
  • Metsästys karkottavan koiran avulla (kanalinnut, metsäjänis, rusakko)
  • Metsästys seisovan koiran avulla (kanalinnut, vesilinnut, jänikset, pienpedot)
  • Metsästys haukkuvan koiran avulla (kanalinnut, vesilinnut, hirvieläimet, karhu)
  • Metsästys ajavan koiran avulla (jänikset, hirvieläimet, kettu)
  • Metsästys pysäyttävän koiran avulla (hirvieläimet, karhu)
  • Metsästys noutavan koiran avulla (sorsalinnut, metsälinnut, peltopyy, fasaani)
  • Metsästys jälkikoiran avulla (nykyisin haavoittuneet hirvieläimet ja karhu)
  • Haaska- tai syöttipyynti (valkohäntäpeura, kettu, supikoira, aiemmin karhu)
  • Väijyntämetsästys ilman haaskaa (hirvi, jänikset, aiemmin hylkeet)
  • Kuvastus (teeri, sorsalinnut, varis, sepelkyyhky)
  • Houkuttelumetsästys äänen ja/tai tuoksun avulla (hirvi ja muut hirvieläimet, teeri, pyy, varis)
  • Saartaminen ja/tai ylläkkö (aiemmin harmaahylje)
  • Lippusiima (susi, kettu)
  • Houkutinmetsästys elävän saalishoukuttimen avulla (susi)
  • Houkutinmetsästys muun elävän houkuttimen avulla (vihollinen tai oma poikanen) (varis, hylkeet)
  • Luolakoirametsästys (supikoira, kettu, mäyrä)
  • Luolametsästys, pesäpyynti, poikasten sieppaus (aiemmin hylkeet ja niiden kuutit; suden ynnä muiden pesien tyhjennys)
  • Lähestyminen tai houkuttelu lajikumppaniksi naamioituneena (peura, hylkeet)
  • Lähestyminen eläimen suojassa (teeren metsästys)

Käytössä olevia metsästysmuotoja saalislajeittain[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Metsästysrikollisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Metsästysrikoksista yleisin lienee salakaato. Myös kiellettyjen ansojen, loukkujen, ammusten tai myrkkyjen käyttö kuuluu tämän rikollisuuden piiriin. Usein tehty rikos on liikkuvasta autosta, veneestä tai muusta kulkuneuvosta ampuminen.

Metsästys ja yhteiskuntaluokka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eräillä metsästysmuodoilla, kuten Britannian kettujahdilla, on ollut vahvasti yläluokkainen leima. Metsästysoikeus kuuluu maanomistajille niin Suomessa kuin Keski-Euroopassakin, ja he vuokraavat sitä eri muotoisesti eteenpäin. Suomessa metsästys­kortin voi saada kuka tahansa metsästystutkinnon suorittanut. Metsästäminen edellyttää, muiden vaatimusten täyttymisen ohella, metsästysoikeuden hallitsemista tai vuokraamista. Kuka tahansa voi vuokrata metsästysluvan valtion alueille. Myös esimerkiksi Saksassa kuka tahansa voi saada metsästyslisenssin.[5] Yhdysvalloissakaan metsästysharrastus ei rajoitu yläluokkaan, vaikkakin metsästäjien keskimääräinen tulotaso on siellä jonkin verran muuta väestöä korkeampi.[6]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Blüchel Kurt G - Metsästys, s.91 Könemann 2006.
  2. Blüchel Kurt G - Metsästys, s.81 Könemann 2006
  3. Blüchel Kurt G - Metsästys, s.90 Könemann 2006
  4. Blüchel Kurt G - Metsästys, s.322 Könemann 2006
  5. http://www.face-europe.org/huntingineurope/nationalsections_en/germany_en.pdf
  6. http://library.fws.gov/nat_survey2001_deerhunting.pdf

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Metsästys.