Kolme kuningaskuntaa
Kolme kuningaskuntaa (yksink.: 三国; perint.: 三國; pinyin: Sānguó) oli kausi Kiinassa 220–280.[1] Kolme kuningaskuntaa olivat:lähde?
- Wei-kuningaskunta 220–265
- Shu Han -kuningaskunta 221–263
- Wu-kuningaskunta 222–280
Han-dynastian keisari joutui muun muassa Keltaisten turbaanien kapinan vuoksi antamaan sotilaskomentajille enemmän valtaa kuin olisi ollut toivottavaa. Itäisen Han-dynastian aikana valtaa olivat kahmineet kuninkaallisten puolisoiden klaani (waiqi 外戚) ja eunukit. Keisari Huandi (漢桓帝) lopetti puolisoklaanit, joten sen jälkeen keisaria tukivat vain eunukit. Vuonna 189 eunukit kukistettiin ja syntyi valtatyhjiö, jonka sotilasjohtajat täyttivät. Kolme merkittävää kenraalia nimesi myöhemmin itsensä kukin oman valtionsa keisariksi.lähde?
Kolmen kuningaskunnan ajan tapahtumista kertoo Kiinan ensimmäiseksi varsinaiseksi romaaniksi nimitetty Sanguo yanyi. Kirja kuvailee näiden kolmen valtion ja niiden johtajien toimia tänä vaikeana aikana. Kukin johtaja osoittaa eri tavalla oikeaoppisuutta, ja alun perin kirja oli heihin nähden varsin puolueeton. Myöhemmin on korostettu Shu-Hanin keisarin Liu Bein hyveellisyyttä.lähde?
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Huotari, Tauno-Olavi & Seppälä, Pertti: Kiinan kulttuuri, s. 48. Helsinki: Otava, 2005. ISBN 951-1-15943-7.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kolme kuningaskuntaa Wikimedia Commonsissa
Edeltäjä: Han-dynastia |
Kiinan dynastiat | Seuraaja: Läntinen Jin-dynastia |