Kiinan muuri

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kiinan muuri
Jinshangling2.jpg
Sijainti Kiina
Rakennustyyppi muuri
Runkorakenne maa, kivi
Julkisivumateriaali tiili, kivi
Haus LennartHell.svg
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Kiinan muuri on monesta osasta koostuva, yleisten määritelmien mukaan 6 000–9 000 kilometrin mittainen ja erään määritelmän mukaan jopa yli 20 000 kilometrin mittainen muinainen rakennelma pohjoisessa Kiinassa. Muuri on suurimmaksi osaksi noin kahdeksan metriä korkea ja leveydeltään 6–8 metriä. Se on rakennettu maasta, kivestä ja tiilistä.

Muuri syntyi 200-luvulla eaa. erillisten muurien yhdistämisellä suojaamaan Kiinaa pohjoisten mongolien hyökkäyksiltä, ja sen uusimmat osat rakennettiin 1600-luvulla. Joinain aikoina muurin rakentamiseen osallistui koko Kiinan miesväestö. Muurista tuli tarpeeton vuonna 1644, kun Kiina ulottui muurin pohjoispuolellekin. Muuri rapautui vuosisatojen ajan, kunnes 1900-luvulla se nostettiin Kiinassa tärkeäksi kansalliseksi symboliksi.

Ominaisuudet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Turisteja Badalingissa, muurin suosituimmalla osuudella, vuonna 2004

Nimi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kiinan muurin kiinankielinen nimi on lyhyemmin Cháng Chéng (长城, 'pitkä muuri') tai pitemmin Wàn Lǐ Cháng Chéng (万里长城, '10 000 lin mittainen pitkä muuri').[1] Yksi li on nykyisin 500 metriä,[2] joten 10 000 litä on viisi tuhatta kilometriä.

Pituus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kiinan muurin pituutta on vaikea määritellä, sillä Pohjois-Kiinassa on paljon eri aikoina rakennettuja erityyppisiä ja -kuntoisia muureja ja valleja, joista kaikkia ei yleensä lueta Kiinan muuriin. Kaikkien Pohjois-Kiinaan rakennettujen muurien yhteenlaskettu pituus on yli 50 000 kilometriä.[3] Kiinan muurin viralliseksi ilmoitettu pituus on 8 851,8 kilometriä.[4] Arvioon kuuluu rakennetun muurin lisäksi myös taisteluhautoja sekä luonnollisia esteitä, kuten vuoria, järviä ja jokia. Varsinainen muuri on arvioitu yli 6 200 kilometrin mittaiseksi.[3] Vuoden 2012 mittauksessa kiinalaiset arkeologit saivat muurin pituudeksi tarkalleen 21 196 kilometriä.[5] Muurin kaukaisimmat päät sijaitsevat 1 900 kilometrin etäisyydellä toisistaan.[4] Korkeimmillaan muuri käy yli 500 metrissä merenpinnan yläpuolella.[4]

Sijainti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kiinan muuri kulkee kahden kunnan (Peking ja Tianjin), viiden maakunnan (Gansu, Hebei, Liaoning, Shaanxi, Shanxi) ja yhden autonomisen alueen (Ningxia) kautta.[6]

Tunnetuimmat osuudet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suurin osa muurin hyvin säilyneistä osista rakennettiin Ming-dynastian aikana. Suosituimpia käyntikohteita on kunnostettu 1900-luvun loppupuolelta alkaen.[7]

Muurin itäinen pää, "Vanha lohikäärmeenpää"

Muurin itäisin osa sijaitsee Hebein maakunnassa. Siellä on myös muuria esittelevä museo.[8] Muurin itäinen pää, nimeltään Laolongtou (”Vanha lohikäärmeenpää”), on lohikäärmeen pään muotoinen rakennelma neljä kilometriä rannikkokaupunki Shanhaiguanista etelään. Se ulottuu 23 metriä mereen, ja se rakennettiin vuonna 1579.[9][10]

Pekingistä pohjoiseen sijaitsevat Kiinan muurin suosituimmat ja aikoinaan myös tärkeimmät osat. Matkailijoiden eniten suosima ja parhaiten säilynyt osa on 7,6 kilometriä pitkä Badaling, joka sijaitsee Pekingistä luoteeseen.[11] Badaling rakennettiin suurimmaksi osaksi 1500-luvulla. Läheisen Juyongguanin osuuteen kuuluu muurin lisäksi portti ja linnoitus. Juyongguanista itään on Mutianyun osuus, jonka rakentaminen aloitettiin Ming-dynastian alkuaikoina. Siihen kuuluu 22 tiheään rakennettua vartiotornia, ja se on suunniteltu vastustamaan hyökkäyksiä kummaltakin suunnalta. Mutianyusta itään on Gubeikoun portti sekä Jinshanlingin ja Simatain osuudet, joista jälkimmäinen on jyrkkä ja jo melko ränsistynyt.[12]

Gansun maakunnassa sijaitseva Jiayuguanin osuus on muurin yksi läntisimmistä. Siihen kuuluu yksi Ming-osuuden suurimmista porteista ja parhaiten säilyneistä linnoituksista.[13][14] Muurin läntisin pää on Jianyuguanin kaupungin lähellä. Sen rakentaminen aloitettiin 1372, ja se rakennettiin uudelleen 1539.[15]

Rakenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kiinan muuri on suurimmaksi osaksi noin kahdeksan metriä korkea, tasangoilla ja solissa jopa 16 metriä. Sen leveys on 6–8 metriä, ja paikoitellen se on kaksin- tai kolminkertainen. Siinä on säännöllisin välein torneja ja portteja.[16]

Muuri on rakennettu eri aikoina vaihtelevasti tiilistä, kivistä, maasta ja puusta. Muurin varhaisimmat osat rakennettiin lähiseuduilta löytyneestä materiaalista. Rakennettaessa vuorille käytettiin kyseisten vuorten kiveä ja rakennettaessa tasangoille paikalta kaivettua maata, joka tiivistettiin harkoiksi. Aavikoilla hyödynnettiin jopa kasveja kuten ruokoja ja pensaita. Ming-dynastiaan asti muurit tehtiin lähinnä kehikkojen sisään tiivistetystä maasta ja kivistä. Ming-dynastian aikaan muuria alettiin rakentaa tiilistä, joita valmistettiin paikallisissa työpajoissa. Kiveä käytettiin kuitenkin edelleen muurin perustusten, reunojen ja porttien rakentamisessa, ja Badalingin osuus on rakennettu lähes kokonaan graniitista. Pienikokoisten tiilien käytön myötä muurin rakentaminen helpottui ja siitä tuli kantavampi ja kestävämpi. Ruudin keksimisen ja aseiden kehityksen myötä vanhat maamuurit eivät myöskään enää kestäneet hyökkäyksiä yhtä hyvin kuin tiili ja kivi.[17]

Rakentaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kiinan muurin rakennushistoria.
  ennen 221 eaa., taistelevat läänitysvaltiot
  221–206 eaa., Qin-dynastia
  206 eaa. – 220 jaa., Han-dynastia
  386–584, Wei-dynastia
  550–618, Qi- ja Sui-dynastia
  1066–1234, Liao- ja Jin-dynastia
  1368–1644, Ming-dynastia

Kiinan muurin vanhimmat osat rakennettiin vuosien 770–476 eaa. välillä, jolloin Zhou-dynastian aikaiset kuninkaat rakennuttivat valtioidensa ympärille pienehköjä muureja suojaksi. Taistelevien läänitysvaltioiden aikana 475–221 eaa. pienet valtiot yhdistyivät seitsemäksi suureksi valtioksi, joista kullakin oli oma puolustusmuurinsa.[18]

Erilliset muurit yhdistettiin Qin-dynastian aikana ”ensimmäisen keisarin” Qin Shihuangdin käskystä 200-luvulla eaa. Tämä muuri oli yli 5 000 kilometriä pitkä, ja sen rakentamiseen joutui osallistumaan pakkotyövoimana merkittävä osa Kiinan väestöä. Muurin rakentaminen oli osittain jo taistelevien läänitysvaltioiden kaudelta periytyvien lyhyempien muurien pohjoisosien yhdistämistä pohjoisen mongoleja vastaan. Vanhojen muurien tarpeettomat osat jätettiin rapistumaan.[18][16] Rakennustyöt kestivät kymmenkunta vuotta. Qin-dynastian aikainen muurin osuus ulottuu Jilinin maakunnassa Linzhaosta (nykyisen Gansun itäosissa) Liaodongiin.[19]

Vuonna 206 eaa. valtaan nousseen Han-dynastian vallan aikana muuria jatkettiin ja vahvistettiin. Muuri oli tällöin pisimmillään, idän Liaodaosta lännen Lop Nuriin yli 8 000 kilometriä pitkä. Myös Pohjoinen Wei-dynastia, Pohjoinen Qi-dynastia ja Sui-dynastia jatkoivat muurin rakentamista. Sen sijaan Tang-dynastian aikana (618–907) muuria ei vahvistettu, sillä Kiina oli tuolloin tarpeeksi vahva ilman muurin antamaa suojaakin.[18] Mongolit valloittivat Kiinan kuitenkin Yuan-dynastian aikana (1271–1368), eikä muuria laajennettu mongolivallan aikana.[18]

Muuri pääsi välillä rappeutumaan, mutta Ming-dynastian aikana (1368–1644) se rakennettiin pääosin uudestaan, ja tällöin se sai nykyisen muotonsa.[18][20][21] Ming-dynastian muuri ulottuu Liaoningin maakunnasta Kiinan ja Pohjois-Korean rajajoelta Jalulta Hebein, Tianjinin, Pekingin, Sisä-Mongolian, Shanxin, Shaanxin ja Ningxian kautta Gansun maakuntaan Taolaijoelle.[22]

Qing-dynastian aikana (1644–1911) muuri menetti puolustuksellisen merkityksensä, koska Kiina ulottui muurin pohjoispuolellekin. Muurin tarkoitus tälloin olikin pitää han-kiinalaiset ja mongolit poissa Mantšuriasta.[23]

Työvoima[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kiinan muurin rakentamiseen osallistui miljoonia ihmisiä: sotilaita, rikollisia ja tavallista kansaa. Joinakin aikoina kaikki kiinalaismiehet ja joskus pojatkin joutuivat osallistumaan rakennustöihin. Xiakoun ja Hengzhoun välillä olevan pohjoisen Qin muurin rakentamiseen osallistui 1,8 miljoonaa ja Suin (581–618) muurin rakentamiseen miljoona työmiestä. Sotilaat vastasivat suuresta osasta pohjoisen Qin (550–557) sekä Qin-dynastian aikaisen muurin rakennustyöväestä. Qinin muuria rakensi aluksi 300 000 sotilasta ja sen jälkeen 500 000 tavallista kansalaista. Neljän vuoden pakkotyöhön tuomitut rikolliset rakensivat muuria öisin ja vartioivat sitä päivisin.[24] Ming-dynastian muuria rakennettiin noin kilometrin päivävauhtia yli 300 000 hengen voimin. Rakennustöissä kuolleet haudattiin muurin alle.[21]

Unohdus ja arvostuksen palautus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kun muurista oli tullut tarpeeton vuoden 1644 jälkeen, sen ylläpito lopetettiin. Muuri alettiin Kiinassa nähdä menneen maailman jäännöksenä, josta ei ollut syytä olla ylpeä.[25] Muuria purettiin ja sen kiviä käytettiin rakennustarpeina. Euroopassa muurista tiedettiin vain ylimalkaisesti vielä 1600-luvulla, mutta kun Kiinassa vierailleet venäläiset, britit ja muut eurooppalaiset levittivät tietoa muurista, siitä alettiin kiinnostua Kiinan ulkopuolella.[26] Pitkään länsimaissa tosin uskottiin, että muuri oli todellista vanhempi, kokonaan kivestä tehty, sekä yhtenäinen eikä useista osista koostuva. Kiinalaisia eurooppalaisten uteliaisuus muurin suhteen sekä huvitti että epäilytti, mutta myöhemmin se vaikutti muurin merkityksen uudelleen löytymiseen Kiinassakin.[27] Kiinalaiset alkoivat itse varsinaisesti kiinnittää muuriinsa huomiota kansallisena symbolina vasta japanilaismiehityksen aikana 1930-luvulla, kun Mao Zedong nosti sen tavallisen kärsivän kansan saavutusten merkiksi.[28]

Nykyaikana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Merkitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kiinan muuri on nykyisin kansallisesti tärkeä monumentti, jonka nimi ja kuva esiintyy lukemattomissa erilaisissa yhteyksissä.[29] Se on myös yksi Kiinan suosituimmista matkailukohteista. Muuri liitettiin vuonna 1987 Unescon maailmanperintöluetteloon.[30][20]

Nykykunto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kiinan muuri rapautuu tuulen ja sateen sekä ihmisen vaikutuksen seurauksena pikku hiljaa, ja suurta osaa muurista ei huolleta. Jotkin kivestä ja tiilistä rakennetut osat, kuten Badaling, ovat silti edelleen hyvässä kunnossa. Syrjäisemmillä seuduilla muurista on kuitenkin usein jäljellä enää rikkinäisiä kiviä ja tiiliä, tai se on peittynyt hiekan alle. Maowusun ja Tenggelin aavikoiden muuri on jo kadonnut, ja Gansun, Ningxian, Shaanxin ja Shanxin muurit ovat rapautuneet osin jo niin, että muurin voivat havaita maasta vain asiantuntijat.[31]

Paikalliset asukkaat ovat lisäksi hyödyntäneet muurin materiaalia talonrakennuksessa, kun ei ole ollut tiedossa, että ne kuuluvat muuriin. Muuria on purettu eri puolilla Kiinaa myös infrastruktuuria rakennettaessa.[32] Kiinan viranomaisten ja asiantuntijoiden mukaan luonnonvoimat ja ihmiset tekevät muurille sellaista tuhoa, että toimenpiteisiin on ryhdyttävä välittömästi, jotta muurin kulttuurinen perintö säästyisi jälkipolville.[33]

Muurin raunioita on viimeksi löytynyt vuonna 2011 Koillis-Kiinan vuoristosta Shuizhongin alueelta Liaoningin maakunnasta. Osuus on tutkijoiden arvioiden mukaan rakennettu uudelleen Ming-dynastian (1368–1644) aikana mutta se katosi pääosin huolenpidon puutteen vuoksi.[34]

Kiinan muuri avaruudesta nähtynä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kiinan muuria satelliittikuvassa. Muuri kulkee kuvan vasemmasta alakulmasta oikeaan yläkulmaan. Kuvan ala on 12 × 12 kilometriä.

Suositun käsityksen mukaan Kiinan muuri olisi ainoa ihmisen tekemä rakennelma, joka näkyisi paljaalla silmällä Maan kiertoradalta tai Kuusta.[35][20] Ihmissilmä ei kuitenkaan pysty näkemään seitsemän metrin levyistä rakennelmaa niin kaukaa.[35][21] Näkyäkseen paljaalla silmällä Maan kiertoradalta rakennelman tulisi olla satoja metrejä leveä, eikä sen pituus auta asiaa. Yksikään avaruuslentäjä ei ole myöskään väittänyt nähneensä muuria lennollaan, ei edes taikonautti Yang Liwei vuonna 2003. Kiinalais-yhdysvaltalainen astronautti Leroy Chiao onnistui 2000-luvulla ottamaan kiertoradalla sijaitsevalta Kansainväliseltä avaruusasemalta voimakkaasti suurentavalla linssillä valokuvan, jossa muuri näkyi heikosti. Astronauttien mukaan maapallolla on kuitenkin muita kohteita, jotka näkyvät hyvissä olosuhteissa kaukoputken avulla Kiinan muuriakin selkeämmin.[35]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Rojas, Carlos: Great Wall : A Cultural History. Cambridge, USA: Harvard University Press, 2010. ISBN 9780674058804.
  • Man, John.: The Great Wall : the Extraordinary Story of China's Wonder of the World. Cambridge, Mass.: Da Capo Press, 2008. ISBN 9780306817670.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Great Wall Facts Travel China Guide. Viitattu 7.3.2014.
  2. Li,The Free Dictionary
  3. a b How long is the Great Wall of China? China Highlights. Viitattu 6.3.2014.
  4. a b c Great Wall of China Facts China Highlights. Viitattu 6.3.2014.
  5. Kiinan muuri mitattiin ensi kertaa metrilleen; viitattu 28.11.2012
  6. The Great Wall in Eight Provincial Level Regions China Highlights. Viitattu 6.3.2014.
  7. Rojas 2010, s. 181.
  8. Rojas 2010, s. 181.
  9. Laolongtou (Old Dragon's Head) China.org. Viitattu 6.3.2014.
  10. Old Dragon Head China Highlights. Viitattu 6.3.2014.
  11. Summary – Why Visit Badaling (八达岭) China Highlights. Viitattu 6.3.2014.
  12. Rojas 2010, s. 182–184.
  13. Rojas 2010, s. 184.
  14. Juyongguan Pass of Great Wall Travel China Guide. Viitattu 14.3.2014.
  15. Jiayuguan Great Wall China Highlights. Viitattu 6.3.2014.
  16. a b Otavan iso Fokus, 3. osa (Ip-Kp), s. 1806, 1816, 1820, art. Kiina, Kiinanmuuri. Otava, 1973. ISBN 951-1-00051-9.
  17. Construction Material of Great Wall Travel China Guide. Viitattu 5.3.2014.
  18. a b c d e Great Wall of China History China Highlights. Viitattu 17.3.2014.
  19. Rojas 2010, s. 49.
  20. a b c Opinto.net Viitattu 13.12.2011
  21. a b c Tietoa Kiinan muurista Tieteen Kuvalehden netissä Viitattu 13.12.2011
  22. Ming Dynasty Great Wall China Travel Guide. Viitattu 14.3.2014.
  23. Rojas 2010, s. 118
  24. Labor Force of Great Wall Travel China Guide. Viitattu 5.3.2014.
  25. Man 2008, s. 295–296.
  26. Man 2008, s. 298–300.
  27. Man 2008, s. 307–308.
  28. Man 2008, s. 313–314.
  29. Man 2008, s. 314.
  30. Artikkeli aiheesta radio86:ssa Viitattu 13.12.2011
  31. Current Situation of Great Wall Travel China Guide. Viitattu 7.3.2014.
  32. Kiinan muurin palasia löytyi Viitattu 7.5.2011
  33. [1] viitattu 28.11.2012
  34. Arkeologit löysivät lisää Kiinan muuria, Helsingin Sanomat 8.5.2011 sivu B 2
  35. a b c Rojas 2010, s. 22–24

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kiinan muuri.