Sinkiang

Wikipedia
(Ohjattu sivulta Xinjiang)
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Sinkiang
Xinjiang

新疆自治区
Xīnjiāng zìzhìqū
Sinkiangin (punaisella) sijainti Kiinan kartalla.
Sinkiangin (punaisella) sijainti Kiinan kartalla.
Valtio Kiina
Prefektuuritaso 14 yksikköä
Piirikuntataso 99 yksikköä
Hallinto
 – Hallinnon tyyppi autonominen alue
 – Hallinnollinen keskus Ürümqi
 – Maakunnan ministeri Wang Lequan
 – Kuvernööri Ismail Tiliwaldi
Pinta-ala  ([1]) 1 646 900 km² (1.)
Väkiluku (2013)  ([1]) 22 643 000 (25.)
 – Väestötiheys 13,7[1] as/km²
BKT (2013) 836,0 mrd. CNY[2]
(eli 1,3 % Kiinan BKT:stä)
 – asukasta kohti 37 181 CNY,
noin 4 453 EUR[3][4]
(89 % Kiinan keskiarvosta)
[5]
HDI (2010[6]) 0,667
Symbolit
 – Kansallinen kirjaintunnus XJ[7]
Lyhenteet
 – ISO 3166 CN-65
xinjiang.gov.cn

Sinkiang[8][7] eli Xinjiang[8] (新疆, pinyin: Xīnjiāng) on autonominen alue Kiinassa. Koska Kiinan autonomiset alueet ovat joillekin vähemmistökansallisuuksille varattuja, Sinkiang on varattu uiguureille, minkä vuoksi alueen täydellisempi nimi on Sinkiangin uiguurien autonominen alue.[7] Myös nimeä Sinkiang-Uigur on käytetty.[9] Muita nimiä alueelle ovat Kiinan Turkestan tai Itä-Turkestan.

Sinkiangin väestö on ollut kasvussa.[1] Osana Kiinan kansantasavallan väestöpolitiikkaa on Siankingissa sallittu kaupunkilaisille yksi lapsi ja maalla asuville kaksi lasta vuodesta 1984. Maalla asuvat ovat paljolti uiguureja ja muita vähemmistökansallisuuksia, kun taas kaupungistuminen on tapahtunut pääasiassa öljy- ja kaasuteollisuuden tarpeista, mikä on tuottanut alueelle väestöä Kiinan muista osista, pääasiassa han-kiinalaisia.

Lop Nor, jossa Kiina on tehnyt ydinkokeita, sijaitsee Sinkiangissa.

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sinkiang on suurin Kiinan hallinnollisista alueista tai maakunnista. Sen 1 646 900 neliökilometrin laajuinen alue käsittää 1/6 Kiinan kansantasavallan alueesta. Tienšan-vuori jakaa alueen Džungarianin altaaseen pohjoisessa ja Tarimin altaaseen etelässä.

Sinkiangin ja samalla koko Kiinan alin kohta sijaitsee 155 metriä merenpinnan alapuolella, korkeimman vuoren yltäessä 8 611 metrin korkeuteen Kashmirin rajalla.

Alue on ilmastoltaan mannermainen ja kuiva, minkä vuoksi säänvaihtelut lämpötilan osalta ovat jyrkkiä.

Sinkiangin uiguurien autonomisella alueella on maarajaa ulkovaltojen kanssa noin 5 600 kilometriä. Alue rajoittuu Mongoliaan, Venäjään, Kazakstaniin, Kirgisiaan, Tadžikistaniin, Afganistaniin, Pakistaniin ja Intiaan Kashmirin kohdalta. Aluetta ympäröivät kiinalaiset alueet ovat idässä Gansu, kaakossa Qinghai ja etelässä Tiibet.

Karakorumin maantie yhdistää Kašgarin Pakistanin Islamabadiin. Sinkiangiin on kehitetty liikenneyhteyksiä, muun muassa Etelä-Xinjiangin rautatie, Turpanin-Ürümqin-Dahuangshanin valtatie ja Burqin-Kanasin valtatie matkailukäyttöön sekä Naratin lentoasema.

Merkittäviä kaupunkeja: Ürümqi, Turfan, Kašgar, Karamay, Yining, Shihezi

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sinkiang on ollut enemmän tai vähemmän Kiinan hallussa Han-dynastiasta lähtien, sillä sen kautta kulkeva silkkitie piti turvata. Se on kuitenkin ollut varsin autonominen, sillä se on kovin kaukana Kiinan pääalueista.

Provinssi perustettiin Qing-dynastian aikana 1884. Pariin otteeseen alueella oli Itä-Turkestan -niminen valtio, mutta Kiinan kansantasavalta miehitti sen vuonna 1949 ja perusti sille autonomisen hallintoalueen 1. lokakuuta 1955. Kiinan ensimmäinen ydinkoe suoritettiin Sinkiangissa 16. lokakuuta 1964.

Politiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Useimmat uutiset alueelta kertovat Kiinan keskushallinnon harjoittamasta voimakkaasta sorrosta, samaa kertovat muun muassa Amnesty International ja Human Rights Watch. Keskushallinto pelkää islamilaisen kansan pyrkivän irti emä-Kiinasta. Riippumaton tiedonvälitys alueelta on rajoitettua. Toisaalta aktivistienkin otteet ovat koventuneet, ja yksi niistä luokitellaan terroristijärjestöksi. Kiinan hallinto on epäillyt julkisesti aktivisteja mellakoiden järjestämisestä, salamurhista, aseiden salakuljettamisesta, sadoista pommiräjäytyksistä sekä linja-autojen räjäyttämisistä Pekingissä ja Wuhanissa. Elokuussa 2001 kansan vapautusarmeija järjesti Kangsharissa paraatin, jossa esiteltiin myös sotilaallista kalustoa. Työpaikoilta myönnettiin vapaata paraatin seuraamiseksi.lähde? Lokakuussa 2001 Kiinan ulkoasiainministeri Tang Jiaxuan epäili julkisesti uiguuriaktivisteja yhteyksistä Osama bin Ladenin johtamaan al-Qaida-järjestöön Afganistanissa.lähde?

Osana Yhdysvaltain johtamaa kansainvälistä terrorisminvastaista sotaa uiguureja otettiin kiinni vuosiksi Guantanamo Bayn vankileirille. Miesten lopulta vapauduttua terroriepäilyttä Yhdysvallat pyrki sijoittamaan heitä myös Euroopan unioniin, muun muassa Suomeen. Kun tämä ei toteutunut, päätyivät miehet Albaniaan, koska eivät katso pystyvänsä palaamaan aikaisemman terroriepäilyn vuoksi enää Kiinaan.lähde?

Vuonna 2008 kaksi miestä ajoi Kašgarin keskustassa kuorma-autolla aamulenkkeilevään poliisiryhmään aiheuttaen 17 poliisin kuoleman ja 15 loukkaantumisen. Miehet saivat teoistaan kuolemantuomiot.[10] Kesäkuun lopulla 2009 puhjenneita levottomuuksia pidetään vakavimpina pitkiin aikoihin, ja Kiina syytti väkivallan lietsomisesta ulkomailla toimivia uiguurijärjestöjä.[11]

Uiguurit kokevat maansa olevan toisen kansan valloittama ja haluaisivat itsenäistyä tai ainakin enemmän itsenäisyyttä. Han-kiinalaiset saavat Sinkiangin uiguurien autonomisen alueen parhaat työpaikat ja pääosan luonnonvaroista saatavista tuloista. Suomen kuvalehden mukaan autonomisen alueen alkuperäisväestön uiguurien asema heikkenee koko ajan (2009). Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan Sinkiangissa on poliittista häirintää ja uskonnonvapauksien rajoituksia.[12]

Hallinnollinen jako[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sinkiangissa on erityinen aluejako. Alue jakautuu viiteen prefektuuriin, neljään autonomiseen prefektuuriin, kahteen prefektuuritason kaupunkiin sekä yhteen maakunnan hallinnoimaan autonomiseen prefektuuriin jonka sisällä on vielä kaksi prefektuuria. Lisäksi kaupungit Aral, Shihezi, Tumxuk ja Wujiaqu ovat aliprefektuureja eli ne eivät kuulu mihinkään prefektuuriin.[13][14]

Aluehallinnon alainen prefektuuri:

Prefektuurit:

Prefektuuritason kaupungit:

Autonomiset prefektuurit:

Piirikuntatasolla Sinkiang jakautuu neljään aliprefektuuriin, 16 piirikuntatason kaupunkiin, 62 piirikuntaan, 11 kaupunkipiiriin ja kuuteen autonomiseen piirikuntaan.[13]

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sinkiangin uiguurien autonomisen alueen bruttokansantuote oli vuonna 2013 yhteensä 836,0 miljardia yuania (CNY) eli 100,2 miljardia euroa.[2][4] Tämä oli 1,3 prosenttia koko Kiinan BKT:stä. Henkeä kohti laskettuna se teki 37 181 CNY, eli 4 454 EUR[3][4]. Tämä oli 89 % Kiinan keskiarvotasosta.[5][4]

Sinkiang kuuluu Kiinan läntisiin alueisiin, johon öljy- ja kaasuteollisuus toi taloudellista kasvua. Öljynetsintää ja porausta on alueella harjoittanut Tarim Oil. Öljy- ja petrokemianteollisuus tuottivat kolmanneksen Sinkiangin kansantulosta vuonna 2000.

Öljyn lisäksi Sinkiangissa on myös mineraaleja. Kiinan alueista Sinkiangissa on eniten kaikista berylliumia, muskoviittia, salpietaria ja serpentiiniä. Sinkiangin todetut rautavarat ovat 730 miljoonaa tonnia.lähde?

Sinkiang oli vuonna 2000 Kiinan kansantasavallan suurin puuvillan, sokerijuurikkaiden ja villan tuottajamaakunta. Viidennellä sijalla se oli maidon, kašmirvillan, hevosten ja sokerin tuottajana. Sinkiang tuottaa hedelmiä, kuten rypäleitä ja meloneja.lähde?

Perinteisiä pienteollisuustuotteita ovat nahkatuotteet, paperi, jadekivet ja matot.

Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sinkiangin etniset ryhmät vuosien 2000 ja 2010 väestönlaskennoissa.[15]
Etninen ryhmä 2000 2010
Uiguurit 8 345 622 10 001 302
Han-kiinalaiset 7 489 919 8 829 994
Kazakit 1 245 023 1 418 278
Hui-kiinalaiset 839 837 983 015
Kirgiisit 158 775 180 472
Mongolit 149 857 156 280
Dongxiangit 55 841 61 613
Tadžikit 39 493 47 261
Xibet 34 566 34 399
Mantšut 19 493 18 707
Tujiat 15 787 17 850
Uzbekit 12 096 10 114
Venäläiset 8 935 8 489

Sinkiangin väkiluku on ollut kasvussa usean vuosikymmenen ajan. Väkiluku oli 13,082 miljoonaa vuonna 1982, 15,157 miljoonaa vuonna 1990 ja 18,460 miljoonaa vuoden 2000 väestönlaskennan mukaan.[1] Vuoden 2010 väestönlaskennassa asukkaita oli 21,627 miljoonaa eli 1,63 prosenttia Kiinan väestöstä (ilman Hongkongia ja Macaota). Autonominen alue oli Kiinan 25. väkirikkain maakuntatason hallintoalue.[16] Vuoden 2013 lopun väestöarvio oli 22,64 miljoonaa ja arvio väestötiheydestä 13,7 henkeä neliökilometrillä.[1]

Sinkiangissa on useita islamilaisia turkkilaissukuisia kansoja, muun muassa uiguurit ja kazakit. Lisäksi siellä elää hui-kiinalaisia, kirgiisejä, mongoleja, venäläisiä jne.

Keskushallinto yrittää kiinalaistaa Sinkiangia sijoittamalla sinne enemmän han-kiinalaisia. Han-kiinalaisten osuus väestöstä onkin noussut kuudesta prosentista neljäänkymmeneen prosenttiin vuoden 1949 jälkeen.lähde?

Kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Uiguurien kieli, kulttuuri, uskonto ja ulkonäkö poikkeavat aluetta hallinnoivista han-kiinalaisista. Sinkiangissa vaikuttaa Kiinan islamilainen ruokakulttuuri.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f China Xinjiang (Julkaisijan mukaan aineistolähteenä Kiinan tilastokeskus: Kiinan väestönlaskennat 1.7.1982, 1.7.1990, 1.11.2000 ja 1.11.2010 sekä arvio väkiluvusta 31.12.2013) citypopulation.de. Viitattu 15.4.2015. (englanniksi)
  2. a b 3-14 Gross Regional Product and Indices (Kiinan eri maakuntien alueellinen BKT vuosina 2009–2013, vuoden 2013 arvo) China Statistical Yearbook 2014. National Bureau of Statistics of China, stats.gov.cn. Viitattu 15.4.2015. (englanniksi)
  3. a b 3-15 Per Capita Gross Regional Product and Indices (Kiinan eri maakuntien alueellinen BKT vuosina 2009–2013 per capita, vuoden 2013 arvo.) China Statistical Yearbook 2014. National Bureau of Statistics of China, stats.gov.cn. Viitattu 15.4.2015. (englanniksi)
  4. a b c d Euro exchange rates CNY. Chinese yuan renminbi (CNY) (Euroopan keskuspankin vaihtokurssi 1 CNY=0,1198 EUR) Kurssimuunnos euroiksi käyttäen vuoden lopun kurssia 31.12.2013. European Central Bank, ecb.int. Viitattu 15.4.2015. (englanniksi)
  5. a b 3-1 Gross Domestic product (Sarakkeiden Gross National Income ja Per Capita GDP (yuan) arvot vuodelle 2013. Huomautus. Statistical Yearbook 2014 -teoksen taulukkojen välillä vaikuttaisi olevan keskinäistä ristiriitaa. Tämän taulukon ilmoittama Kiinan arvioitu BKT 2013 poikkeaa alueellisten BKT:den summasta (taulukko 3-14), alueiden BKT:den summa antaa 11,3 % korkeamman BKT:n kokonaisarvon Kiinalle.) China Statistical Yearbook 2014. National Bureau of Statistics of China, stats.gov.cn. Viitattu 15.4.2015. (englanniksi)
  6. China National Human Development Report 2013 (pdf) (Table 1 Human Development Index, 2010 (sivu 126/200)) ISBN 978-7-5001-3754-2. 7/2013. Peking: citypopulation.de. Viitattu 15.4.2015. (englanniksi)
  7. a b c Hakulinen, Kerkko: Paikannimet. s. 492 Sinkiang // Sinkiangin uiguurien autonominen alue. Helsinki: WSOY, 2006. ISBN 951-0-27676-6.
  8. a b Hakulinen Kerkko, Paikkala Sirkka: ”Taulukko 1”, Pariisista Papukaijannokkaan, s. 171. Eksonyymit (suomenkieliset nimiet): Sinkiang ~ Xinjiang (endonyymi). Helsinki: Kotimaisten kielten keskus, 2013. ISBN 978-952-5446-80-7.
  9. ”Kiina”, Otavan iso Fokus, 3. osa (Ip-Kp), s. 1813. Otava, 1973. ISBN 951-1-00051-9.
  10. Yle.fi uutiset
  11. Levottomuudet uiguurialueella vakavimpia pitkään aikaan Yle.fi. Viitattu 6.7.2009.
  12. Muukalaisia omalla maallaan, Suomen kuvalehti, 29 2009 s. 22-27
  13. a b Administrative Division of Xīnjiāng citypopulation.de. Viitattu 12.12.2014. (englanniksi)
  14. Ili Travel Guide Xinjiang Travel. Viitattu 12.12.2014. (englanniksi)
  15. Rongxing Guo • Uradyn E. Bulag • Michael A. Crang • Thomas Heberer • Eui-Gak Hwang • James A. Millward Morris Rossabi • Gerard A. Postiglione • Chih-yu Shih • Nicholas Tapp • Luc Changlei Guo: Multicultural China - A Statistical Yearbook (2014), s. 407-408. Springer. ISBN 978-3-662-44112-1. (englanniksi)
  16. National Bureau of Statistics of China: Communiqué of the National Bureau of Statistics of People's Republic of China on Major Figures of the 2010 Population Census [1 (No. 1)] (Kiinan 6. kansallisen väestönlaskennan (2010) alustavia tuloksia) 29.4.2011. National Bureau of Statistics of China, stats.gov.cn. Viitattu 15.4.2015. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]


Sinkiangin uiguurien autonominen alue Kiinan kansantasavallan Sinkiangin uiguurien autonominen alue hallintopiiri

Aksu | Altai | Alaer | Atushi | Bachu | Barkol | Bole | Burqin | Changji | Emin | Fukang | Fuyun | Hami | Hetian | Huiyuan | Kašgar | Kelamayi | Keriya | Kuerle | Kuche | Kuga | Kuytun | Mazar | Minfeng | Miquan | Pishan | Qitai | Ruoqiang | Shache | Shihezi | Shuiding | Tacheng | Tashkurgan | Taxorgan | Tumxuk | Tulufan | Tumushuke | Upal | Wujiaqu | Wusu | Yechen | Yining | Ürümqi