Aksu

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Aksu
(kiin. 阿克苏市, Ākèsū Shì)
uiguuriksi ئاقسۇ شەھىرى, Aqsu Shehiri
Aksun sijainti (punaisella) Aksun prefektuurissa (keltaisella) Sinkiangissa
Aksun sijainti (punaisella) Aksun prefektuurissa (keltaisella) Sinkiangissa

Aksu

Koordinaatit: 41°10′N, 80°15′E

Valtio Kiina
Autonominen alue Sinkiang
Prefektuuri Aksun prefektuuri
Hallinto
 – Hallinnon tyyppi Piirikuntatason kaupunki
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 14 450[1] km²
Väkiluku (2010) 535 657[1][2]
Aikavyöhyke UTC+8
Postinumero 843000
Suuntanumero(t) 0997
Rekisterikilpi N










Aksu (kiin. 阿克苏市, Ākèsū Shì, uiguuriksi ئاقسۇ شەھىرى, Aqsu Shehiri) on piirikuntatason kaupunki Sinkiangin uiguurien autonomisella alueella Kiinassa. Se on Aksun prefektuurin hallintopaikka. Kaupungin pinta-ala on 14 450 neliökilometriä ja väkiluku 535 657 (2010)[1]. Kaupungin keskusta sijaitsee linnuntietä noin 670 kilometriä autonomisen alueen pääkaupunki Ürümqistä lounaaseen.

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aksu tarkoittaa uiguurin kielessä valkoista vettä ja Aksun keidas sijaitsee Toshkanjoen ja Aksujoen yhtymäkohdassa, jossa niiden virtaus on kova. Vetensä joet saavat Tienšanin vuorilta sulavista jäätiköistä ja lumesta. Aksujoki on myös Tarimjoen pääasiallinen vedenlähde. Aksu sijaitsee Tienšanin ja Taklamakanin aavikon välissä ja Aksun valuma-alue ulottu Kiinan puolelta aina Itä-Kirgisiaan saakka. Sen pohjoisosissa sataa enemmän, kuin etelässä Kiinan puolella.[3]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Han-dynastian ja myöhemmin Tang-dynastian aikana Aksun keidas kuului Kiinaan ja se muodosti tärkeän etapin silkkitien pohjoishaaralla. Keidas oli ilmeisen vauras ja siitä kerrotaan kiinalaisissa kronikoissa. Buddhalaisuus levisi silkkitietä pitkin Gandharata Intian niemimaalta ensimmäisellä vuosisadalla jaa. ja kukoisti alueella. Lähellä Aksua sijaitsee useita historiallisia kohteita pääasiassa 200-luvulta 400-luvulle. Monet niistä ovat kaupungin ympäristön hiekkakivikallioihin kaiverrettuja luolia. Aksun merkitys väheni karavaanireittien muututtua 1300-luvulla, mutta se oli edelleen lähialueiden kaupan keskus. Francis Younghusband vieraili kaupungissa vuonna 1887 ja kuvaili sen suuria basaareja. Tuolloin kaupungissa oli noin 20 000 asukasta ja siellä sijaitsi kahdentuhannen miehen varuskunta. Kiinan keskushallinto on kehittänyt Aksua ja sen lähialueita etenkin 1980-luvun jälkeen tarkoituksena houkutella han-kiinalaisia siirtolaisia vähemmistöjen asuttamille strategisille alueille. Alueelle rakennettiin suuria valtion maatiloja keinokastelun avulla. Itse keitaan alue onkin kastelujärjestelmien takia kaksinkertaistunut alkuperäisestä koostaan. Han-kiinalaisten määrä on lisääntynyt etenkin vuoden 1998 jälkeen, jolloin kaupunki liitettiin Sinkiangin eteläiseen rautatiehen.[3]

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Perinteinen elinkeino Aksun keitaalla on ollut maatalous, mutta teollisuuden merkitys on kasvanut huomattavasti nykyajalla. Teollisuus on kasvanut nopeasti Tarimin altaan luonnonvarojen hyödyntämisen kautta. Alueella on esimerkiksi öljy- ja maakaasuesiintymiä. Vuonna 2007 Aksusta rakennettiin yli 400 kilometriä pitkä maantie Taklamakanin läpi aavikon öljykentille ja Aksuun on kasvanut petrokemian teollisuutta, jonka lisäksi Aksussa tuotetaan lannoitteita ja muoveja.[3]

Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2010 väestönlaskennan mukaan Aksun väkiluku oli 535 657.[1] Vuonna 2000 sen asukkaista 52 % oli han-kiinalaisia, 47 % uiguureja ja 1 % hui-kiinalaisia.[3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d ĀKÈSŪ SHÌ (County-level City) citypopulation.de. citypopulation.de. Viitattu 13.3.2016. (englanniksi)
  2. Xinjiang Weiwu'er Zizhiqu geohive.com. Viitattu 13.3.2016. (englanniksi)
  3. a b c d Alain Cariou: Aksu Encyclopaedia Iranica. Viitattu 17.11.2017. (englanniksi)