Kuqa

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kuqa
(kiin. 库车县, Kùchē Xiàn)
uiguuriksi كۇچار ناھىيىسى, Kuchar Nahiyisi
Kuqan moskeija.
Kuqan moskeija.
Kuqan sijainti (punaisella) Aksun prefektuurissa (keltaisella) Sinkiangissa
Kuqan sijainti (punaisella) Aksun prefektuurissa (keltaisella) Sinkiangissa

Kuqa

Koordinaatit: 41°43′N, 82°58′E

Valtio Kiina
Autonominen alue Sinkiang
Prefektuuri Aksun prefektuuri
Hallinto
 – Hallinnon tyyppi Piirikunta
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 14 529[1] km²
Väkiluku (2010) 462 588[1]










Kuqa (kiin. 库车县, Kùchē Xiàn, uiguuriksi كۇچار ناھىيىسى, Kuchar Nahiyisi) on piirikunta Aksun prefektuurissa Sinkiangin uiguurien autonomisella alueella Kiinassa. Vuonna 2010 piirikunnan alueella oli 462 588 asukasta ja sen pinta-ala oli 14 529 km².[1] Kuqa oli aikanaan tärkeä buddhalaisuuden keskus Tarimin altaan alueella ja se sijaitsee historiallisen silkkitien varrella.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuntulan luolat Kuqan piirikunnassa.

Varhaiset kiinalaiset historialliset lähteet mainitsevat Kuqan pienenä Guici-nimisenä kuningaskuntana. Paikalliset asukkaat puhuivat alun perin tokaarisiin kieliin kuuluvaa tokaari B:tä. Tokaarilaiset kielet kuuluvat indoeurooppalaiseen kielikuntaan. Paikka sijaitsi historiallisen silkkitien pohjoishaaran varrella ja Kuqasta kehkeytyi tärkeä buddhalaisuuden keskus.[2] Buddhalaisuus levisi muuallekin Tarimin altaan alueelle silkkitietä pitkin, mutta Kuqa oli alueen buddhalaisista keskuksista yksi ensimmäisistä ja se omaksuttiin Kuqassa ensimmäisellä vuosisadalla jaa. Yksi tunnetuimmista buddhalaisia tekstejä kiinaksi kääntäneistä oli Kumarajiva (344-413) ja hän oli syntynyt Kuqassa. Kiinalainen pyhiinvaeltaja Xuanzang kuvaili 630-luvulla Kuqassa olevan sata luostaria ja noin 5 000 munkkia. Yksi tärkeimmistä luostareista oli Kizilin luolat nykyisen Kuqan länsipuolella.[3] Buddhalaisuuden ohella kaupunki oli tunnettu myös muusikoistaan.[2]

Kiinan Tang-dyanastia hallitsi Kuqan kuningaskuntaa vuodesta 658 700-luvun loppupuolelle saakka. Sen jälkeen kiinan valta alueella muuttui lähinnä muodolliseksi ja uiguurivaltakunnan hajottua Turfaniin asettuneet uiguurit valtasivat Kuqan alueen. Sittemmin sen asukkaat kääntyivät islamin uskoon ja kiinalaisvalta palasi alueelle 1700-luvulla. Nykyaikana kaupunkiin on tullut han-kiinalaisia siirtolaisia ja kaupunki on jakautunut muslimien ja kiinalaisten asuttamiin kaupungin osiin.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Ākèsū Dìqū citypopulation.de. Viitattu 17.11.2017. (englanniksi)
  2. a b c Kucha Encyclopædia Britannica. Viitattu 17.11.2017. (englanniksi)
  3. Daniel C. Waugh: Kucha and the Kizil Caves Silk Road Seattle. University of Washington.. Viitattu 17.11.2017. (englanniksi)