Uiguurin kieli
| Uiguuri | |
|---|---|
_in_Xinjiang_and_the_outskirts_of_Xinjiang..png) Uiguurin puhuma-alue Xinjiangissa ja sen lähialueilla |
|
| Tiedot | |
| Alue |  Kiina Kazakstan Uzbekistan Kirgisia Turkmenistan |
| Virallinen kieli | Sinkiang |
| Puhujia | ~ 10 milj. |
| Sija | ei 100 suurimman joukossa |
| Kirjaimisto | arabialainen, latinalainen ja kyrillinen |
| Kielitieteellinen luokitus | |
| Kielikunta | Turkkilaiset kielet |
| Kieliryhmä | Itäturkkilaiset kielet |
| Kielikoodit | |
| ISO 639-1 | ug |
| ISO 639-2 | uig |
| ISO 639-3 | uig |
Uiguurin kieli (uiguuriksi ئۇيغۇرچە, уйғурчә, uiğurčä tai ئۇيغۇر تىلى, уйғур тили, uiğur tili[1]) on uiguurien puhuma turkkilainen kieli. Sillä on virallisen kielen asema Sinkiangin uiguurien autonomisella alueella Kiinassa.[2]
Kielen katsotaan olevan elinvoimainen ja sen lähin sukulaiskieli on uzbekki.[3]
Levinneisyys ja puhujamäärä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Uiguuria puhutaan Sinkiangin lisäksi sen lähialueilla Kazakstanissa, Uzbekistanissa, Kirgisiassa ja Turkmenistanissa. Pieniä uiguurinkielisiä ryhmiä on myös Saudi-Arabiassa, Turkissa ja Afganistanissa.[4] Kiinassa uiguureja oli vuoden 1990 väestönlaskennan mukaan 7,2 miljoonaa henkeä.[5] Neuvostoliitossa uiguureja laskettiin vuonna 1989 olevan 262 600 henkeä, joista 227 400 piti uiguuria äidinkielenään.[4] Neuvostoliiton uiguureista 185 300 asui Kazakstanissa, 36 800 Kirgisiassa ja 35 700 Uzbekistanissa.[6]
Historia ja murteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Uiguurin kieli eli uusuiguuri kuuluu turkkilaisten kielten karlukkilaiseen ryhmän karlukkilais-horezmilaiseen alaryhmään. Sen lähin sukukieli on uzbekki. Karlukkilaisella ryhmällä on välittävä asema turkkilaisten kielten läntisen ja itäisen haaran välillä. Itä-Turkestanissa varhaisella keskiajalla kirjakielenä käytetty muinaisuiguuri kuuluu puolestaan itäisen haaran uiguurilais-oguusilaisen ryhmän uiguurilais-tukyilaiseen alaryhmään.[7]
Nykyinen uiguurin kieli on seurausta uiguurilaisten, karlukkilaisten, kiptšakkilaisten ja oguusilaisten murteiden monimutkaisesta vuorovaikutuksesta, johon ovat osallistuneet myös tadžikki ja Keski-Aasian muut iranilaiset kielet. Muinais- ja uusuiguuria välittäviä kirjakieliä ovat karahanid-uiguuri, horezminturkki, tšagatai ja türki.[8]
Kieli jakautuu kolmeen päämurteeseen. Luoteista eli keskimurretta puhuu suurin osa kansasta Sinkiangin pohjois- ja länsiosissa sekä Keski-Aasian valtioissa. Se jakautuu useisiin paikallismurteisiin. Hotanin eli etelämurretta puhutaan eteläisessä Sinkiangissa. Lobnorin eli itämurre on etelämurteen tavoin kielellisesti varsin yhdenmukainen.[6]
Fonologia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Konsonantit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Bilabiaali | Labiodentaali | Alveolaari | Postalveolaari | Palataali | Velaari | Glottaali | |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Nasaali | m | n | ŋ | ||||
| Klusiili | p | b | t | d | k | g | ||||
| Affrikaatta | t͡ʃ | d͡ʒ | ||||||
| Frikatiivi | f | v | s | z | ʃ | ʒ | x | ɣ | h | ||
| Tremulantti | r | ||||||
| Lateraali | l | ||||||
| Approksimantti | w | j |
Lähde:[9]
Vokaalit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Etinen | Keskinen | Takainen | |
|---|---|---|---|
| Suppea | i | y | ɨ | u |
| Puolisuppea | e | ø | o | |
| Puoliavoin | æ | ||
| Avoin | a |
Lähde:[9]
Kirjakieli
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Uiguureilla on rikas kirjallinen perintö, jota edellä mainitut kirjakielen vaiheet heijastavat. Kirjoitusjärjestelminä on käytetty turkkilaista riimukirjoitusta, aramealaista, uiguurilaista ja 1000-luvulta lähtien arabialaista kirjaimistoa. Kirjakieli alkoi lähentyä kohti puhuttua kansankieltä 1600-luvulta lähtien.[10]
Kiinan alueella käytetään edelleen arabialaista kirjaimistoa. Neuvostoliitossa siirrytiin vuonna 1930 latinalaiseen ja vuonna 1947 kyrilliseen aakkostoon, jota on täydennetty lisämerkeillä ә, ө, ү, ғ, җ, қ, ң ja һ. Kiinan ja entisen Neuvostoliiton kirjakielet perustuvat molemmat luoteiseen päämurteeseen, mutta niiden normit ovat muotoutuneet eri paikallismurteiden pohjalta.[10]
Sinkiangissa uiguuri toimii alueen virallisena kielenä. Sitä käytetään koulujen, ammattioppilaitosten ja korkeakoulujen opetusvälineenä. Kiinassa ja Keski-Aasian valtioissa julkaistaan uiguurinkielistä kirjallisuutta, sanoma- ja aikakauslehtiä. Kieltä käytetään myös radiossa ja televisiossa.[6]
Nykyisin käytetään latinalaisia, kyrillisiä ja arabialaisia aakkosia.[11] Raamattu käännettiin kokonaisuudessaan uiguuriksi ensimmäistä kertaa vuonna 1950.[12]
Aakkoset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Arabialaisen ja kyrillisen aakkoston lisäksi uiguuria voidaan kirjoittaa kahdella eri latinalaisella aakkostolla: Uyƣur Yengi Yeziⱪi (’uiguurin uusi kirjaimisto’; UYY) ja Uyghur Latin Yëziqi (’uiguurin latinalainen kirjaimisto’; ULL). Taulukossa on aakkostojen merkkien vastaavuus arabialaisen aakkoston aakkosjärjestyksen mukaisesti:
| IPA | arab. | kyr. | UYY | ULY |
|---|---|---|---|---|
| /ɑ/ | ئا/ا | А а | A a | |
| /ɛ~æ/ | ئە/ە | Ә ә | Ə ə | E e |
| /b/ | ب | Б б | B b | |
| /p/ | پ | П п | P p | |
| /t/ | پ | Т т | T t | |
| /dʒ/ | ج | Җ җ | J j | |
| /tʃ/ | چ | Ч ч | Q q | Ch ch |
| /χ/ | خ | Х х | H h | X x |
| /d/ | د | Д д | D d | |
| /r/ | ر | Р р | R r | |
| /z/ | ز | З з | Z z | |
| /ʒ/ | ژ | Ж ж | Ⱬ ⱬ | Zh zh |
| /s/ | س | С с | S s | |
| /ʃ/ | ش | Ш ш | X x | Sh sh |
| /ʁ/ | غ | Ғ ғ | Ƣ ƣ | Gh gh |
| /f/ | ف | Ф ф | F f | |
| IPA | arab. | kyr. | UYY | ULY |
|---|---|---|---|---|
| /q/ | ق | Қ қ | Ⱪ ⱪ | Q q |
| /k/ | ك | К к | K k | |
| /g/ | گ | Г г | G g | |
| /ŋ/ | ڭ | Ң ң | Ng ng | |
| /l/ | ل | Л л | L l | |
| /m/ | م | М м | M m | |
| /n/ | ن | Н н | N n | |
| /h/ | ھ | Һ һ | Ⱨ ⱨ | H h |
| /o/ | ئو/و | О о | O o | |
| /u/ | ئۇ/ۇ | У у | U u | |
| /ø/ | ئۆ/ۆ | Ө ө | Ɵ ɵ | Ö ö |
| /y/ | ئۈ/ۈ | Ү ү | Ü ü | |
| /v~w/ | ۋ | В в | V v | W w |
| /e/ | ئې/ې | Е е | E e | Ë ë (aik. É é) |
| /ɪ~i/ | ئى/ى | И и | I i | |
| /y/ | ي | Й й | Y y | |
Kun sana alkaa vokaalilla, arabaialaisella aakkostolla kirjoitettaessa kirjoitetaan vokaalikirjaimen eteen ئ eli hamza pisteettömän yā’-kirjaimen päällä.
Kielioppi ja sanasto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kieliopiltaan uiguuri on muiden turkkilaisten kielten tavoin agglutinoivaa. Verbien taivutus on melko rikasta, koska ne taipuvat persoonan ja luvun lisäksi myös viidessä moduksessa ja kolmessa aikamuodossa. Lisäksi uiguurin verbeissä näkyy aina evidentiaalisuus. Substantiivit taipuvat kuudessa sijaissa, mutta kieliopillista sukua tai määräisyyttä ilmaisevia artikkeleita ei ole. Uiguurin perussanajärjestys on SOV.[9]
Lukusanat 1–10 uiguuriksi:[13]
| 1 | 2 | 3 | 4 | 5 | 6 | 7 | 8 | 9 | 10 |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| bir | ikki | üch | töt | besh | alte | yette | sekkiz | tokkuz | on |
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Baskakov, N.A.: Tjurkskije jazyki. Moskova: KomKniga, 2006. ISBN 5484005159 (venäjäksi)
- Jazyki mira: Tjurkskije jazyki. Moskova: Indrik, 1997. ISBN 5857590612 (venäjäksi)
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Uyghur 2021. Ethnologue. Viitattu 13.10.2021. (englanniksi)
- ↑ Uyghur language, alphabets and pronunciation 2021. omniglot.com. Viitattu 13.10.2021. (englanniksi)
- ↑ Uighur 2021. Glottolog. Viitattu 13.10.2021. (englanniksi)
- ↑ a b Jazyki mira: Tjurkskije jazyki (1997): s. 437
- ↑ Chinese ethnic minorities c-c-c.org. Arkistoitu 19.7.2006. Viitattu 15.7.2009. (englanniksi)
- ↑ a b c Jazyki Rossijskoi Federatsii i sosednih gosudarstv. Tom 3, s. 223–224. Moskova: Nauka, 2005. ISBN 5-02-011237-2 (venäjäksi)
- ↑ Baskakov (2006): s. 181–182, 187
- ↑ Baskakov (2006): s. 170–171, 176
- ↑ a b c Uyghur Language - Structure, Writing & Alphabet MustGo. Viitattu 13.10.2021. (englanniksi)
- ↑ a b Jazyki mira: Tjurkskije jazyki (1997): s. 438
- ↑ Uyghur 2021. ScriptSource. Viitattu 13.10.2021. (englanniksi)
- ↑ Uyghur in China 2025. Joshua Project. Viitattu 2.1.2026. (englanniksi)
- ↑ Ulrich, Alexis: Uyghur numbers 2026. Of Languages and Numbers. Viitattu 2.1.2026. (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Uiguurin kieli Wikimedia Commonsissa
