Uiguurin kieli

Uiguuri
	; Uiguurin puhuma-alue Kiinassa
Tiedot
Alue	Kiina; Kazakstan; Uzbekistan; Kirgisia; Turkmenistan
Virallinen kieli	Sinkiang
Puhujia	~ 10 milj.
Sija	ei 100 suurimman joukossa
Kirjaimisto	arabialainen, latinalainen; ja kyrillinen
Kielitieteellinen luokitus
Kielikunta	Turkkilaiset kielet
Kieliryhmä	Itäturkkilaiset kielet
Kielikoodit
ISO 639-1	ug
ISO 639-2	uig
ISO 639-3	uig
	Ohje
	Infobox OK

Kaksikielinen kyltti internetkahvilassa Kiinassa.

Uiguurin kieli (uiguuriksi ئۇيغۇرچە, уйғурчә, uiğurčä tai ئۇيغۇر تىلى, уйғур тили, uiğur tili^[1]) on uiguurien puhuma turkkilainen kieli. Sillä on virallisen kielen asema Sinkiangin uiguurien autonomisella alueella Kiinassa.^[2]

Kielen katsotaan olevan elinvoimainen ja sen lähin sukulaiskieli on uzbekki.^[3]

Levinneisyys ja puhujamäärä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Uiguuria puhutaan Sinkiangin lisäksi sen lähialueilla Kazakstanissa, Uzbekistanissa, Kirgisiassa ja Turkmenistanissa. Pieniä uiguurinkielisiä ryhmiä on myös Saudi-Arabiassa, Turkissa ja Afganistanissa.^[4] Kiinassa uiguureja oli vuoden 1990 väestönlaskennan mukaan 7,2 miljoonaa henkeä.^[5] Neuvostoliitossa uiguureja laskettiin vuonna 1989 olevan 262 600 henkeä, joista 227 400 piti uiguuria äidinkielenään.^[4] Neuvostoliiton uiguureista 185 300 asui Kazakstanissa, 36 800 Kirgisiassa ja 35 700 Uzbekistanissa.^[6]

Historia ja murteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Uiguurin kieli eli uusuiguuri kuuluu turkkilaisten kielten karlukkilaiseen ryhmän karlukkilais-horezmilaiseen alaryhmään. Sen lähin sukukieli on uzbekki. Karlukkilaisella ryhmällä on välittävä asema turkkilaisten kielten läntisen ja itäisen haaran välillä. Itä-Turkestanissa varhaisella keskiajalla kirjakielenä käytetty muinaisuiguuri kuuluu puolestaan itäisen haaran uiguurilais-oguusilaisen ryhmän uiguurilais-tukyilaiseen alaryhmään.^[7]

Nykyinen uiguurin kieli on seurausta uiguurilaisten, karlukkilaisten, kiptšakkilaisten ja oguusilaisten murteiden monimutkaisesta vuorovaikutuksesta, johon ovat osallistuneet myös tadžikki ja Keski-Aasian muut iranilaiset kielet. Muinais- ja uusuiguuria välittäviä kirjakieliä ovat karahanid-uiguuri, horezminturkki, tšagatai ja türki.^[8]

Kieli jakautuu kolmeen päämurteeseen. Luoteista eli keskimurretta puhuu suurin osa kansasta Sinkiangin pohjois- ja länsiosissa sekä Keski-Aasian valtioissa. Se jakautuu useisiin paikallismurteisiin. Hotanin eli etelämurretta puhutaan eteläisessä Sinkiangissa. Lobnorin eli itämurre on etelämurteen tavoin kielellisesti varsin yhdenmukainen.^[9]

Fonologia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Konsonantit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

	Bilabiaali	Labiodentaali	Alveolaari	Postalveolaari	Palataali	Velaari	Glottaali
Nasaali	m		n			ŋ
Klusiili	p \| b		t \| d			k \| g
Affrikaatta				t͡ʃ \| d͡ʒ
Frikatiivi		f \| v	s \| z	ʃ \| ʒ		x \| ɣ	h
Tremulantti			r
Lateraali			l
Approksimantti	w				j

Lähde:^[10]

Vokaalit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

	Etinen	Keskinen	Takainen
Suppea	i \| y	ɨ	u
Puolisuppea	e \| ø		o
Puoliavoin	æ
Avoin		a

Lähde:^[10]

Kirjakieli[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Uiguureilla on rikas kirjallinen perintö, jota edellä mainitut kirjakielen vaiheet heijastavat. Kirjoitusjärjestelminä on käytetty turkkilaista riimukirjoitusta, aramealaista, uiguurilaista ja 1000-luvulta lähtien arabialaista kirjaimistoa. Kirjakieli alkoi lähentyä kohti puhuttua kansankieltä 1600-luvulta lähtien.^[11]

Kiinan alueella käytetään edelleen arabialaista kirjaimistoa. Neuvostoliitossa siirrytiin vuonna 1930 latinalaiseen ja vuonna 1947 kyrilliseen aakkostoon, jota on täydennetty lisämerkeillä ә, ө, ү, ғ, җ, қ, ң ja һ. Kiinan ja entisen Neuvostoliiton kirjakielet perustuvat molemmat luoteiseen päämurteeseen, mutta niiden normit ovat muotoutuneet eri paikallismurteiden pohjalta.^[11]

Sinkiangissa uiguuri toimii alueen virallisena kielenä. Sitä käytetään koulujen, ammattioppilaitosten ja korkeakoulujen opetusvälineenä. Kiinassa ja Keski-Aasian valtioissa julkaistaan uiguurinkielistä kirjallisuutta, sanoma- ja aikakauslehtiä. Kieltä käytetään myös radiossa ja televisiossa.^[6]

Nykyisin käytetään latinalaisia, kyrillisiä ja arabialaisia aakkosia.^[12]

Aakkoset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Arabialaisen ja kyrillisen aakkoston lisäksi uiguuria voidaan kirjoittaa kahdella eri latinalaisella aakkostolla: Uyƣur Yengi Yeziⱪi (’uiguurin uusi kirjaimisto’; UYY) ja Uyghur Latin Yëziqi (’uiguurin latinalainen kirjaimisto’; ULL). Taulukossa on aakkostojen merkkien vastaavuus arabialaisen aakkoston aakkosjärjestyksen mukaisesti:

IPA	arab.	kyr.	UYY	ULY
/ɑ/	ئا/ا	А а	A a
/ɛ~æ/	ئە/ە	Ә ә	Ə ə	E e
/b/	ب	Б б	B b
/p/	پ	П п	P p
/t/	پ	Т т	T t
/dʒ/	ج	Җ җ	J j
/tʃ/	چ	Ч ч	Q q	Ch ch
/χ/	خ	Х х	H h	X x
/d/	د	Д д	D d
/r/	ر	Р р	R r
/z/	ز	З з	Z z
/ʒ/	ژ	Ж ж	Ⱬ ⱬ	Zh zh
/s/	س	С с	S s
/ʃ/	ش	Ш ш	X x	Sh sh
/ʁ/	غ	Ғ ғ	Ƣ ƣ	Gh gh
/f/	ف	Ф ф	F f

IPA	arab.	kyr.	UYY	ULY
/q/	ق	Қ қ	Ⱪ ⱪ	Q q
/k/	ك	К к	K k
/g/	گ	Г г	G g
/ŋ/	ڭ	Ң ң	Ng ng
/l/	ل	Л л	L l
/m/	م	М м	M m
/n/	ن	Н н	N n
/h/	ھ	Һ һ	Ⱨ ⱨ	H h
/o/	ئو/و	О о	O o
/u/	ئۇ/ۇ	У у	U u
/ø/	ئۆ/ۆ	Ө ө	Ɵ ɵ	Ö ö
/y/	ئۈ/ۈ	Ү ү	Ü ü
/v~w/	ۋ	В в	V v	W w
/e/	ئې/ې	Е е	E e	Ë ë (aik. É é)
/ɪ~i/	ئى/ى	И и	I i
/y/	ي	Й й	Y y

Kun sana alkaa vokaalilla, arabaialaisella aakkostolla kirjoitettaessa kirjoitetaan vokaalikirjaimen eteen ئ eli hamza pisteettömän yā’-kirjaimen päällä.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

↑ Uyghur Ethnologue. Viitattu 13.10.2021. (englanniksi)
↑ Uyghur language, alphabets and pronunciation omniglot.com. Viitattu 13.10.2021.
↑ Glottolog 4.4 - Uighur glottolog.org. Viitattu 13.10.2021.
↑ ^a ^b Jazyki mira: Tjurkskije jazyki, s. 437. Moskva: Indrik, 1997. ISBN 5-85759-061-2.
↑ Chinese ethnic minorities c-c-c.org. Arkistoitu 19.7.2006. Viitattu 15.7.2009. (englanniksi)
↑ ^a ^b Jazyki Rossijskoi Federatsii i sosednih gosudarstv. Tom 3, s. 223. Moskva: Nauka, 2005. ISBN 5-02-011237-2.
↑ Baskakov, N.A.: Tjurkskije jazyki, s. 181–182, 187. Moskva: KomKniga, 2006. ISBN 5-484-00515-9.
↑ Baskakov, N.A.: Tjurkskije jazyki, s. 170–171, 176. Moskva: KomKniga, 2006. ISBN 5-484-00515-9.
↑ Jazyki Rossijskoi Federatsii i sosednih gosudarstv. Tom 3, s. 224. Moskva: Nauka, 2005. ISBN 5-02-011237-2.
↑ ^a ^b Uyghur Language - Structure, Writing & Alphabet - MustGo MustGo.com. Viitattu 13.10.2021. (englanniksi)
↑ ^a ^b Jazyki mira: Tjurkskije jazyki, s. 438. Moskva: Indrik, 1997. ISBN 5-85759-061-2.
↑ ScriptSource - Uyghur scriptsource.org. Viitattu 13.10.2021.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Uiguurin kieli Wikimedia Commonsissa

Tämä kieliin tai kielitieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.

Turkkilaiset kielet

[1] Uyghur Ethnologue. Viitattu 13.10.2021. (englanniksi)

[2] Uyghur language, alphabets and pronunciation omniglot.com. Viitattu 13.10.2021.

[3] Glottolog 4.4 - Uighur glottolog.org. Viitattu 13.10.2021.

[tjurkskije_437-4] Jazyki mira: Tjurkskije jazyki, s. 437. Moskva: Indrik, 1997. ISBN 5-85759-061-2.

[5] Chinese ethnic minorities c-c-c.org. Arkistoitu 19.7.2006. Viitattu 15.7.2009. (englanniksi)

[jazyki_223-6] Jazyki Rossijskoi Federatsii i sosednih gosudarstv. Tom 3, s. 223. Moskva: Nauka, 2005. ISBN 5-02-011237-2.

[7] Baskakov, N.A.: Tjurkskije jazyki, s. 181–182, 187. Moskva: KomKniga, 2006. ISBN 5-484-00515-9.

[8] Baskakov, N.A.: Tjurkskije jazyki, s. 170–171, 176. Moskva: KomKniga, 2006. ISBN 5-484-00515-9.

[9] Jazyki Rossijskoi Federatsii i sosednih gosudarstv. Tom 3, s. 224. Moskva: Nauka, 2005. ISBN 5-02-011237-2.

[:0-10] Uyghur Language - Structure, Writing & Alphabet - MustGo MustGo.com. Viitattu 13.10.2021. (englanniksi)

[tjurkskije_438-11] Jazyki mira: Tjurkskije jazyki, s. 438. Moskva: Indrik, 1997. ISBN 5-85759-061-2.

[12] ScriptSource - Uyghur scriptsource.org. Viitattu 13.10.2021.

[1]

[2]

[3]

[4]

[5]

[6]

[7]

[8]

[9]

[10]

[11]

[12]