Uiguurin kieli
Uiguuri | |
---|---|
![]() Uiguurin puhuma-alue Kiinassa |
|
Tiedot | |
Alue |
![]() ![]() ![]() ![]() ![]() |
Virallinen kieli | Sinkiang |
Puhujia | ~ 10 milj. |
Sija | ei 100 suurimman joukossa |
Kirjaimisto |
arabialainen, latinalainen ja kyrillinen |
Kielitieteellinen luokitus | |
Kielikunta | Turkkilaiset kielet |
Kieliryhmä | Itäturkkilaiset kielet |
Kielikoodit | |
ISO 639-1 | ug |
ISO 639-2 | uig |
ISO 639-3 | uig |

Uiguurin kieli (uiguuriksi ئۇيغۇرچە, уйғурчә, uiğurčä tai ئۇيغۇر تىلى, уйғур тили, uiğur tili[1]) on uiguurien puhuma turkkilainen kieli. Sillä on virallisen kielen asema Sinkiangin uiguurien autonomisella alueella Kiinassa.[2]
Kielen katsotaan olevan elinvoimainen ja sen lähin sukulaiskieli on uzbekki.[3]
Levinneisyys ja puhujamäärä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Uiguuria puhutaan Sinkiangin lisäksi sen lähialueilla Kazakstanissa, Uzbekistanissa, Kirgisiassa ja Turkmenistanissa. Pieniä uiguurinkielisiä ryhmiä on myös Saudi-Arabiassa, Turkissa ja Afganistanissa.[4] Kiinassa uiguureja oli vuoden 1990 väestönlaskennan mukaan 7,2 miljoonaa henkeä.[5] Neuvostoliitossa uiguureja laskettiin vuonna 1989 olevan 262 600 henkeä, joista 227 400 piti uiguuria äidinkielenään.[4] Neuvostoliiton uiguureista 185 300 asui Kazakstanissa, 36 800 Kirgisiassa ja 35 700 Uzbekistanissa.[6]
Historia ja murteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Uiguurin kieli eli uusuiguuri kuuluu turkkilaisten kielten karlukkilaiseen ryhmän karlukkilais-horezmilaiseen alaryhmään. Sen lähin sukukieli on uzbekki. Karlukkilaisella ryhmällä on välittävä asema turkkilaisten kielten läntisen ja itäisen haaran välillä. Itä-Turkestanissa varhaisella keskiajalla kirjakielenä käytetty muinaisuiguuri kuuluu puolestaan itäisen haaran uiguurilais-oguusilaisen ryhmän uiguurilais-tukyilaiseen alaryhmään.[7]
Nykyinen uiguurin kieli on seurausta uiguurilaisten, karlukkilaisten, kiptšakkilaisten ja oguusilaisten murteiden monimutkaisesta vuorovaikutuksesta, johon ovat osallistuneet myös tadžikki ja Keski-Aasian muut iranilaiset kielet. Muinais- ja uusuiguuria välittäviä kirjakieliä ovat karahanid-uiguuri, horezminturkki, tšagatai ja türki.[8]
Kieli jakautuu kolmeen päämurteeseen. Luoteista eli keskimurretta puhuu suurin osa kansasta Sinkiangin pohjois- ja länsiosissa sekä Keski-Aasian valtioissa. Se jakautuu useisiin paikallismurteisiin. Hotanin eli etelämurretta puhutaan eteläisessä Sinkiangissa. Lobnorin eli itämurre on etelämurteen tavoin kielellisesti varsin yhdenmukainen.[9]
Fonologia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Konsonantit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Bilabiaali | Labiodentaali | Alveolaari | Postalveolaari | Palataali | Velaari | Glottaali | |
---|---|---|---|---|---|---|---|
Nasaali | m | n | ŋ | ||||
Klusiili | p | b | t | d | k | g | ||||
Affrikaatta | t͡ʃ | d͡ʒ | ||||||
Frikatiivi | f | v | s | z | ʃ | ʒ | x | ɣ | h | ||
Tremulantti | r | ||||||
Lateraali | l | ||||||
Approksimantti | w | j |
Lähde:[10]
Vokaalit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Etinen | Keskinen | Takainen | |
---|---|---|---|
Suppea | i | y | ɨ | u |
Puolisuppea | e | ø | o | |
Puoliavoin | æ | ||
Avoin | a |
Lähde:[10]
Kirjakieli
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Uiguureilla on rikas kirjallinen perintö, jota edellä mainitut kirjakielen vaiheet heijastavat. Kirjoitusjärjestelminä on käytetty turkkilaista riimukirjoitusta, aramealaista, uiguurilaista ja 1000-luvulta lähtien arabialaista kirjaimistoa. Kirjakieli alkoi lähentyä kohti puhuttua kansankieltä 1600-luvulta lähtien.[11]
Kiinan alueella käytetään edelleen arabialaista kirjaimistoa. Neuvostoliitossa siirrytiin vuonna 1930 latinalaiseen ja vuonna 1947 kyrilliseen aakkostoon, jota on täydennetty lisämerkeillä ә, ө, ү, ғ, җ, қ, ң ja һ. Kiinan ja entisen Neuvostoliiton kirjakielet perustuvat molemmat luoteiseen päämurteeseen, mutta niiden normit ovat muotoutuneet eri paikallismurteiden pohjalta.[11]
Sinkiangissa uiguuri toimii alueen virallisena kielenä. Sitä käytetään koulujen, ammattioppilaitosten ja korkeakoulujen opetusvälineenä. Kiinassa ja Keski-Aasian valtioissa julkaistaan uiguurinkielistä kirjallisuutta, sanoma- ja aikakauslehtiä. Kieltä käytetään myös radiossa ja televisiossa.[6]
Nykyisin käytetään latinalaisia, kyrillisiä ja arabialaisia aakkosia.[12]
Aakkoset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Arabialaisen ja kyrillisen aakkoston lisäksi uiguuria voidaan kirjoittaa kahdella eri latinalaisella aakkostolla: Uyƣur Yengi Yeziⱪi (’uiguurin uusi kirjaimisto’; UYY) ja Uyghur Latin Yëziqi (’uiguurin latinalainen kirjaimisto’; ULL). Taulukossa on aakkostojen merkkien vastaavuus arabialaisen aakkoston aakkosjärjestyksen mukaisesti:
IPA | arab. | kyr. | UYY | ULY |
---|---|---|---|---|
/ɑ/ | ئا/ا | А а | A a | |
/ɛ~æ/ | ئە/ە | Ә ә | Ə ə | E e |
/b/ | ب | Б б | B b | |
/p/ | پ | П п | P p | |
/t/ | پ | Т т | T t | |
/dʒ/ | ج | Җ җ | J j | |
/tʃ/ | چ | Ч ч | Q q | Ch ch |
/χ/ | خ | Х х | H h | X x |
/d/ | د | Д д | D d | |
/r/ | ر | Р р | R r | |
/z/ | ز | З з | Z z | |
/ʒ/ | ژ | Ж ж | Ⱬ ⱬ | Zh zh |
/s/ | س | С с | S s | |
/ʃ/ | ش | Ш ш | X x | Sh sh |
/ʁ/ | غ | Ғ ғ | Ƣ ƣ | Gh gh |
/f/ | ف | Ф ф | F f |
IPA | arab. | kyr. | UYY | ULY |
---|---|---|---|---|
/q/ | ق | Қ қ | Ⱪ ⱪ | Q q |
/k/ | ك | К к | K k | |
/g/ | گ | Г г | G g | |
/ŋ/ | ڭ | Ң ң | Ng ng | |
/l/ | ل | Л л | L l | |
/m/ | م | М м | M m | |
/n/ | ن | Н н | N n | |
/h/ | ھ | Һ һ | Ⱨ ⱨ | H h |
/o/ | ئو/و | О о | O o | |
/u/ | ئۇ/ۇ | У у | U u | |
/ø/ | ئۆ/ۆ | Ө ө | Ɵ ɵ | Ö ö |
/y/ | ئۈ/ۈ | Ү ү | Ü ü | |
/v~w/ | ۋ | В в | V v | W w |
/e/ | ئې/ې | Е е | E e | Ë ë (aik. É é) |
/ɪ~i/ | ئى/ى | И и | I i | |
/y/ | ي | Й й | Y y |
Kun sana alkaa vokaalilla, arabaialaisella aakkostolla kirjoitettaessa kirjoitetaan vokaalikirjaimen eteen ئ eli hamza pisteettömän yā’-kirjaimen päällä.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Uyghur Ethnologue. Viitattu 13.10.2021. (englanniksi)
- ↑ Uyghur language, alphabets and pronunciation omniglot.com. Viitattu 13.10.2021.
- ↑ Glottolog 4.4 - Uighur glottolog.org. Viitattu 13.10.2021.
- ↑ a b Jazyki mira: Tjurkskije jazyki, s. 437. Moskva: Indrik, 1997. ISBN 5-85759-061-2
- ↑ Chinese ethnic minorities c-c-c.org. Arkistoitu 19.7.2006. Viitattu 15.7.2009. (englanniksi)
- ↑ a b Jazyki Rossijskoi Federatsii i sosednih gosudarstv. Tom 3, s. 223. Moskva: Nauka, 2005. ISBN 5-02-011237-2
- ↑ Baskakov, N.A.: Tjurkskije jazyki, s. 181–182, 187. Moskva: KomKniga, 2006. ISBN 5-484-00515-9
- ↑ Baskakov, N.A.: Tjurkskije jazyki, s. 170–171, 176. Moskva: KomKniga, 2006. ISBN 5-484-00515-9
- ↑ Jazyki Rossijskoi Federatsii i sosednih gosudarstv. Tom 3, s. 224. Moskva: Nauka, 2005. ISBN 5-02-011237-2
- ↑ a b Uyghur Language - Structure, Writing & Alphabet - MustGo MustGo.com. Viitattu 13.10.2021. (englanniksi)
- ↑ a b Jazyki mira: Tjurkskije jazyki, s. 438. Moskva: Indrik, 1997. ISBN 5-85759-061-2
- ↑ ScriptSource - Uyghur scriptsource.org. Viitattu 13.10.2021.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Uiguurin kieli Wikimedia Commonsissa